Uusi majoitustapa Lahdenpohjan piiriin

Uusi majoitustapa Lahdenpohjan piiriin

Margarita Pehkonen
04.03.2021
Lahdenpohjan piiriin rakennetaan kolme leirintäaluetta, joihin matkustajat pääsevät vesitse. Nämä leirintäalueet ovat ensimmäisiä piirissä.
Rajat ylittävän RivTimes-hankkeen avulla Lahdenpohjan piiriin rakennetaan kolme leirintäaluetta. Kuva: Sergei Judin, rk.karelia.ru
Rajat ylittävän RivTimes-hankkeen avulla Lahdenpohjan piiriin rakennetaan kolme leirintäaluetta. Kuva: Sergei Judin, rk.karelia.ru

Viime kesä toi Karjalaan kotimaan matkailubuumin. Tasavallan matkailuhallinnon mukaan vuonna 2020 koronapandemian vuoksi supistuneen matkailukauden aikana Karjalassa vieraili 790 000 turistia.

— Turistien suosiossa oli perinteisesti Laatokan Karjala. Lahdenpohjan alueen kaikki majoituspaikat oli varattu loppuun, Karjalan matkailuhallinnon varajohtaja Olga Lukina sanoo.

Tunnetun hotellivarausjärjestelmän mukaan Lahdenpohjan piirissä on 44 majoituspaikkaa.

— Lähiaikoina majoituspaikkojen määrä Lahdenpohjan piirissä kasvaa. Piiriin rakennetaan kolme leirintäaluetta, projektikoordinaattori Julia Korabljova kertoo.

Matkailuhallinnon varajohtajan mukaan leirintäalueet on hyvin kysytty majoituspaikka Karjalassa.

— Tavallisesti leirintäalueille majoittuvat ihmiset, jotka eivät halua maksaa hotellimajoituksesta, ja ne, jotka harrastavat automatkailua, Lukina sanoo.

Nämä leirintäalueet ovat ensimmäisiä piirissämme. Hanke kehittää piirin matkailuinfraa.
Marina Makarova, Lahdenpohjan piirin hallinnon talousosaston vt. johtaja

Leirintäalueiden rakentaminen ilahduttaa Lahdenpohjan piirin hallintoa.

— Nämä leirintäalueet ovat ensimmäisiä piirissämme. Telttailupaikkojen rakentaminen tarkoittaa alueiden kunnostusta. Hanke kehittää piirin matkailuinfraa, Lahdenpohjan piirin hallinnon talousosaston vt. johtaja Marina Makarova sanoo.

Lahdenpohjan piirin viranomaiset ovat valmiit auttamaan hankkeen osallistujia, mutta pyytävät heitä ottamaan huomioon tärkeitä asioita.

— Olisi hyvä, jos leirintäalueet sijaitsisivat kylien tai taajamien lähellä, jotta asutusten sähköverkot palvelisivat leirintäalueita, Makarova huomauttaa.

— Leirintäalueita täytyy rakentaa teiden viereen. Se helpottaisi jätehuoltoa, hän lisää.

Yhteistyökumppanimme Leningradin alueelta haluavat kehittää historiallista Käkisalmi—Asilanjoki—Kurkijoki-vesireittiä ja rakentaa puuveneen keskiaikaisen mallin mukaan.
Julia Korabljova, projektikoordinaattori

Lahdenpohjan piirin leirintäalueiden ominaisuutena on se, että niihin pääsee myös vesitse.

— Yhteistyökumppanimme Leningradin alueelta haluavat kehittää historiallista Käkisalmi—Asilanjoki—Kurkijoki-vesireittiä ja rakentaa puuveneen keskiaikaisen mallin mukaan. Tällä veneellä kaikki halukkaat voivat lähteä matkalle, Julia Korabljova kertoo.

Korabljovan mukaan leirintäalueita halutaan rakentaa niin, että niihin voisivat majoittua historiallisella vesireitillä matkustavat.

Suunnitelmien mukaan vesireitti alkaa Leningradin alueelta ja kulkee Lahdenpohjan piiriin. Reittiin kuuluu muun muassa Laatokan luodot -kansallispuiston kohteita. Leirintäpaikkojen valinnassa täytyy ottaa huomioon sekä viranomaisten että luonnonsuojeluasiantuntijoiden näkemyksiä.

— Leirintäpaikkoja täytyy rakentaa paikkoihin, joissa ei ole harvinaisia kasveja. Telttailupaikkoja olisi hyvä sijoittaa ihmisten käytössä oleville alueille, mikä vähentää turistien vaikutusta luontoon, Karjalan luonnonsuojelualueiden hallinnon edustaja Jelena Kuznetsova korostaa.

Leirintäalueiden valinta ja vesireitin kehittäminen alkaa tänä vuonna.

— Suunnitelmien mukaan vesimatkalle voi lähteä kesällä 2023, Julia Korabljova kertoo. 

Hankkeesta hyötyä molemmille puolille rajaa

Leirintäaluetta rakennetaan ja historiallista vesireittiä kehitetään Kaakkois-Suomi—Venäjä CBC 2014—2020 -ohjelmasta rahoitusta saaneen RivTimes-hankkeen avulla. Rajat ylittävän hankkeen päätavoitteena on Hiitolajoen alueen matkailun kehittäminen. Hiitolajoki saa vetensä Suomessa ja sen laskupaikka sijaitsee Venäjällä.

Karjalan tasavallan ja Leningradin alueen lisäksi hankkeeseen osallistuu Rautjärven kunta ja Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö.

— Hiitolanjoki ja sitä ympäröivä alue on RivTimes -hankkeen kohteena, koska se yhdistää rajajokena Venäjää ja Suomea. Uskomme Hiitolanjoen olevan matkailijoita kiinnostava kohde siksi, että luontomatkailu on globaalistikin kovassa nosteessa, Rautjärven kunnan elinvoima- ja hankekehittäjä Sini Javanainen kertoo.

Jos Venäjän puolella kehitetään historiallista vesireittiä ja leiriytymisalueita niin Suomessa poistetaan pato ja ennallistetaan jokea Kangaskosken voimalan kohdalla ja laaditaan suunnitelma vesivoimalamuseon perustamiseksi Kangaskosken voimalaan.

— Hankkeen välittömänä tavoitteena eivät ole rajanylittävät vesireitit, mutta tällä hankkeella niitä toivottavasti päästään pohjustamaan eteenpäin, Javanainen ehdottaa.

Karjalan viranomaiset ovat samaa mieltä Javanaisen kanssa.

— Hiitolajoen matkailualueen kehittämishanke tuo hyviä mahdollisuuksia kansainvälisen matkailun kehittämiselle, kun Parikkala—Syväoron rajanylityspaikka avataan henkilöliikenteelle, Karjalan talousministeri Oleg Jermolajev kertoi ministeriön lehdistöpalvelulle.


ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Oma Mua
Mie toivon myöštyö
Kanšallisešša musejošša esitettih kirja liäkäristä Anatolii Martinovista. Kirjan luatijana on Valentina Sukotova, Oneganiemi-kanšalaisjärještön johtaja, ihmisoikevukšien puoluštaja, Anatolii Martinovin yštävä ta apulaini.
Kodima
Muštsijad, kuti voinan jäl’ged
Kalages om völ kaičenus sijoid, miččed starinoičeba voinan aigoiš da kaičeba istorijad. Suomalaižed batarejad Kalag’-posadas vahvištoitaba ristituiden starinoid. Nügüd’ nece azegsija tuleb Kalag’-külän melentartuisijaks, no vähän, ken tedab, mikš nece batarei sijadase ani mägel i min täht se oli tehtud.
Karjalan Sanomat
Lahdenpohja: Suomalaisesta kartanosta museoalue
Kesämökiksi vuosikymmeniä sitten muuttunut suomalainen kartano on nyt tarkoitus peruskorjata. Omistajat suunnittelevat taloon museota ja pihapiiriin kivirakennelmien puistoa.
Karjalan Sanomat
Ei tullutkaan äänettömyys
Uudessa Äänettömyys-ohjauksessaan Sergei Pronin nostaa esiin vähemmistökielen säilyttämisen ongelmaa. Esityksessä ei puhuta, mistä kielestä kyse on.
Oma Mua
Henna Massinen: Kai karjalan kielen murdehet ollah armahat
Henna Massinen ruadau Päivännouzu-Suomen yliopistos suomen kielen da kiändämizen opastajannu. Yhteltiedy häi on loppemas omassah väitöskirjua rajakarjalazien murdehien suomelastumizeh näh. Ližäkse Henna kirjuttau karjalan kielen syvendäjien opindoloin tutkielmua karjalazis žiivatoin nimis.
Karjalan Sanomat
Nukketeatteri voitti Kultaisen naamion
Karjalan nukketeatterin esitys Kalastajasta ja kalasta sai Venäjän ylimmän teatteripalkinnon Paras esitys nukketeatterissa -sarjassa.
Kodima
Endevanhan vepsläižen naižen sädod
Tedat-ik tö, mitte irdnägo oli vepsläižel naižel äi vozid tagaze? Miččed sädod oliba da miččes kanghaspäi ned oli tehtud? Sen polhe mö pagižem Natalja Denisovanke, Karjalaižiden, vepsläižiden da suomalaižiden mediakeskusen radnikanke.
Oma Mua
El’vira Derevl’ova: oma kieli da pajot ollah ainos sydämes
Karjalaine El’vira Derevl’ova on rodužin Veškelyksespäi, ga äijän vuottu eläy Petroskois. Vastavuimmo El’vira Derevl’ovan kel Petroskois Belije kl’uči -sanatouries, kus naine ruadau – järjestäy pidoloi gostile.
Kodima
Vepsläine delegacii ajoi Salehard-lidnaha
Sulakun 4.-8. päivil vepsläine delegacii Karjalaspäi radoi Salehard-lidnas. Sigä mäni Venäman Pohjoižen, Sibirin da Edahaižen Päivnouzman igähižiden rahvahiden toine forum.
Karjalan Sanomat
Sota naisen silmin
Karjalan laulu- ja tanssiyhtye Kanteleen uusi musiikkiesitys Heijastus esitettiin suurella menestyksellä Petroskoissa maanantaina. Vuoden päästä esitys pääsi lopultakin ensi-iltaan.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль