Uuši ohjelma tunnuštau livvinkarjalua

Margarita Pehkonen
01.04.2026
Ohjelma on kaikkien šuatavilla. Luatijat toivotah, jotta še jouvuttau šekä tutkijien jotta journalistien työtä ta tuou hyötyö karjalua opaštujilla.
Iänissykšen tunnuššukšen aika riippuu iänissykšen pivukšešta. Kuva: Margarita Pehkonen
Iänissykšen tunnuššukšen aika riippuu iänissykšen pivukšešta. Kuva: Margarita Pehkonen

Venäjän tietoakatemijan Piiterin tutkimuškeškuš on luatin ohjelman, kumpani tunnuštau livvinkarjalan murtehen iänimaterialie ta muuttau pakinan tekstiksi. Nyt ohjelma on kaikkien šuatavilla.

Pakinantunnuššušohjelma on luajittu yhteistyöššä Karjalan tutkimuškeškukšen kera. Karjalua projektissa etuššettih matematikko Andrei Križanovskii, Kielen, kirjallisuon ta istorijan instituutin johtaja Irina Novak ta tutkija Aleksandra Rodionova.

— Ohjelmua alettih kehittyä vuotena 2022. Šitä varoin valittih livvinkarjalua, šentäh kun tällä murtehella on riittäväšti ainehistuo. Lyydin murtehen tutkijana voin šanuo, jotta lyydiläistä ainehistuo ohjelmah ei riittäis, šanelou Aleksandra Pavlovna.

Ohjelmašša käytettih šekä pakinamallija jotta tekstijä. Juuri Aleksandra Rodionova keräsi šopivua ainehistuo tunnuššušohjelmua varoin.

— Tekstijä tarittih Verso- ta Periodika -kuštantamot. Enši vuorošša ohjelmašša käytettih vuosina 2000—2022 Oma Mua -leheššä julkaistuja tekstijä. Lisäkši käytettih materialija meijän instituutin kehittämäštä VepKar-korpussista. Tunnuššušohjelman korpussissa on yli viisi miljonie šanamuotuo, kertou tutkija.

Enši vuorošša ohjelmašša käytettih vuosina 2000—2022 Oma Mua -leheššä julkaistuja tekstijä.
Aleksandra Rodionova, tutkija

Tutkijat šuatih pakinamallija Karjalan TV- ta ratijoyhtijön kanšalliskieliseltä toimitukšelta.

— Pakinamallija ottima Kodirandaine-ratijo-ohjelmašta. Projektissa käytettih kymmenen ohjelman iänissykšie. Korpussissa on kuuvven miehen ta yhekšän naisen pakinamallija, šanou Aleksandra Pavlovna.

Ohjelma toimiu näin: šiih lat’atah pakinamalli ta tunnuššukšen jälkeh pakina muutetah tekstiksi.

— Sistemih voipi lat’ata eniten kymmenen minuuttie keštäjä iänissyš. Ohjelma toimiu niise realiajašša ili käyttäjä voipi laušuo mitänih karjalakši ta šuaha tekstin, šelittäy tutkija.

Aleksandra Rodionovan mukah tunnuššukšen aika riippuu iänissykšen pivukšešta. Kymmenen minuutin mittasen iänitykšen tunnuššuš ta tekstityš voipi keštyä šaman verran aikua.

— Lopullisen tekstin luatu riippuu šiitä, kuin šelväšti ihmini pakajau karjalakši, huomauttau tutkija.

Aleksandra Pavlovnan mukah tunnuššukšen jälkeh šuatu teksti pitäy tarkaštua ta toimittua, ka ohjelma jouvuttau kuitenki tutkijien työtä.

— Kerran miun piti tunnuštua vähän yli 12 minuuttie keštäjä karjalankielini iänissyš. Še oli luavullini ta mie ymmärrin kaikki šanat. Šiitä huolimatta iänissykšen tunnuššuš kešti nellä tuntie ta 20 minuuttie. Lopukši šain tekstin, missä oli 1 079 šanua, muistelou Aleksandra Rodionova.

— Pakinantunnuššušohjelman avulla šuan tekstin huomattavašti rutompah. Lisäkši pakinan tunnuššukšen aikana voin ruatua muuta työtä, koroštau tutkija.

Pakinantunnuššušohjelman avulla šuan tekstin huomattavašti rutompah. Lisäkši pakinan tunnuššukšen aikana voin ruatua muuta työtä.
Aleksandra Rodionova, tutkija

Pakinantunnuššušohjelman luatijat toivotah, jotta karjalan kielen kera ruatajien tutkijien lisäkši ohjelma tuou hyötyö niise karjalankielisen Oma Mua -lehen toimittajilla.

— Iänissykšien tunnuššuš on tärkie oša toimittajan työtä ta toičči še vuatiu äijän aikua. Meinuamma käyttyä tätä ohjelmua omašša työššä. Olen varma, jotta še jouvuttau toimittajien työtä, kommentoiččou Oma Mua -lehen piätoimittaja Natalja Sinitskaja.

Aleksandra Rodionovan mieleštä pakinantunnuššušohjelmalla on mahollisuot jatkokehitykšellä. Esimerkiksi še vois laušuo karjalankielisie tekstijä iäneh.

— Enši šulakuušša meijän instituutissa pietäh seminari, mih ošallissutah muun muašša kollegat Piiterin tutkimuškeškukšešta. En ota pois mahollisutta, jotta kaččelemma pakinantunnuššušohjelman kehittämistä, huomauttau Aleksandra Pavlovna.

Meinuamma käyttyä tätä ohjelmua omašša työššä. Olen varma, jotta še jouvuttau toimittajien työtä.
Natalja Sinitskaja, Oma Mua -lehen piätoimittaja

Vepšän ta karjalan kielen VepKar-korpussin murrehkartta täytyy uušilla iänissykšillä, kumpasie kerätäh Lapsennu opastettu — ku kiveh kirjutettu -aktijon aikana. Aktijon järještäjänä on Karjalan tietokeškukšen Kielen, kirjallisuon ta istorijan instituutti.

— Karjalua ja vepšyä šujuvašti pakasijat ihmiset ollah tervetulluita mukah! Hyö voijah käyvä henkilökohtasešti meijän instituutissa. Laitokšen asientuntijat ollah valmehie lähtömäh aktijon ošallistujan luo ta tallentamah pakinamallija. Ošallistuokšeh aktijoh pitäy ottua yhteyttä instituutin henkilökuntah šähköpoštin kautti, Kielen, kirjallisuon ta istorijan instituutin ruataja Aleksandra Rodionova kertou.

Aktijo jatkuu 20. šulakuuta šuaten.


ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Karjalan Sanomat
Kalevala ja vepsä innoittavat oppilaita
Koululaiset Petroskoista, Soutjärveltä, Kalevalasta ja Tulvojasta osallistuivat Elias Lönnrotin kunniaksi 20. kertaa pidettyyn konferenssiin.
Kipinä
Kut pedran poigaine sebranikan löuzi
Sarn starinoičeb, kut peran poigaine ecli ičeleze sebranikad. Ken tegihe hänen täht parahimaks sebranikaks, tedištat edemba.
Karjalan Sanomat
Kairausnäytteet auttavat geologisessa tutkimuksessa
Kairausnäytteiden varasto toimii Petroskoissa. Sen kokoelman ansiosta Karjalan luonnon kiviesiintymien tutkimukset ovat tehokkaita ja kattavia.
Oma Mua
Usko vai omih voimih
Vjetnaman rahvahan suarnu nevvou uskuo vaiku omih voimih da Jumalan abuh.
Karjalan Sanomat
Karjalassa kuvataan elokuva empatiasta
Kuvaukset alkavat kesällä 2026. Pääosaa tähdittää tunnettu venäläinen näyttelijä Sergei Selin. Elokuvan lapsinäyttelijät etsitään koekuvausten avulla.
Oma Mua
“Rubiemmo pajattamah – rubiemmo elämäh!”
Čalnan kylän Bes’odaine-pajojoukko pidi oman pruazniekkukonsertan. Se oli omistettu ansamblin 35-vuozipäiväle.
Karjalan Sanomat
Veripalvelu tarvitsee lisää verenluovuttajia
Tasavallassa on paljon potilaita, jotka tarvitsevat verivalmisteita päivittäin.
Oma Mua
Vera Prokopjeva: “Olgah hos kui jygei, astuo vai edehpäi”
Muailman runohuon päivänny Sankt-Peterburgan Majakovskin nimellizes kirjastos ilmoitettih runoloin kiändäjien kilvan tulokset nominatsies “Ven’an kanzoin kielet”.
Karjalan Sanomat
Museoaakkoset tuovat kielen elävästi esiin
Karjalan kansallinen museo tutustuttaa tasavallan asukkaita museoesineisiin karjalan kielen avulla.
Kipinä
Mängam udehe “Vepslӓine”-studijaha!
Petroskoiš zavodi rata uz’ “Vepslӓine”-studii, kus ristitud voiba tundištadas vepsӓn rahvahan kul’turanke da veroidenke.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль