Valkosipulisato on valmistunut

Marina Petrova
21.09.2026
Karjalainen valkosipulitila on korjannut ensimmäisen satonsa. Tyydyttävä sato puoltaa kylvöalan laajentamista ensi vuonna.
Olga Potašjova lajittelee valkosipuleja ja valitsee istutukseen sopivat sekä talvisäilytykseen tarkoitetut. Kuva: Lehnavolokin tilan VKontakte-sivu
Olga Potašjova lajittelee valkosipuleja ja valitsee istutukseen sopivat sekä talvisäilytykseen tarkoitetut. Kuva: Lehnavolokin tilan VKontakte-sivu

Karjalan Äänisenrannan piirin Lehnavolokissa perheyritys on korjannut ensimmäinen valkosipulisatonsa. Yrittäjät Aleksandr ja Olga Potašjov ovat tyytyväisiä tuloksiin ja suunnittelevat jo viljelyalan laajentamista.

— Valkosipulisato ilahduttaa. Olemme kartuttaneet kokemusta ja analysoimme virheitä, jotka on korjattava ensi vuonna, Olga kertoo.

Potašjovit ovat perustaneet valkosipuliviljelyyn erikoistuvan perheyrityksen viime vuonna. He ovat Karjalassa ainoat yrittäjät, jotka kasvattavat valkosipulia myyntiin näin suuressa tuotantomäärässä.

— Tutkimme Luoteis-Venäjän markkinoita emmekä löytäneet ainoatakaan valkosipulin viljelyä harjoittavaa yrittäjää. Meillä ei ole kilpailijoita, joten myynti sujuu hyvin, Olga huomauttaa.

Viljelijät aikovat myydä ensimmäisen satonsa useiden kanavien kautta. Valkosipulia voi ostaa suoraan tilalta, ja viljelijät harkitsevat myös messuille osallistumista sekä yhteistyötä vähittäiskauppaketjujen kanssa.

— Myymme valkosipulia ravintola-alan yrityksille ja paikallisille asukkaille, yrittäjä korostaa.

Monet valkosipulilajikkeet sopivat Karjalan ilmastoon.
Olga Potašjova, maanviljelijä

Potašjovit ovat korjanneet tänä vuonna noin kolme tonnia valkosipulia.

— Suurimmat sipulit ovat halkaisijaltaan 6—7-senttisiä. Se on erinomainen tulos. Tämän kokoiset sipulit muodostivat 30 prosenttia sadosta. Myös halkaisijaltaan 5-senttiset sipulit ovat hyvä tulos, ja ne kattoivat 40 prosenttia sadosta. Pienempiä sipuleita käytämme jatkojalostukseen, Olga kertoo.

— Pienikokoisia sipuleita on paljon. Kesäkuun pakkaset ja heinäkuun sateet hidastivat sipulin kasvua, hän toteaa.

Viljelijät kiinnittävät erityistä huomiota oman siemenkannan kehittämiseen. Parhaiden kasvien valinta mahdollistaa istutusmateriaalin asteittaisen sopeuttamisen paikallisiin olosuhteisiin ja luo edellytykset paremmille sadoille tulevina vuosina.

— Monet valkosipulilajikkeet sopivat Karjalan ilmastoon. Viime vuonna hankimme istukassipulia Baškiriasta sekä Kolomnasta ja Lipetskistä. Lisäksi kasvatimme itse 200 kiloa sipulia omalla palstallamme. Nyt meillä on mahdollisuus istuttaa vain omat valkosipulit, Olga sanoo.

Kynnet istutetaan syksyllä noin 4–6 viikkoa ennen maan jäätymistä. Niiden täytyy ehtiä juurtua, mutta ne eivät saa kasvattaa maan pinnalle ennen talvea.

Viime syksynä yrittäjät Potašjovit istuttivat talvivalkosipulia avomaalle yhden hehtaarin alalle. Tulevalla kaudella he aikovat laajentaa viljelyalaa 1,4 hehtaariin. Valmistelut uutta kautta varten ovat jo alkaneet. Aleksandr valmistelee maata, ja Olga lajittelee valkosipulinkynsiä.

— Laajennus on ehdottomasti välttämätön. Viljelymaa on käytännössä valmis. Nyt tarvitsemme kuivaa säätä päätyön viimeistelyyn ja aikaa maaperän asettumiseen, Aleksandr sanoo.

Valkosipulitilan ensimmäinen toimintakausi tarjosi Potašjoville mahdollisuuden hankkia käytännön kokemusta tuotantomenetelmien hallinnasta. Hankittu kokemus mahdollistaa virheiden välttämisen ensi vuonna. Esimerkiksi he aikovat istuttaa valkosipulia syyskuussa lokakuun sijaan. Kynnet istutetaan syksyllä noin 4—6 viikkoa ennen maan jäätymistä. Niiden täytyy ehtiä juurtua, mutta ne eivät saa kasvattaa maan pinnalle ennen talvea.

Haluan aloittaa valkosipulin jalostuksen.
Olga Potašjova, maanviljelijä

Ajatus valkosipulitilan perustamisesta ei syntynyt tyhjästä. Vielä Aleksanderin isä oli viljellyt valkosipulia palstallaan. Todettuaan, että sato oli tasalaatuista Karjalan ilmastossa, Aleksandr päätti perustaa perheyrityksen. Hänen vaimonsa Olga tuki miestään välittömästi.

— Olemme viljelleet valkosipulia palstallamme yli 30 vuoden ajan, ja meillä on kokemusta erilaisista viljelymenetelmistä. Karjalaiset viljelivät sitä aina käsin, kun taas ostimme koneita valtiontuella, Olga kertoo.

Vuonna 2024 viljelijät Potašjovit hakivat Agrostartup-avustusta. Apurahana saaduilla 2,1 miljoonalla ruplalla he hankkivat valkosipulin istutuskoneen, rikkaruohojen poistoon tarkoitetun kultivaattorin ja valkosipulin korjuukoneen.

— Lisäämme parhaillaan viljelyaloja tehdäksemme liiketoiminnastamme kannattavaa, Olga korostaa.

— Haluan aloittaa valkosipulin jalostuksen. Sain koulutuksen Minun liiketoimintani -keskuksessa ja ideoin hankkeen, jossa valmistetaan purkkeihin pakattua kuivattua valkosipulia mausteeksi. Lasken parhaillaan hankkeen kannattavuutta, yrittäjä Potašjova kertoo.

Paikallista valkosipulia markkinoille

Viljelijät Potašjovit suhtautuvat tulevaan kauteen optimistisesti.

— Olen tyytyväinen yrityksemme ensimmäiseen toimintavuoteen. Tämän kauden tavoitteenamme on mukauttaa olemassa olevia viljelymenetelmiä Karjalan olosuhteisiin, jotta voimme kasvattaa valkosipulin tuotantoa tilallamme. Pyrimme varmistamaan, että korkealaatuista paikallista valkosipulia saadaan Karjalan kauppojen hyllyille, Aleksandr kommentoi.

Karjalan maatalousministeriön mukaan kotimaisen valkosipulintuotannon kehittäminen on osa pyrkimystä korvata tuontia vihannestuotannossa. Tuontituotteet kattavat tällä hetkellä merkittävän osan Venäjän markkinoista, siksi valkosipulia viljelevien tilojen perustaminen Karjalassa avaa uusia mahdollisuuksia paikallisen tuotannon kehittämiselle.


ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Oma Mua
Venäjän rahvahiin kielilöin päivä pijettih Tverin Karielašša
Tänä vuodena miän šuurella Veniäjällä enžimäzičči oli Venäjän rahvahiin kielilöin päivä.
Karjalan Sanomat
Lasten museomotivaatio suurennuslasin alla
Slydarium-monitoimitiloissa järjestettiin podcast-päivä. Asiantuntijat antoi vat vinkkejä, miten saada lapset ja nuoret innostumaan museosta.
Oma Mua
Peččerin setolaiset: mitä jiäy meijän jälkeh?
Seto on pieni rahvaš, kumpani ammusista ajoista eläy Venäjän ta Viron rajalla. Jotta kuunnella seton kieltä, mie läksin Peččerin piirih (Pskovin alovehella) ta kävin Saagorja-kyläššä (venäjäkši – Mitkovitskoje Zagor’je).
Karjalan Sanomat
Vepsäläinen folklore tutuksi nuorille
Uusi hanke on omistettu vepsän kielelle ja kansanperinteelle. Eri-ikäiset ihmiset ovat tervetulleita osallistumaan.
Karjalan Sanomat
Karjalaisia maitotuotteita laajasti markkinoille
Karjalaan perustettu koordinaationeuvosto edistää maidontuottajien ja -jalostajien välistä kanssakäymistä, jotta paikallisia maitotuotteita olisi laajasti esillä tasavallassa.
Oma Mua
Iäniopaš upottau Kalevala-runoelmah ta kyläelämäh
Koštamuksen musejo on luatimašša iäniopašta, kumpani tuttavuššuttau karjalaiseh kulttuurih ta perintehih. Opaš luajitah Pohjolan hyvyš -rahašton rahotukšella.
Karjalan Sanomat
Legendaohjaaja tekee elokuvan muinaisesta Karjalasta
Historiallinen elokuva kertoo karjalaisten ja ruotsalaisten välisestä taistelusta 1100-luvulla. Vladimir Grammatikov esiintyy elokuvan tuottajana.
Kipinä
Raviet virzut
Tataroin rahvahan suarnun kiändi karjalakse L’ubov’ Baltazar.
Karjalan Sanomat
Uusia työkaluja kielitieteilijöiden avuksi
Petroskoissa pidetyn Bubrih-konferenssin pääaihe liittyi tieteidenväliseen tutkimukseen. Tietotekniikka auttaa yhä useammin pienten kielten edistämisessä.
Karjalan Sanomat
40 vuotta lasten oppaana kielten maailmassa
Tänä vuonna Kipinä-lastenlehti täyttää 40 vuotta. Nyt se ilmestyy suomen, karjalan ja vepsän kielellä ja tarjoaa lapsille monipuolista aineistoa.
Войти
Пожалуйста, авторизуйтесь:
Логин:
Пароль:

Забыли свой пароль?