Uusia mahdollisuuksia pohjoisille piireille

Uusia mahdollisuuksia pohjoisille piireille

Ilona Veikkolainen
21.05.2024
Kemin ja Belomorskin piireille laaditaan erityistä kehityssuunnitelmaa, joka ulottuu vuoteen 2035.
Turistit lähtevät Solovetskin saaristolle eivätkä pysähdy Kemiin tai Belomorskiin. Kehityssuunnitelman tehtävänä on muun muassa vetää lisää turisteja piireihin. Kuva: Ilona Veikkolainen
Turistit lähtevät Solovetskin saaristolle eivätkä pysähdy Kemiin tai Belomorskiin. Kehityssuunnitelman tehtävänä on muun muassa vetää lisää turisteja piireihin. Kuva: Ilona Veikkolainen

Belomorskin ja Kemin piirit saavat uusia kehitysmahdollisuuksia. Molemmat piirit ovat arktisen alueen tukiasutuskeskusten listalla ja niille laaditaan nyt kehityssuunnitelmaa.

Dokumentti sisältää piirien kehityshankkeita vuoteen 2035 saakka. Suunnitelmien mukaan Kemin ja Belomorskin bruttokansantuote vuoteen 2035 mennessä kasvaa 97 prosenttia vuoteen 2022 verrattuna ja on 41 miljardia ruplaa.

— Kemin ja Belomorskin kehityssuunnitelma sisältää tällä hetkellä yli 50 toimenpidettä, jotka koskevat kolme kehityssuuntaa. Piireihin aiotaan perustaa kuljetuskeskus, kehittää turismia ja parantaa väestön elämänlaatua, Karjalan talousministerin virkaa hoitava Aleksandr Lomako sanoi Petroskoissa pidetyssä kokouksessa.

— Kehityssuunnitelmassa on yhdeksän ohjelmaa, jotka koskevat muun muassa rahtisataman rakentamista ja hyödyllisten kaivannaisten louhintaa, KB Strelka -konsulttiyrityksen toimitusjohtaja Anastasija Štšerbakova kertoi.

Molemmilla alueilla on matkailun kehittämiseen tähtäävä ohjelma.

— Meidän on pohdittava, kuinka turistit pääsevät piireihin ja miten he voivat kiertää kaupunkeja ja taajamia. Turistit tarvitsevat uusia majoituspaikkoja ja haluavat katsoa piirien nähtävyyksiä, joita nyt ei ole paljon, toimitusjohtaja sanoi.

Ohjelmien avulla piireissä ratkaistaan juomaveden laatuongelma, rakennetaan uusia asuintaloja, lämmitys- ja sähköverkkoja sekä kehitetään urheilun ja liikunnan infrastruktuuria. Piireissä halutaan myös elvyttää pomorien kulttuuria.

Tärkeänä on valita hankkeet, joiden mukaan piirit kehittyvät. Hankkeiden joukossa on sekä sosiaalisia projekteja että kulttuurihankkeita ja ne toteutetaan vain budjettirahoituksella.
Natalja Stokalskaja, Karjalan kehityskorporaation toimitusjohtaja

Štšerbakovan mukaan piireissä kehitetään nyt kauttakulkumatkailua.

— Paljon turisteja saapuu piireihin Murmanskista. Turistit eivät pysähdy Kemiin eivätkä Belomorskiin. He lähtevät Solovetskin saaristolle. Tehtävänämme on hankkeiden avulla houkutella lisää turisteja piireihin ja kiinnostaa turisteja niin, että he haluavat tutustua kaupunkien nähtävyyksiin, hän sanoi.

Hänen mukaansa matkailun kasvu vaikuttaa uusien työpaikkojen syntymiseen.

— Matkailun kehittäminen edellyttää ruoka-, kuljetus- ja muiden palvelujen kehitystä.

— Kymmenen viime vuoden aikana Kemin ja Belomorskin piirien asukasmäärä on supistunut kolmanneksella. Ihmiset muuttavat pois piireistä. Monet laitokset lopettavat toimintansa. Nyt piireissä on korkea työttömyys, Štšerbakova kertoi.

— Noin 39 prosenttia paikallisista asukkaista työskentelee Venäjän rautatiet Oy:ssä. Meidän on ymmärrettävä, mitä talouden aloja voidaan kehittää ja tarjota ihmisille työpaikkoja.

Hänen mukaansa infrastruktuuri on huonossa kunnossa. Kaupungeissa ja taajamissa pitää tehdä paljon kunnostustöitä.

— Tärkeänä on valita hankkeet, joiden mukaan piirit kehittyvät. Hankkeiden joukossa on sekä sosiaalisia projekteja että kulttuurisia hankkeita ja ne toteutetaan vain budjettirahoituksella. Olemme tietenkin saaneet ehdotuksia, jotka toteutetaan yrittäjien varoin, kokoukseen osallistunut kehityskorporaation toimitusjohtaja Natalja Stokalskaja sanoi.

Lentokenttä houkuttelee uusia turisteja ja rahtisatama vastaanottaa osan rahdista, joka saapuu nyt Arkangelin ja Murmanskin satamiin.
Anastasija Štšerbakova, KB Strelka -konsulttiyrityksen toimitusjohtaja

Kehityssuunnitelman mukaan Kemiin rakennetaan rahtisatama ja lentokenttä.

— Lentokenttä houkuttelee uusia turisteja ja rahtisatama vastaanottaa osan rahdista, joka saapuu nyt Arkangelin ja Murmanskin satamiin. Myös rautatieliikennettä kehitetään. Piireistä on mahdollista viedä sepeliä ja muita rakennusmateriaaleja, Štšerbakova sanoi.

Kemin sataman suunnittelu ja erikoistuminen tulee määritellä sitä käyttävien yritysten tarpeet huomioon ottaen.

Stokalskaja lisäsi, että jokaista hanketta käsitellään erikseen.

— Ei yhtään hanketta hyväksytä eikä rahoiteta ilman ympäristövaikutusten tarkastusta, hän sanoi.

Viranomaiset ja tutkijat esittivät mielipiteitään

Kehityssuunnitelman laatimisen ensimmäisessä vaiheessa käsiteltiin Belomorskin ja Kemin piirien polttavia ongelmia ja niiden ratkaisuja. Ne kirjoitettiin kehityssuunnitelman luonnokseen.

Toisessa vaiheessa Karjalan viranomaiset ja tutkijat kertoivat ehdotuksiaan piirien kehityksestä ja esittivät omia mielipiteitä. He käsittelivät mahdollisia riskejä, jotka voivat syntyä hankkeiden toteuttamisessa.

Suunnitelmissa on järjestää myös tapaamisia paikallisten asukkaiden kanssa, jotka esittävät omia mielipiteitään.

Kehityssuunnitelma esitetään Moskovassa heinäkuussa.


ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Karjalan Sanomat
Vadelmantuotanto siirtyy tunneleihin
Valtion tuki vauhdittaa aunukselaisen yrittäjän vadelmantuotannon siirtymistä muovin alle.
Oma Mua
Runot jiähäh nykytärkeiksi täh päiväh šuaten
Karjalan kanšojen yštävyštaloššä mäni Karjalaiset runot – rahvahan kulttuurikoodin pohja -seminari. Šemmosie seminarija vietetäh jo nellä vuotta, ta käsiteltävie aiheita aina löytyy.
Oma Mua
Paasonvuaru – Spuasanvuaru
Paaso, Helylän rinnal olii aiga korgei mägi on tulluh kuulužakse turistukohtakse. Sen nimi toven on aiga vaigei arbaitus.
Karjalan Sanomat
Tutkimusmatka rikastuttaa murrekarttaa
Karjalan tutkimuskeskuksen tutkijat lähtivät Tverin alueelle keräämään karjalankielistä aineistoa VepKar-korpusta ja äänitearkistoa varten. Matka on järjestetty Venäjän maantieteellisen seuran tuella.
Kipinä
Tilkuine
Kerdomuksen personuažu sanelou omas matkas buabanke meččäh.
Karjalan Sanomat
Itsenäinen Itä-Karjala oli Suomen projekti
Historiantutkija Denis Popovin mielestä separatistisen Karjalan väliaikaisen hallituksen perustaminen oli osa valkosuomalaisten interventiota Itä-Karjalaan. ”Itsenäisellä” Karjalalla Suomi halusi toteuttaa aluevaatimuksensa Venäjälle.
Oma Mua
Kanšallisien kirjallisukšien kehityštä käsiteltih Moskovašša
Moskovan Ruškiella aukivolla X kirjafestivalin rajoissa oli pietty Kanšallisien kirjallisukšien festivali. Kirjailijat ta runoilijat šekä kielen ta kulttuurin aktiiviset šäilyttäjät tultih festivalih, jotta tutuštuo toini toiseh.
Karjalan Sanomat
Runolauluista pohja luoville toimijoille
Vanhat karjalaiset runolaulut ovat innostuksen lähde säveltäjille, laulajille, tutkijoille ja muille luoville ihmisille. Esimerkkejä siitä kerrottiin seminaarissa.
Karjalan Sanomat
Yöttömät yöt valoisaksi aluksi
Karjalassa pidettiin ensimmäiset mönkijäcrossin mestaruuskisat. Kilpailemaan saapui lapsia ja nuoria Karjalasta, Pietarista ja Belgorodista.
Karjalan Sanomat
Elämäni polku on merkkiteos Karjalan kirjallisuudessa
Se edustaa tuoretta 2000-luvulla esiinnoussutta autoetnografista tutkimustapaa, jossa tutkijan omat kokemukset ja niistä kirjoitetut muistiinpanot muodostavat keskeisen aineiston.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль