Valentina Kondratjeva: karjalazen eloksen kirjuttai

Valentina Kondratjeva: karjalazen eloksen kirjuttai

Nadežda Mičurova
07.04.2025
Anuksen kanzallizes kirjastos piettih karjalazen kirjuttajan Valentina Kondratjevan vuozipäiväle omistettu Pädis tarattua livvikse -vastavus.
Pruazniekkuvastavus piettih 23. kevätkuudu. Pivon lopus kaikin yhtes (Valentina Kondratjeva on keskel) pajatettih hyvin tundietun karjalazen Minä mustan -pajon. Kuva: Nadežda Mičurova
Pruazniekkuvastavus piettih 23. kevätkuudu. Pivon lopus kaikin yhtes (Valentina Kondratjeva on keskel) pajatettih hyvin tundietun karjalazen Minä mustan -pajon. Kuva: Nadežda Mičurova

Valentina Kondratjeva täytti 75 vuottu. Valentina Mihailovnan nimi on hyvin tuttu anukselazile da karjalazen literatuuran suvaiččijoile. Häi kirjuttau runoloi da kerdomuksii prostoil da čomal karjalan kielel, mittumal paistih enne hänen roinduhierus Issoilas (nygözes Immalas). Sen merkittih äijät vastavuksele tulluot. Hyvittelemäh nimipäivyniekkua kirjastoh tuli Valentina Kondratjevan omua, dovariššua da karjalazen lugemizen suvaiččijua. Heijän joukos Anuksen rahvahan horat “Terveh, briha” da “Karjalan koivu”, kus Valentina Mihailovna pajatti viizitostu vuottu. Horih niškoi Valentina Kondratjeva kirjutti šuutkakkahat runot, muuzikan niilöih pani anukselaine säveldäi Nikolai Riškin. Erähii pajoloi sai kuulta vastavuksen aiguagi. A Anuksenlinnu-pajuo kai sanotah Anuksenlinnan gimnakse. Sidä pajuo pruazniekkuvastavuksen allus pajatti Karjalan koivu- hora. Jälles sananvuoron otti iče nimipäivyniekku.

Horih niškoi Valentina Kondratjeva kirjutti šuutkakkahat runot, muuzikan niilöih pani anukselaine säveldäi Nikolai Riškin. Erähii pajoloi sai kuulta vastavuksen aiguagi.

Runosuoni Valentina Kondratjeval puhkei vuvvennu 2005, konzu häi penziele lähtiettyy tuli pajattamah Anuksen naizien horah. Enzimäzien runoloin joukos oldih “Vesselät kezäkižat”, “Minun ukko”, “Kuldoi nukahtih”, “Anuksenlinnu”. Ei yhty kerdua Valentina Kondratjeva lugi omii runoloi Täs synnyinrannan minun algu -literatuurufestivualin aigua, a vuvvennu 2010 kai rodih Brendojevan nimizen literatuurupalkindon laureatakse.

Ylen äijäl suvaiččou Valentina Mihailovna kirjuttua juumorupajoloi da -kerdomuksii. Histourieloi da sanoi niilöin kirjuttamizeh häi kai ottau omas eloksespäi. Vastavuksen aiguagi Valentina Kondratjeva ei ruvennuh igävöimäh, nagratutti kaikkii omil kummakkahil juumoruistourieloil. Hänen jälles toizetgi ei jiädy bokkah. Alavozen taigin -teatrustuudien artistu Valentina Libertsova lugi hänen kirjutetun šuutkakkahan runon, kudamah on segai pandu sanua ven’an, suomen da karjalan kielel. A Alavozen taigin -teatrustuudii toi Valentina Mihailovnal lahjakse uvven Kolme keppisty- spektaklin karjalan kielel. Sen kirjutti alavozilaine Vera Larionova. Teatrustuudien artistat ozutelman aigua pajatettih Valentina Kondratjevan sanoih kirjutetun pajon. Karjalan koivu -horan ohjuaju Larisa Fofanova pajatti vesselii častuškoi karjalan kielel yhtes Teveh, briha -joukon miehienke.

Ylen äijäl suvaiččou Valentina Mihailovna kirjuttua juumorupajoloi da kerdomuksii. Histourieloi da sanoi niilöin kirjuttamizeh häi kai ottau omas eloksespäi.

Vastavuksen aigua oli merkitty, gu Valentina Kondratjeval on tovelline kirjuttajan nero. Häi hyvin maltau kuvata ristikanzan elaigua, ozua, syväinkibuloi da mielii. Kaiken sen häi laskou omas syväimes läbi. 

— Valentina Mihailovna on mieldykiinittäi da kuulužu kirjuttai Anuksen čupul. Myö ainos konzu suammo Oma Mua -lehten libo Taival-al’manuahan hänen kerdomuksienke, kerras tartummo niidy lugemah. Häi kirjuttau ylen hyväl karjalan kielel. Ylen äijy sie löydyy toiči unohtettuu sanua, sanondua da sananpolvie. Valentina Mihailovna kirjuttau sidä, midä on ristikanzan mieles. Äijy on hänel mostu runuo da kerdomustu, kudamii lugiettuu nagrat tävven vačan. Myö hänel toivotammo vie enämbän mieldykiinittäjiä kirjutustu da uuttu kniigua. A myö niidy mielihyväl rubiemmo lugemah, sanou Valentina Libertsova.

Äijy on hänel mostu runuo da kerdomustu, kudamii lugiettuu nagrat tävven vačan. Myö hänel toivotammo vie enämbän mieldykiinittäjiä kirjutustu. A myö niidy mielihyväl rubiemmo lugemah.

Valentina Libertsova, Alavozen aktivistu

Valentina Kondratjeval on piässyh ilmah kaksi kniigua. Enzimäine “Kaksi pedäjiä” (12+) nägi päivänvalgien vuvvennu 2012, a kuvven vuvven peräs oli painettu Ozan tiešuarat –kogomus (12+). Kyzymykseh kui häi rubei kirjuttamah kerdomuksii, Valentina Mihailovna vastai, gu ylen äijäl himoitti kirjuttua maman elostu da kirjuttigi. Enzimäzes omas Poluudittu syväin -kerdomukses Valentina Kondratjeva sanelou omas inkeriläzes muamas, kudai piäzi kahtes vangileiris läbi da jäi hengih. Ozan tiešuarat -kniigu sanelou enämbän Valentina Kondratjevan tuatan da hierun elostu: kui tuatto kazvoi, sluuži Leningruadas da voinan aigua sai jygien raneinien kädeh. Sih kaččomattah ruadoi kai miehien ruavot. 

— Konzu minä enzimäzen kerran luvin “Kaksi pedäjiä”, en voinnuh nikui azettuo. Luvin lopussah. Sehäi kai pidi omas ičeš läbi laskie. Valentina Mihailovna on ylen hyvä karjalaine kirjuttai da ristikanzu. Häi on enzimäine meijän abuniekku. Mittuine pido ollou kirjastos, kučummo. Gu voinnou, ainos tulou. Kui sanotah karjalazet: vilu vezi juodavakse – ruisleiby syödäväkse. Undu da nälgiä. Tervehytty Valentina Mihailovnal da uuttu kirjutustu! sanou Galina Fedulova, Anuksen kanzallizen kirjaston Kodialovehliteratuuran ozaston johtai.

Pädis tarattua livvikse -vastavuksen aigua kuului äijy hyviä da lämmiä sanua Valentina Kondratjevan puoleh. Hyvittelemäs händy oldih kai virguniekat Petroskoil da Anuksespäi. Valentina Mihailovna on luadinuh suuren panoksen karjalazen literatuuran kehittämizeh da uskommo vie kirjuttau äijän midä omal armahal karjalan kielel.


ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Kodima
Maria Ivanovna Mulložen vepsläine heng
Täl vodel täuduiži 95 vot suomen da vepsän keliden tedajan, Petroskoin universitetan opendajan Maria Ivanovna Mulložen sündundpäiväspäi.
Oma Mua
Uškokkua tahi elkyä, vain näin še oli
Kalevalatalo-etnokulttuurikeškukšen šalissa MKŠ-teatteristudijo esitti Uškokkua tahi elkyä, vain näin še oli -näytelmän enši-illan.
Karjalan Sanomat
Mobiiliverkko laajenee Karjalassa
Karjalan piirien liittymistä mobiiliverkkoon jatketaan. Tänä vuonna mobiiliverkon tukiasemat rakennetaan neljään taajamaan.
Oma Mua
Kus elettih kandelehel soittajat da kui syödih kiiselii
Karjalazien X kerähmön vallittuloin nevvosto pidi nelli suurdu piduo, kuduat oldih omistettu karjalazien kul’tuurale. Viisaš pala-huondespuolizes pivos tulluzile saneltih vienenkarjalazien perindölöis.
Karjalan Sanomat
Kouluhankkeet saavat budjettirahoitusta
Karjalan tasavallan koulut voivat voittaa hankekilpailussa puoli miljoonaa ruplaa aloitteidensa toteuttamiseksi. Kilpailun ensimmäinen vaihe päättyy viikon päästä.
Oma Mua
Moine oza oli lepitty: ozatoi mučoi, jällespäi – leski
Voiton 80-vuozipäiväkse Karjalan Rahvahan Liitto pidäy aktsiedu “Karjalazet voinan vuozinnu”.
Karjalan Sanomat
Vuottovaara voi parantaa liikennettä
Karjalan päämiehen mukaan nuorin kansallispuisto voi vauhdittaa sekä piirin matkailun että myös liikenneinfrastruktuurin kehitystä.
Oma Mua
Karjalan kieli sai uvven eloksen
Sulakuun 20. päivänny Karjalas pietäh Karjalan da vepsän kirjukielien päiviä. Karjalan kirjukieli hyväksyttih latinalazen kirjaimikon pohjal vuvvennu 1989. Suurdu ruaduo kielen kehittämizekse ruvettih pidämäh Karjalan eri čuppulois.
Karjalan Sanomat
Kostamus Karjalan talouden ajurina
Viime vuonna suuret ja keskisuuret yritykset investoivat Kostamuksen talouteen 11,4 miljardia ruplaa. 90 prosenttia niistä sijoitti kaupungin ja Karjalan kaivosalan johtavin yritys Karelski okatyš.
Oma Mua
Mihail Gol’denberg: “Kalevalan pitäy kuuluo ta näkyö”
Mitein luatie Karjalua luopusammakši turistiloilla esittyän “Kalevalua”? Tarviččouko Petroskoi uušie Kalevala-aiheisie turistiobjektija? Niitä ta toisie kyšymykšie käsiteltih pyörie stola -issunnošša.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль