Vaigiet arbaitukset Vieljärvi da Vuohtanjogi

Vaigiet arbaitukset Vieljärvi da Vuohtanjogi

Ol'ga Ogneva
23.11.2023
Vieljärven ymbäristös on kerätty da pandu tallel viizisadua puolenke pienembiä da suurembua kohtiennimie. Vieljärvi on kylä dai järvi. Tämä paikannimi on toven vaigei arbaitus.
Vieljärvi on Suvi-Karjalan suurimii järvilöi. Sen rannat on eloitettu sadoi vuozii tagaperin. Jänöisellän randu. Kuva: Ol'ga Ogneva
Vieljärvi on Suvi-Karjalan suurimii järvilöi. Sen rannat on eloitettu sadoi vuozii tagaperin. Jänöisellän randu. Kuva: Ol'ga Ogneva

Vieljärvi-järvi on suurimii Suvi-Karjalan järvilöi. Se kuuluu Luadogan vezistöh. Järven pinduala on 58 nellikkökilometrii. Piduhuttu sit on läs 18 kilometrii. Kaikis levein kohtu vähästy enämbi kuuttu kilometrii on Hauginiemen da Jyrgilän välil. Iellehpäi järvi kaidenou. Vieljärvi ei ole ylen syvä, keskisyvys on vai seiččei metrii, syvimäs kohtas 14 metrii.

Järveh laskehes kaksi jogie — Nälmänjogi da Vuohtanjogi da 18 ojua, a sitpäi virduau vai yksi Videlenjogi, kudai matkuau suureh Luadogah. Järvel on moni suardu, suurimat ollah Suuri libo Jyrgilän suari da Salonsuari. Aigoinah Salonsuarel oli kylägi. Muutgi rannat oli eloitettu ammussah. Enzimäi pohjazet, sit suvirannat.

Nygöi kaikis suurin kylä järven rannal on Vieljärvi. Järven nimenny Vieljärvi tietäh jo monii sadoi vuozii, kylän nimenny se on äijiä nuorembi. Mindäh Vieljärvi on Vieljärvi?

Vieljärven kirjaston ruadai, paikalline eläi Svetlana Jegorova tiedäy kuulužan legendan tämän nimen roindas:

— Sanotah, ku kerran kento kupsu ajoi siiriči i ainos diivih: no vie järvi! Op’at’ järvie oli äijy, ga vie järvi vastah tuli. Sendäh sanoi Vieljärvekse. Vieljärvekse rodih meijän Vieljärvi. No en tiijä, oligo se tozi, vai muite sanottu.

Videl-nimi vois olla saamelastu alguperiä. Sendäh gu sit on loppuoza -le (Videlen), saamen kieles moine loppu on verbilöis luajittulois nominois.
Irma Mullonen, paikannimistön tutkii, Petroskoi

Ongo tämä rahvahan sellitys oigei? Tiettäväine, Vieljärven kylä on suannuh oman nimen järven mugah. Da tämä nimi on tietois jo sadoi vuozii. Näemmö sen Oniegujärvengi viijendeksen verokirjois. Sie mainitah kylät Vidlojärvel, “на Видлоозере, на озере на Видле”.

— Tämä Vieljärvi on niilöi Karjalan paikannimilöi, kudamat arbaitutetah ylen äijl. Se onnuako on nenii vahnoi ezikarjalazii nimilöi, kuigi äijät muut suurien järvilöin nimet. Myö tiijämmö, ku se on sidä samua alguperiä kuigi Videlenjoven nimi. Joven nimes on parembi säilynyh se alguperäine formu, migu järven nimes. Järven nimes vuitti sanan vardalos, iändehis  oli hävinnyh tiettylöin syylöin periä, sellittäy paikannimistön tutkii, filolougientiijon doktoru Irma Mullonen.

— Videl-nimi vois olla saamelastu alguperiä. Sendäh gu sit on loppuoza -le (Videlen), saamen kieles moine loppu on verbilöis luajittulois nominois. Toizin sanojen, tämä Videl on kudamastahto saamelazes verbis luajittu nimi. Samah luaduh kui Tampereen nimi Suomes. Enzimäi se on olluh Tampele. Nimeh on peittynyh saamelaine sana, kudai on luajittu verbis “virduau”. Se on moine virdupaikku. Toven Tammerkoski on ylen kuulužu koskikohtu. Simpele-nimigi on sežo muga roinnuh. Vaigu en vie voi sanuo, midä alguperiä on Vieljärvi da Videl-nimi, kui net voibi kiändiä karjalakse. Toinah konzutahto tämä arbaitus arvatah.

Tutkimuksis on kirjutettu, ku tämä nimi on vahnua suomi-ugrilastu alguperiä da sit pohjannu on vahnu suomelas-ugrilaine sana “ukti ”. Se merkičči tiedy, <...> se on olluh vezimatku, vezitie.
Irma Mullonen, paikannimistön tutkii, Petroskoi

Vieljärven kylä oli olemas jo 1500-vuozil. Vaigu silloi se ei olluh Vieljärvi, nimi oli toine. Oniegujärven viijendeksen verokirjois vuozil 1582/83 mainitah Fokin kylä Ohtalahtes:

“Деревня в Охтелаксе Фокино, а в ней крестьян: Иванко Фокин, дворы ставят после войны, да двор пуст”.

“Fokin kylä Ohtalahtes, sit muanruadajua miesty: Ivanko Fokin, taloloi nostetah voinan jälles, da tyhjy taloi”.

Kylä Ohtalahtes oli vikse sit, kus on nygöine Jovensuu. Tämä on kohtu keskikyliä, kus Vieljärven järveh laskehes Vuohtanjogi. Ohtalahti sit olis nygözeh luaduh Vuohtanlahti, nygöine Vuohtanjogi enne oli Ohtanjogi.

Vuohtanjogi lähtöy Vuohtjärvespäi da laskehes Vieljärven järveh. Piduhuttu joves on 12 kilometrii. Melličöil Vuohtah laskehes Muižarvenjogi. Opimmo piästä perile, kui on roinnuhes Vuohtanjoven nimi. Tämägi on vie yksi vaigei arbaitus.

— Tämägi arbaitus ei ole arvattu loppussah, ga on kirjutettu tutkimuksis, ku tämä nimi on vahnua suomi-ugrilastu alguperiä da sit pohjannu on vahnu suomelas-ugrilaine sana “ukti ”. Se merkičči tiedy, ga ei ratastiedy, ku silloi ei vie rattahii olluh. Se on olluh vezimatku, vezitie. Vezitielöin välis oldih kannakset. Silloi konzu jovvuttih siirdymäh yhtes vezities toizeh. Toinah uktikse sanottih kannastu, kudaman kauti viettih vahnat venehet ennevahnas.

— Tämä ukti on sit eri suomelas-ugrilazis kielis suannuh erilazen foneettizen forman. Ezimerkikse uhtu, uhti on samua alguperiä, ga ohtagi, ohti on samua alguperiä. Se teriämbi kaikkie on saamelastu alguperiä, sendäh gu saamelazien foneettizien zakonoin mugah ennevahnalline “u” muutui “o”:kse. 1500-luvun dokumentois tämä paikku, jovensuu, mainitah täh luaduh: “на Охте лаксе”. Sit on se Ohte. Kudai jällespäi muutui Vuohtakse, sanou Irma Mullonen.

Yhtelläh voimmo arvata, ku tämä kannas oli kuslienne Vuohtjärven, kuspäi tämä jogi lähtöy, da Nuožarven välil. Libo Vuohtjärven da Šotjärven välil.
Irma Mullonen, paikannimistön tutkii, Petroskoi

Oniegujärven viijendeksen verokirjois vuozil 1582/83 löydyi vie kylä jovensuus Uhtas. Toinah Uhta-nimel mainitah sidä samastu Vuohtanjogie, kudamas on meijän pagin.

“Деревня на усть реки в Ухте, а в ней крестьян: Онисимко Левонтьев, Миронко Васильев, хоромы ставят после войны немецких людей, да три места дворовых пусты…”

”Kylä jovensuus Uhtas, sit muanruadajua miesty: Onisimko Levontjev, Mironko Vasiljev, taloloi nostetah nemeckoin rahvahan voinan jälles, da kolme tyhjiä taloinsijua…”

Yhtelläh kiänymmö järilleh sih kannakseh, kudaman nimi oli ukti libo uhtu, ohta. Kus se olis voinnuh olla, kyzyn paikannimilöin tutkijal Irma Mullozel. Häi vastai täh luaduh:

— Se on, tiettäväine, vähäzel arbaitukselline azii da sih pidäs toinah olla arheolougizii tutkimuksii. Yhtelläh voimmo arvata, ku tämä kannas oli kuslienne Vuohtjärven, kuspäi tämä jogi lähtöy, da Nuožarven välil. Libo Vuohtjärven da Šotjärven välil. Sildy gu nämmä ollah eri vezimatkat, vezitiet. Vuohtjärvi kuuluu täh Vieljärven, Videlen da loppujen lopukse Luadoganjärven vezistöh. Ga nämmä Nuožarvi da Šotjärvi ollah Šuoju-joven vezistyö. Ku kaččonemmo kartua, ga voimmo kuvitella, kus tämä vezimatku, vezitie oli kulgenuh.

Suurien vezistölöin, järvien da jogiloin nimet ollah kaikis jygiembät sellitettäväkse. Sildy gu net ollah ylen vahnat, monii sadoi, eiga tuhanzii vuozii tagaperingi annetut. Net eletäh ylen kodvan da kaitah mustuo rahvahis, kuduat elettih meijän kodirannal enne meidy, kenen jället jo ammui on vilustuttu. Mugai Vieljärven da Vuohtanjoven nimet ollah ylen vaigiet arbaitukset meile, nygözile eläjile.


Vuohtanjogi lähtöy Vuohtjärvespäi da laskehes Vieljärven järveh. Kuva: Ol'ga Ogneva


ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Karjalan Sanomat
Karjalan Vozduh lähtee Talviukon pajakylästä
Musiikkitapahtuma järjestetään kolmipäiväisenä 14.—16. kesäkuuta Petroskoissa. Festivaalin ensimmäiset esiintyjät on jo julkistettu.
Karjalan Sanomat
Ennätysluminen talvi lisää kevättulvariskiä
Suuret lumimäärät edellyttävät varautumista kevään tulviin. Huoltoyritysten tulee olla valmiita siivoustöihin.
Oma Mua
Paavo Lesonen: Hänen kotišeutu
Kalaštajašta, kirvešmieheštä, rakentajašta ta hyväštä imehniseštä Paavo Lesosešta voipi kertuo äijän. Konša pakajat hänen kera, ni aina šuat kuulla mukavan karjalaisen šananlašun taikka šananpolven. Niitä Pavel Aleksandrovičin muississa on äijän.
Karjalan Sanomat
Petroskoi lauloi viittomakielellä
Ensimmäinen viittomakielinen Tunne rytmi -laulufestivaali järjestettiin Petroskoissa.
Oma Mua
Jiämäen harjas
Kielen, literatuuran da histourien instituutan tilois on avvoi arheolougien muzei. Muzeih on kerätty kallehimat arheolougizet materjualat, kudamat kuvaillah Karjalan muinazien eläjien eloksentabua.
Karjalan Sanomat
Lääkärit palvelevat lähellä asuinpaikkaa
Karjalan terveysministeriön suunnitelmissa on rakentaa tänä vuonna kaksi ja korjata kymmenen terveysasemaa.
Karjalan Sanomat
Työmatka 1900-luvulle: kolmas osa julki
Uudessa osassa journalisti ja kotiseuduntutkija Juri Šleikin kertoo 1900-luvun sekä 2000-luvun Karjalan merkkihenkilöistä ja -tapahtumista.
Kipinä
Lapšien ta nuorison talvihuvija
Karjalaisilla lapšilla ta nuorilla talvella oli kaikenmoisie kisoja pirtissä. Niistä tekstin luatijalla kerto muamoh Santra Remšujeva viime vuosišuan lopušša.
Karjalan Sanomat
Omin Silmin käynnisti uuden ohjelman
Suomenkielinen luento kielen kehityksestä avasi Tietoja talteen -ohjelman Karjalan vähemmistökielillä. Seuraava luento on karjalaksi.
Oma Mua
Jänöiselgy armas
Vieljärven kyläkunnan Jänöisellän kylän ainavo eläi 85-vuodehine Viktor Sumkin saneli kylän da oman perehen jygies elaijas.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль