Uuvvenvuuvven ihmehet

Uuvvenvuuvven ihmehet

Zoja Paškova
11.01.2023
Uuvven vuvven uattona mie kävelin meččäpolkuja myöten, ihualin mečän talvista korissušta, vuotin uušie vaikutelmie ta tapuamisie.
Lumikani-luajoš. Kuva: Zoja Paškova
Lumikani-luajoš. Kuva: Zoja Paškova

Alko Uuši vuosi 2023. Pruasniekan tunneh vielä liitelöy kaikešša. Ihmisillä on onnellisie nuamoja. A Uuvven vuvven uattona šielu täyty ilolla valitešša lahjoja omahisilla ta yštävillä, koristuas’s’a kuušija, vuottuas’s’a uušie vaikutelmie ta tapuamisie. Vot i mie, tavan mukah, kävelin meččäpolkuja myöten ta ihualin mečän talvista korissušta. 

Kerran lumišatien jälkeh alko kova pakkani ta meččä heti muuttu kaunehemmakši. Kuušien ta mäntyjen okšat kuurottih puitto Pakkaisukko koristi niitä uuvvenvuuvven šeppelehillä. A jiäkepit, pajun, huavan ta koivun okšat tultih taikamaisiksi. 

Šemmosešša starinamaisešša mečäššä on erikoini tunneh, himottau huaveilla, arvauttua toivomukšie. Vet ei tyhjäh šanota, jotta Uuvven vuuvven uattona kaikki aina toteutuu ta tapahtuu.

Vot i kävelleššä starinamaisešša mečäššä piätin iäntyä taikašanat: 

– Haluon ihmehtä! Haluon ihmehtä! Haluon ihmehtä!

Kun iännin nämä tietošanat kolmanteh kertah, heti kuulin kulkkusien hellyä šoittuo valššin ritmissä. A šiitä alko lentyä pöyhie lumi. Vuottuas’s’a mitänih kummallista miula šalpasi henkie. Yhtäkkie okšikkahan kuušen ympäri olijalla nurmikolla mie nävin tanššissa vesseläšti pyörijän pariskunnan. Mie en heti ymmärtän, ket hyö oltih. Kačottuon tarkkah oikein šuurešša pöyhieššä pallošša ruškeine nenineh mie tunsin lumiukkuo. Hänen kera valššasi šuuri emäkani pitkine korvineh. 

Puitto lumoutettuna mie pitälti šeisoin ta kačoin tanšših, kumpasešša pyörittih lumitähet ta Uuvven vuuvven simvolit. Lallattuan tuttuo šäveltä mie tanššin heijän kera.

Puitto lumoutettuna mie pitälti šeisoin ta kačoin tanšših, kumpasešša pyörittih lumitähet ta Uuvven vuuvven simvolit. Lallattuan tuttuo šäveltä mie tanššin heijän kera. A šiitä musiikki alko hilletä, kiihtyjä tuuli vei kunne lienöy lumitähtijä. Ympäri kaikki hilleni, starinamaiset huamut heti hävittih. 

Mie läksin polkuo myöten kotih ta hil’l’asešti lallatin ennein kuultuo šäveltä. Šiitä miula tuli vähän ikävä, jotta kaikki loppu yhtä vuottamatta kuin alko. Nykyjäh kenkänä ei rupie uškomah ihmehih, vet mitänä ei jiänyn, kaikki haihtu. 

Tultuo kotih mie jakšoin palton, panin jalkah töppöset ta aššuin huoneheh.

– Oho! Ihmeh! 

Miun pehmieššä kiikkustuulašša vapuašti istu ta kiikku tuntomatoin eläin. Tietyäkšeni hänellä oli lumiukon vartalo ta nenä, a šilmät, korvat ta käpälät oltih kanilta. Nähtyö miut hiän šano kovalla iänellä:

– Terveh!

“Kaiken lisäkši hiän vielä i pakajau”, mie smietin. 

Mie vaštasin hänellä:

– Terveh! Ken šie olet?

– Zoja, šiehän kyšyit ihmehtä, vot mie i olen täššä! Olen Uuvven vuuvven 2023 simvoli, kani! šano eläin.

Jumalan kiitoš, jotta olet vain kani lumiukon puvušša! Olen iloni kun miula on šemmoni vieraš, ka pitäy smiettie, mitein nimittyä šilma. Mie kekšin! Šie olet Lumikani.

Mitänä ymmärtämättä mie tuaš kyšyin: 

– A miksi šiula on porkkanannäköni nenä?

Eläin vaštasi:

– Ka mie olen lumiukon puvušša, vet kohta tulou uuvvenvuuvven karnavali. 

– Avoi-voi! No šie, kani, pölätit milma! henkähin mie helpotukšella. – Šilloin kaikki on kunnošša. A miepä heti smietin, jotta špouvasin šiut kotih. Eklein televiisorissa kačoin kauhien filmin mutanttiloista. Miušta tuntu, jotta šie olet geeniteknologijan tevoš ta kiukkustuulašša istuu lumiukon ta kanin gibriidi. Jumalan kiitoš, jotta olet vain kani lumiukon puvušša! Olen iloni kun miula on šemmoni vieraš, ka pitäy smiettie, mitein nimittyä šilma. Mie kekšin! Šie olet Lumikani. 

Kani alko vesseläšti nakrua ta rupesi laulamah: 

– Olen kani, kani, kani! Hyppyän kunne tahtonen! Ta voin vesseläšti onnitella šiun yštävie! 

– Lumikani! Hyvä, jotta olet miun kera! Yheššä rupiemma iloštumah vierahista ta melusašta pruasniekkastolašta, a šuattuas’s’a vuotta 2022 toivotamma kaikilla lujua tervehyttä ta lykkyö Uutena vuotena!

Lumikani alko kiiluo muhašša:

– Mieki olen mielissäni šemmosešta vierahanvaraisuošta ta vuotan tapuamista šiun yštävien kera! 

A šiitä hiän anto miula käpälät ta myö lujašti šepäytymä. Ta mie ymmärrin, jotta vuotena 2023 kaikki tulou hyvin! 

Yštäväni, ušo uuvvenvuuvven ihmehih – ne toteuvutah!



ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Oma Mua
Kalevalatalo: Karjalan paraš etnokeškuš
“Kalevalatalo” on valittu Karjalan vuuvven 2023 parahakši etnokulttuurikeškukšekši. Še voitti ECHO-liiton järješšetyššä kilpailušša.
Kipinä
Muisselmie lapšuošta
Lapšuon muisselmissa Ilmi Karhu kertou, kuin hänen muamo opaštu lukomah, konša hänellä oli jo kahekšan lašta.
Karjalan Sanomat
Vadelmantuotanto siirtyy tunneleihin
Valtion tuki vauhdittaa aunukselaisen yrittäjän vadelmantuotannon siirtymistä muovin alle.
Oma Mua
Runot jiähäh nykytärkeiksi täh päiväh šuaten
Karjalan kanšojen yštävyštaloššä mäni Karjalaiset runot – rahvahan kulttuurikoodin pohja -seminari. Šemmosie seminarija vietetäh jo nellä vuotta, ta käsiteltävie aiheita aina löytyy.
Oma Mua
Paasonvuaru – Spuasanvuaru
Paaso, Helylän rinnal olii aiga korgei mägi on tulluh kuulužakse turistukohtakse. Sen nimi toven on aiga vaigei arbaitus.
Karjalan Sanomat
Tutkimusmatka rikastuttaa murrekarttaa
Karjalan tutkimuskeskuksen tutkijat lähtivät Tverin alueelle keräämään karjalankielistä aineistoa VepKar-korpusta ja äänitearkistoa varten. Matka on järjestetty Venäjän maantieteellisen seuran tuella.
Kipinä
Tilkuine
Kerdomuksen personuažu sanelou omas matkas buabanke meččäh.
Karjalan Sanomat
Itsenäinen Itä-Karjala oli Suomen projekti
Historiantutkija Denis Popovin mielestä separatistisen Karjalan väliaikaisen hallituksen perustaminen oli osa valkosuomalaisten interventiota Itä-Karjalaan. ”Itsenäisellä” Karjalalla Suomi halusi toteuttaa aluevaatimuksensa Venäjälle.
Oma Mua
Kanšallisien kirjallisukšien kehityštä käsiteltih Moskovašša
Moskovan Ruškiella aukivolla X kirjafestivalin rajoissa oli pietty Kanšallisien kirjallisukšien festivali. Kirjailijat ta runoilijat šekä kielen ta kulttuurin aktiiviset šäilyttäjät tultih festivalih, jotta tutuštuo toini toiseh.
Karjalan Sanomat
Runolauluista pohja luoville toimijoille
Vanhat karjalaiset runolaulut ovat innostuksen lähde säveltäjille, laulajille, tutkijoille ja muille luoville ihmisille. Esimerkkejä siitä kerrottiin seminaarissa.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль