Valentina Kondratjeva: karjalazen eloksen kirjuttai

Nadežda Mičurova
07.04.2025
Anuksen kanzallizes kirjastos piettih karjalazen kirjuttajan Valentina Kondratjevan vuozipäiväle omistettu Pädis tarattua livvikse -vastavus.
Pruazniekkuvastavus piettih 23. kevätkuudu. Pivon lopus kaikin yhtes (Valentina Kondratjeva on keskel) pajatettih hyvin tundietun karjalazen Minä mustan -pajon. Kuva: Nadežda Mičurova
Pruazniekkuvastavus piettih 23. kevätkuudu. Pivon lopus kaikin yhtes (Valentina Kondratjeva on keskel) pajatettih hyvin tundietun karjalazen Minä mustan -pajon. Kuva: Nadežda Mičurova

Valentina Kondratjeva täytti 75 vuottu. Valentina Mihailovnan nimi on hyvin tuttu anukselazile da karjalazen literatuuran suvaiččijoile. Häi kirjuttau runoloi da kerdomuksii prostoil da čomal karjalan kielel, mittumal paistih enne hänen roinduhierus Issoilas (nygözes Immalas). Sen merkittih äijät vastavuksele tulluot. Hyvittelemäh nimipäivyniekkua kirjastoh tuli Valentina Kondratjevan omua, dovariššua da karjalazen lugemizen suvaiččijua. Heijän joukos Anuksen rahvahan horat “Terveh, briha” da “Karjalan koivu”, kus Valentina Mihailovna pajatti viizitostu vuottu. Horih niškoi Valentina Kondratjeva kirjutti šuutkakkahat runot, muuzikan niilöih pani anukselaine säveldäi Nikolai Riškin. Erähii pajoloi sai kuulta vastavuksen aiguagi. A Anuksenlinnu-pajuo kai sanotah Anuksenlinnan gimnakse. Sidä pajuo pruazniekkuvastavuksen allus pajatti Karjalan koivu- hora. Jälles sananvuoron otti iče nimipäivyniekku.

Horih niškoi Valentina Kondratjeva kirjutti šuutkakkahat runot, muuzikan niilöih pani anukselaine säveldäi Nikolai Riškin. Erähii pajoloi sai kuulta vastavuksen aiguagi.

Runosuoni Valentina Kondratjeval puhkei vuvvennu 2005, konzu häi penziele lähtiettyy tuli pajattamah Anuksen naizien horah. Enzimäzien runoloin joukos oldih “Vesselät kezäkižat”, “Minun ukko”, “Kuldoi nukahtih”, “Anuksenlinnu”. Ei yhty kerdua Valentina Kondratjeva lugi omii runoloi Täs synnyinrannan minun algu -literatuurufestivualin aigua, a vuvvennu 2010 kai rodih Brendojevan nimizen literatuurupalkindon laureatakse.

Ylen äijäl suvaiččou Valentina Mihailovna kirjuttua juumorupajoloi da -kerdomuksii. Histourieloi da sanoi niilöin kirjuttamizeh häi kai ottau omas eloksespäi. Vastavuksen aiguagi Valentina Kondratjeva ei ruvennuh igävöimäh, nagratutti kaikkii omil kummakkahil juumoruistourieloil. Hänen jälles toizetgi ei jiädy bokkah. Alavozen taigin -teatrustuudien artistu Valentina Libertsova lugi hänen kirjutetun šuutkakkahan runon, kudamah on segai pandu sanua ven’an, suomen da karjalan kielel. A Alavozen taigin -teatrustuudii toi Valentina Mihailovnal lahjakse uvven Kolme keppisty- spektaklin karjalan kielel. Sen kirjutti alavozilaine Vera Larionova. Teatrustuudien artistat ozutelman aigua pajatettih Valentina Kondratjevan sanoih kirjutetun pajon. Karjalan koivu -horan ohjuaju Larisa Fofanova pajatti vesselii častuškoi karjalan kielel yhtes Teveh, briha -joukon miehienke.

Ylen äijäl suvaiččou Valentina Mihailovna kirjuttua juumorupajoloi da kerdomuksii. Histourieloi da sanoi niilöin kirjuttamizeh häi kai ottau omas eloksespäi.

Vastavuksen aigua oli merkitty, gu Valentina Kondratjeval on tovelline kirjuttajan nero. Häi hyvin maltau kuvata ristikanzan elaigua, ozua, syväinkibuloi da mielii. Kaiken sen häi laskou omas syväimes läbi. 

— Valentina Mihailovna on mieldykiinittäi da kuulužu kirjuttai Anuksen čupul. Myö ainos konzu suammo Oma Mua -lehten libo Taival-al’manuahan hänen kerdomuksienke, kerras tartummo niidy lugemah. Häi kirjuttau ylen hyväl karjalan kielel. Ylen äijy sie löydyy toiči unohtettuu sanua, sanondua da sananpolvie. Valentina Mihailovna kirjuttau sidä, midä on ristikanzan mieles. Äijy on hänel mostu runuo da kerdomustu, kudamii lugiettuu nagrat tävven vačan. Myö hänel toivotammo vie enämbän mieldykiinittäjiä kirjutustu da uuttu kniigua. A myö niidy mielihyväl rubiemmo lugemah, sanou Valentina Libertsova.

Äijy on hänel mostu runuo da kerdomustu, kudamii lugiettuu nagrat tävven vačan. Myö hänel toivotammo vie enämbän mieldykiinittäjiä kirjutustu. A myö niidy mielihyväl rubiemmo lugemah.

Valentina Libertsova, Alavozen aktivistu

Valentina Kondratjeval on piässyh ilmah kaksi kniigua. Enzimäine “Kaksi pedäjiä” (12+) nägi päivänvalgien vuvvennu 2012, a kuvven vuvven peräs oli painettu Ozan tiešuarat –kogomus (12+). Kyzymykseh kui häi rubei kirjuttamah kerdomuksii, Valentina Mihailovna vastai, gu ylen äijäl himoitti kirjuttua maman elostu da kirjuttigi. Enzimäzes omas Poluudittu syväin -kerdomukses Valentina Kondratjeva sanelou omas inkeriläzes muamas, kudai piäzi kahtes vangileiris läbi da jäi hengih. Ozan tiešuarat -kniigu sanelou enämbän Valentina Kondratjevan tuatan da hierun elostu: kui tuatto kazvoi, sluuži Leningruadas da voinan aigua sai jygien raneinien kädeh. Sih kaččomattah ruadoi kai miehien ruavot. 

— Konzu minä enzimäzen kerran luvin “Kaksi pedäjiä”, en voinnuh nikui azettuo. Luvin lopussah. Sehäi kai pidi omas ičeš läbi laskie. Valentina Mihailovna on ylen hyvä karjalaine kirjuttai da ristikanzu. Häi on enzimäine meijän abuniekku. Mittuine pido ollou kirjastos, kučummo. Gu voinnou, ainos tulou. Kui sanotah karjalazet: vilu vezi juodavakse – ruisleiby syödäväkse. Undu da nälgiä. Tervehytty Valentina Mihailovnal da uuttu kirjutustu! sanou Galina Fedulova, Anuksen kanzallizen kirjaston Kodialovehliteratuuran ozaston johtai.

Pädis tarattua livvikse -vastavuksen aigua kuului äijy hyviä da lämmiä sanua Valentina Kondratjevan puoleh. Hyvittelemäs händy oldih kai virguniekat Petroskoil da Anuksespäi. Valentina Mihailovna on luadinuh suuren panoksen karjalazen literatuuran kehittämizeh da uskommo vie kirjuttau äijän midä omal armahal karjalan kielel.


ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Karjalan Sanomat
Kalevala ja vepsä innoittavat oppilaita
Koululaiset Petroskoista, Soutjärveltä, Kalevalasta ja Tulvojasta osallistuivat Elias Lönnrotin kunniaksi 20. kertaa pidettyyn konferenssiin.
Kipinä
Kut pedran poigaine sebranikan löuzi
Sarn starinoičeb, kut peran poigaine ecli ičeleze sebranikad. Ken tegihe hänen täht parahimaks sebranikaks, tedištat edemba.
Karjalan Sanomat
Kairausnäytteet auttavat geologisessa tutkimuksessa
Kairausnäytteiden varasto toimii Petroskoissa. Sen kokoelman ansiosta Karjalan luonnon kiviesiintymien tutkimukset ovat tehokkaita ja kattavia.
Oma Mua
Usko vai omih voimih
Vjetnaman rahvahan suarnu nevvou uskuo vaiku omih voimih da Jumalan abuh.
Karjalan Sanomat
Karjalassa kuvataan elokuva empatiasta
Kuvaukset alkavat kesällä 2026. Pääosaa tähdittää tunnettu venäläinen näyttelijä Sergei Selin. Elokuvan lapsinäyttelijät etsitään koekuvausten avulla.
Oma Mua
“Rubiemmo pajattamah – rubiemmo elämäh!”
Čalnan kylän Bes’odaine-pajojoukko pidi oman pruazniekkukonsertan. Se oli omistettu ansamblin 35-vuozipäiväle.
Karjalan Sanomat
Veripalvelu tarvitsee lisää verenluovuttajia
Tasavallassa on paljon potilaita, jotka tarvitsevat verivalmisteita päivittäin.
Oma Mua
Vera Prokopjeva: “Olgah hos kui jygei, astuo vai edehpäi”
Muailman runohuon päivänny Sankt-Peterburgan Majakovskin nimellizes kirjastos ilmoitettih runoloin kiändäjien kilvan tulokset nominatsies “Ven’an kanzoin kielet”.
Karjalan Sanomat
Museoaakkoset tuovat kielen elävästi esiin
Karjalan kansallinen museo tutustuttaa tasavallan asukkaita museoesineisiin karjalan kielen avulla.
Kipinä
Mängam udehe “Vepslӓine”-studijaha!
Petroskoiš zavodi rata uz’ “Vepslӓine”-studii, kus ristitud voiba tundištadas vepsӓn rahvahan kul’turanke da veroidenke.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль