Uusia hankkeita Karjalan hyväksi

Uusia hankkeita Karjalan hyväksi

Julia Veselova
16.11.2022
Noin viisikymmentä nuorta Karjalan piireistä oppi tekemään apurahahakemuksia ja keksi uusia aktiviteetteja ja hankkeita Karjalan hyväksi.
Etnosmart-foorumin aikana nuoret käsittelivät hankeideoita ja laativat hankkeita, jotka haluavat toteuttaa sitten Karjalan piireissä. Kuva: Julia Veselova
Etnosmart-foorumin aikana nuoret käsittelivät hankeideoita ja laativat hankkeita, jotka haluavat toteuttaa sitten Karjalan piireissä. Kuva: Julia Veselova

Belomorskin kaupunki tarvitsee infotauluja ja nähtävyyksistä kertovia hyviä verkkosivuja. Etnosmart-foorumin osallistujat keksivät hankkeen, joka voi helpottaa turistien tutustumista Belomorskiin.

— Haluamme asentaa Belomorskiin infotauluja, joissa on kartta ja tietoa kaupungin tärkeistä nähtävyyksistä, palveluista ja reiteistä. Haluamme tehdä myös verkkosivut ja kuvata filmin, Etnosmart-foorumissa Belomorskin piiriä edustanut Inga Bborova kertoo.

Vienan meri ja kalliopiirrokset houkuttelevat Belomorskiin joka vuosi yhä enemmän turisteja eri puolilta Venäjää.

Foorumi keräsi noin viisikymmentä nuorta tasavallan piireistä. Mukana oli nuoria Prääsän, Aunuksen, Louhen, Kostamuksen, Belomorskin, Kalevalan, Sortavalan ja Suojärven piireistä. Osa foorumilaisista oli myös Petroskoista.

Osallistujat saivat uutta tietoa journalismin, bloggailun, liiketoiminnan ja matkailun aloilla. Kolmen päivän aikana he laativat hankkeitaan Karjalan hyväksi.

— Foorumin tarkoitus oli kiinnittää nuorten huomiota Karjalassa asuvien kansojen kielten ja kulttuurien säilyttämiseen. Foorumi yhdisti Karjalan piireissä asuvia nuoria ja auttoi heitä laatimaan uusia hankkeita, Etnosmart-foorumin järjestäjä ja Karjalan tasavallan kansojen ystävyyden talon johtaja Olga Olovjannikova kertoo.

Itsensä toteuttaminen, bloggailu ja matkailu ovat ne aiheet, jotka kiinnostavat nyt nuoria.

Foorumin tarkoitus oli kiinnittää nuorten huomiota Karjalassa asuvien kansojen kielten ja kulttuurien säilyttämiseen.
Olga Olovjannikova, Etnosmart-foorumin järjestäjä ja Karjalan tasavallan kansojen ystävyyden talon johtaja

Petroskoin valtionyliopiston toisen vuosikurssin opiskelija Mirja Kieleväinen on kiinnostunut kansallisista aiheista.

— Olen kotoisin Kalevalasta. Minusta perinteisen kulttuurin säilyttäminen on tärkeä aihe, johon pitää kiinnittää paljon huomiota. Opiskelen nyt yliopiston matkailun opintolinjalla, ja matkailun kehitys Karjalassa kiinnostaa kovasti, Kieleväinen sanoo.

Foorumin ohjelmassa oli kolme suunta, ja jokainen osallistuja voi valita mieleisensä kiinnostavan.

— Autoin foorumilaisia keksimään hankkeita, jotka koskevat etnomatkailua ja bisnestä. Foorumilaiset olivat todella aktiivisia. He keksivät kahdeksan hanketta, joista valitsimme neljä parasta, Petroskoin valtionyliopiston Totška rosta eli Kasvupiste -koulutuskeskuksen entinen johtaja Aleksandr Konovalov sanoo.

Konovalovin mukaan Karjalan piireissä matkailun kehittämisessä on vaikeuksia. Nuoret toivovat, että uudet hankkeet auttavat ratkaisemaan niitä.

— Hankkeemme liittyy rautamalmin nostamiseen Kostamuksessa. Kostamus on nuori kaupunki, eikä siellä ole paljon historiallisia nähtävyyksiä. Rautamua-reitti kertoo Kostamuksen historiasta ja nykypäivästä Kalevala-runoelman sankarin Ilmarisen johdolla. Turistit vierailevat muun muassa sepän pajassa, hankkeen laatija Aleksandra Lesonen kertoo.

Lesosella on jo kokemusta foorumeihin osallistumisesta ja hankkeiden toteuttamisesta. Hän keksi kuitenkin ensimmäistä kertaa niin suuren ja kalliin hankkeen.

— Hanke tarvitsee yli kuusi miljoonaa ruplaa tukirahaa. Voimme toteuttaa sen puolessa vuodessa.

Autoin foorumilaisia keksimään hankkeita, jotka koskevat etnomatkailua ja bisnestä. Foorumilaiset olivat todella aktiivisia.
Aleksandr Konovalov, Petroskoin valtionyliopiston Totška rosta eli Kasvupiste -koulutuskeskuksen entinen johtaja

— Osallistujat saivat myös tietoa ja neuvoja apurahahakemuksien tekemiseen. Nuoret haluavat toteuttaa omia hankkeita, mutteivät usein tiedä, millä tavalla he voivat tehdä sen, Olovjannikova sanoo.

Karjalan kansantaiteen ja kulttuurialoitteiden keskuksen edustaja Anton Voronov kertoi foorumilaisille tukirahan saamisen mahdollisuuksista ja tarvittavien asiakirjojen laatimisesta.

— Olen töissä Kiestingin kulttuuritalossa. Foorumissa sain tietää, miten tehdä ja toteuttaa sosiaalisia hankkeita. Foorumi auttoi Karjalan piireissä asuvia saamaan uusia kontakteja ja löytämään yhteistyökumppaneita, foorumilainen Marija Nogelainen kertoo.

Nogelaisen hanke on tarkoitettu vähävaraisten perheiden lapsille. Lapsille järjestetään viisi päivää kestävä leiri, jossa he tutustuvat Louhen piiriin nähtävyyksiin ja matkailukohteisiin.

— Louhen piirissä on 26 lasta vähävaraisista perheistä. Olen varma, että hanke voi saada tukirahaa. Minun pitää täsmentää vielä leirin kustannuksia, foorumilainen kertoo.

Foorumin jälkeen Nogelainen aikoo pitää yhteyttä hotelleihin, kahviloihin ja muihin paikkoihin, joissa lapset käyvät. Nogelainen toivoo, että hän ehtii lähettämään apurahahakemuksen Venäjän presidentin kulttuurialoitteiden rahaston hankekilpailuun. Hakemuksien vastaanotto päättyy 17. marraskuuta.

Osallistujat saivat myös tietoa ja neuvoja apurahahakemuksien tekemiseen. Nuoret haluavat toteuttaa omia hankkeita, mutteivät usein tiedä, millä tavalla he voivat tehdä sen.
Olga Olovjannikova, Etnosmart-foorumin järjestäjä ja Karjalan tasavallan kansojen ystävyyden talon johtaja

Etnosmart-foorumi tarjosi osallistujille laajaa opetus- ja kulttuuriohjelmaa, luentoja ja tapaamisia.

— Foorumi on se paikka, jossa nuoret voivat saada tietoa, jota he tuskin saavat yliopistoista tai muista paikoista. Foorumissa kävi kokeneita puhujia, Etnosmart-foorumin järjestäjä Olga Olovjannikova kertoo.

Nuoret ilmoittautuivat foorumiin aktiivisesti. Osallistujien ikähaarukka oli 18—35 vuotta. Mukana oli sekä Petroskoin valtionyliopiston ja Petroskoin konservatorion opiskelijoita että kulttuuritalojen, kirjastojen ja piirihallintojen työntekijöitä.

— Olen toteuttanut erilaisia hankkeita, mutta kokemusta ei joskus riitä, Louhen piirihallinnon asiantuntija Viktoria Karatševa sanoo.

Foorumi tarjosi osallistujille mahdollisuuden tutustua toisiinsa ja vaihtaa kokemusta.

— Oli kiinnostavaa tutustua muissa piireissä toteutettuihin hankkeisiin. Olen lainannut pari hankeideaa, Kiestingin kulttuuritalossa työskentelevä Marija Nogelainen sanoo.

Osallistuminen foorumiin oli kaikille ilmaista.



ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Karjalan Sanomat
Karjalan äänitearkisto uuteen loistoon
Karjalassa jatkuu Karjalan kielen, kirjallisuuden ja historian instituutin äänitearkiston digitalisointi. Suunnitelmien mukaan digitalisoitu arkisto löytyy VepKar-korpuksen pohjalla perustetulta sivustolta.
Oma Media
Светлана Пасюкова – человек слова и дела
В марте Светлана Петровна Пасюкова отметила восьмидесятилетний юбилей.
Kipinä
Äipäivän praznuičendan tradicijoiš
Äipäiväks keittas munid da mujutadas ned. Mikš munid?
Oma Mua
Olen ku ven’alaine futbolistu: hyvin tiijän siännöt
Afriekkalazen puutundu karjalazeh kyläh on ani harvu šeikku. Douhturi Ogbue Gabriel Džideofor ruadau Vieljärvel tostu kuudu. Kui elähteleh lämmän muan ristikanzu pohjazes kyläs?
Kipinä
Hoivu leiby
Valgo-Ven’an rahvahan suarnu.
Karjalan Sanomat
Hanke edistää karjalaista kieltä ja nukketeatteria
Karjalankielisiä nukkenäytelmiä harjoitellaan harrastajateatterissa huhtikuusta alkaen.
Oma Mua
Pohjolan luomua: šuunnitelma eistäy käsitöitä Karjalašša
Uuši käsityöalan kehityššuunnitelma on valmisteilla Karjalašša. ECHO-yhissykšen omat ta ulkopuoliset asientuntijat luajitah šitä viijen vuuvven ajalla.
Oma Mua
Nuorilla kepalaisilla ei ole aikua ikävöijä
Tänä vuotena Kepan Ort’t’o Stepanovilla nimitetyššä pieneššä koulušša opaštuu 13 lašta. Še on Kalevalan piirin pienin koulu.
Karjalan Sanomat
Torvi-CAMP kutsuu mukaan
Nuoret soittajat Venäjän eri alueilta kokoontuvat musiikkileirille, joka käynnistyy Petroskoissa maaliskuun lopussa. Viiden leiripäivän aikana he tutustuvat erilaisiin perinteisiin puhallussoittimiin.
Karjalan Sanomat
Puškin-kortti: Ohjelman suosiota on syytä lisätä
Yli 10 000 Puškin-korttia jäi käyttämättä Karjalassa. Kulttuurityöntekijät aktivoituivat ja lähtivät kouluihin kertomaan kortin mahdollisuuksista.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль