Uvven Vuvven lahju

Uvven Vuvven lahju

Irina Nikitina
14.12.2020
Erähäl talvikuun ehtäl pieneh pertizeh azetettih kuuzahastu. Lapset da vahnembat kerras ruvettih čomendamah kuuzahastu Uvven Vuvven pruazniekakse.

Erähäl talvikuun ehtäl pieneh pertizeh azetettih kuuzahastu. Kogo vuvven se oli omas vakkazes orrel. Konzu oksat kai kiinitettih mih kohtih, oijendettih, kuuzahaine rodih ylen čomakse. Lapset da vahnembat kerras ruvettih čomendamah kuuzahastu Uvven Vuvven pruazniekakse.

Läpettäjät šuarat, jiäpuikot, käbyzet, elätit – kai bobazet tahtottih teriämbäh puuttuo kuuzahazeh. Terväh kai bobazet, buusat da fonariekat oldih omis kohtis, vihandu čomatar seizoi liikkumattah pruazniekkua vuottajes. Niken ei huomannuh, ku vakkazen rinnal, kuduas oli kuuzahaine, oli vahnu katkattu jiäkur’oipualikku. Se pitties ugodih orrele dai kaikin unohtettih sih näh. Nygöigi se pitties otettih orrelpäi da lykättih vakkazien keskeh.

Konzulienne tämä jiäkur’oipualikku oli Uvven Vuvven lahjannu, kudaman huondeksel ihastuksis löydi kuuzen ual eräs brihaččuine. Ga täl kerdua sih jiäkur’oipualikkah niken ei kaččonuh. Se vaikkani oli abiessah, kuni rahvas hyväs mieles čomendettih kuuzahastu da tarkah kačeltih joga bobastu.

– Täs net vihaniekat ollah, rapakot bobazet. Yöl minä heile ozutan…, duumaičči jiäkur’oipualikku.

Kois sambui tuli, vai čomat tuluot pilketettih kuuzahazes. Jiäkur’oipualikku pani kai omat vät sih, ku siirdyö lähembä kuuzahastu. Se oli kebjei ruado – jiäkur’oipualikku ainos langeili. Yhtelläh tämä kadehikas abevunnuh jiäkur’oipualikku siirdyi kuuzahazan luokse. Konzulienne häi seizoi juuri sie, čomal lental sivottu. Häi oli kodvan vuotettavannu Uvven Vuvven lahjannu, a nygöi kentahto muu rodieu hänen sijas. Jiäkur’oipualikku nouzi seizoi yhtel ainavol jallal da rubei viuhkuttamah omal hiemual – oppi sordua da murendua alahazis oksis rippujii bobazii. Ozakse, nämmih oksih lapset riputettih bumuagas leikattuloi fonuariekkoi, raudubumuagas da plastiekas luajittuloi lumitiähtilöi.

Ei hätkie olluh hyväs mieles jiäkur’oipualikku, terväh väzyi da pakui bokalleh. Huondeksel hänen löydi brihačču, kudai tuli ihailemah Uvven Vuvven kuuzahastu. Juuri hänen lahjannu oli konzulienne tämä jiäkur’oipualikku. Äijy čuassuu hyö oldih yhtes, konzu brihačču opastui kižuamah jiäkur’oih.

Jiäkur’oipualikku kummeksih, ku brihačul rodih hyviä mieldy hänen nähtyy. Tiettäväine, brihačču tunnusti oman Uvven Vuvven lahjan, täs jiäkur’oipualikas kiini oli äijy hyviä hetkie. Sit aijas jo huškai setämä vuozi, brihačču kazvoi da endizelleh suvaiččou kižata jiäkur’oih.

Vie brihačču opastui vestämäh puudu, sendäh jiäkur’oipualikan nähtyy häi kerras rubei miettimäh, midä olis vestiä sit mustokse. Brihačču pilai jiäkur’oipualikan palazikse da piirdi niilöil mittumatlienne kuvat, sit ahkerasti vesti net, maulai kirkahil kruaskoil da katoi luakal.

Muga jiäkur’oipualikas roittih kuuzahaine, mötti da iložu jiäkur’oihkižuaju. Valmehet bobazet brihačču riputti kuuzeh.

Ezmäi puuhizet bobazii varatti kaččuo omih susiedoih, vet kenlienne heis voinnus smeknie, ku net on vestetty sit vahnas jiäkur’oipualikas, kudai ruadoi pahua yöl. Ga sudre hyö varattih, bobazet oldih vesselät da ystävällizet. Enimät niilöis oldih ylen rapakot, sendäh vardoittih toine tostu. Ei muga äijiä päiviä vuvves hyö čomendeltihes kuuzahazes, sendäh nimi pahus ei voinnuh pujoittuo heijäh suarnallizih mielih. Hyö ihastuksis otettih omah pereheh mötin, kiäkur’oihkižuajan da kuuzahazen!

Brihaččuu ylen äijäl miellytettih uvvet bobazet, joga kedrua, konzu häi koskih niilöi, häi sanoi: “Terveh, minun vahnat tuttavat!” Kuuzahaine, jiäkur’oihkižuaju da mötti hyväs mieles  heiluttih oksis, heishäi oli vahnan jiäkur’oipualikan hengi, kudai nygöi oli ozavu.

 


ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Oma Mua
Mie toivon myöštyö
Kanšallisešša musejošša esitettih kirja liäkäristä Anatolii Martinovista. Kirjan luatijana on Valentina Sukotova, Oneganiemi-kanšalaisjärještön johtaja, ihmisoikevukšien puoluštaja, Anatolii Martinovin yštävä ta apulaini.
Kodima
Muštsijad, kuti voinan jäl’ged
Kalages om völ kaičenus sijoid, miččed starinoičeba voinan aigoiš da kaičeba istorijad. Suomalaižed batarejad Kalag’-posadas vahvištoitaba ristituiden starinoid. Nügüd’ nece azegsija tuleb Kalag’-külän melentartuisijaks, no vähän, ken tedab, mikš nece batarei sijadase ani mägel i min täht se oli tehtud.
Karjalan Sanomat
Lahdenpohja: Suomalaisesta kartanosta museoalue
Kesämökiksi vuosikymmeniä sitten muuttunut suomalainen kartano on nyt tarkoitus peruskorjata. Omistajat suunnittelevat taloon museota ja pihapiiriin kivirakennelmien puistoa.
Karjalan Sanomat
Ei tullutkaan äänettömyys
Uudessa Äänettömyys-ohjauksessaan Sergei Pronin nostaa esiin vähemmistökielen säilyttämisen ongelmaa. Esityksessä ei puhuta, mistä kielestä kyse on.
Oma Mua
Henna Massinen: Kai karjalan kielen murdehet ollah armahat
Henna Massinen ruadau Päivännouzu-Suomen yliopistos suomen kielen da kiändämizen opastajannu. Yhteltiedy häi on loppemas omassah väitöskirjua rajakarjalazien murdehien suomelastumizeh näh. Ližäkse Henna kirjuttau karjalan kielen syvendäjien opindoloin tutkielmua karjalazis žiivatoin nimis.
Karjalan Sanomat
Nukketeatteri voitti Kultaisen naamion
Karjalan nukketeatterin esitys Kalastajasta ja kalasta sai Venäjän ylimmän teatteripalkinnon Paras esitys nukketeatterissa -sarjassa.
Kodima
Endevanhan vepsläižen naižen sädod
Tedat-ik tö, mitte irdnägo oli vepsläižel naižel äi vozid tagaze? Miččed sädod oliba da miččes kanghaspäi ned oli tehtud? Sen polhe mö pagižem Natalja Denisovanke, Karjalaižiden, vepsläižiden da suomalaižiden mediakeskusen radnikanke.
Oma Mua
El’vira Derevl’ova: oma kieli da pajot ollah ainos sydämes
Karjalaine El’vira Derevl’ova on rodužin Veškelyksespäi, ga äijän vuottu eläy Petroskois. Vastavuimmo El’vira Derevl’ovan kel Petroskois Belije kl’uči -sanatouries, kus naine ruadau – järjestäy pidoloi gostile.
Kodima
Vepsläine delegacii ajoi Salehard-lidnaha
Sulakun 4.-8. päivil vepsläine delegacii Karjalaspäi radoi Salehard-lidnas. Sigä mäni Venäman Pohjoižen, Sibirin da Edahaižen Päivnouzman igähižiden rahvahiden toine forum.
Karjalan Sanomat
Sota naisen silmin
Karjalan laulu- ja tanssiyhtye Kanteleen uusi musiikkiesitys Heijastus esitettiin suurella menestyksellä Petroskoissa maanantaina. Vuoden päästä esitys pääsi lopultakin ensi-iltaan.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль