Uuši näyttely on omissettu iänillä
Uuši näyttely oli valmissettu Karjalaisie starinoja -etnotaitofestivali -projektin rajoissa Karjalan piämiehen granttifondin kannatukšella. Näyttely on omissettu karjalaisen kylän ainutluatusilla iänillä ta tunnetun starinankertojan Santra Remšujevan 110-vuotisjuhlalla.
Näyttelyn juhlallisissa avajaisissa Koštamukšen kaupunkipiirin piämieš Sergei Novgorodov luki hyvittelyšanat Karjalan kanšallisen ta alovehellisen politiikan ministerijön puoleša. Valtijovirašto anto korkiet arvošanat uuvvella näyttelyllä ta toivotti šen luatijilla mäneššyštä kulttuuriperinnön šäilyttämisen ruavošša.
— Mie olen iloni, jotta tänäpiänä on täyši šali vierahie. Mitä šyvemmin myö tiijämmä omie juurija, šitä lujemmin šeisomma jaloilla, korošti Sergei.
Miltä karjalaini kylä kuuloštuu -näyttely on kerätty mobiilinäyttelyesinehistä, kumpasien avulla Kylätalon vierahat voijah kuulla erilaisien vanhojen šoittimien, kuin torven, kantelen tahi kellojen šoittuo, šekä kuunnella joikuja tai Santra Remšujevan elämänkertua.
Tietoja šuat panomalla korvah erikoisen lasimuotosen kuulokkehen.
Kaikki näyttelyesinehet ollah ainutluatuset ta on kerätty musejoista tahi tietokeškukšista. Immersiivinäyttelyn luatimisen projektin johtajana on Sreda-keškukšen taito-ošaššon johtaja ta Severija-järješšön piällikkö Ol’ga Šakleina.
— Myö yrittimä luatie näyttely nykyaikasekši. Mitä nykyaikasemmin näyttely on, šitä enemmän še rupieu elämäh. Ennein opašretkien aikana Kylätalon vierahat kyšyttih, mimmoset ollah runot ta mistä niitä voipi kuunnella? Runoina ihmiset kuvitellah muinasie simvolikuvie, eikä eeppisie lauluja. Myö yrittimä šelittyä, jotta ne ollah laulut ta ymmärtimä, jotta niitä pitäy kuunnella opašretkilöissä, kerto Ol’ga Šakleina ta jatko:
— Tänä vuotena Santra Remšujevan šyntymäštä täytty 110 vuotta. Paikallisien eläjien kera myö keškuštelima, mitein paremmin esittyä hänen perintyö Kylätalošša. Oli piätetty, jotta näyttely on paraš ratkaisu. Santra tiesi kummaššuttavan äijän lauluja, starinoja, runoja. Hiän tykkäsi tikuttua ta käsiruavon anšijošta hänen muisti oli niin hyvä. Šentäh kun Santra tikutti ta esitti folklorie, ni myöki piättimä kutuo yhteh karjalaisen kylän iänijä starinankertojan perintöh – nehän on šivottu toini toiseh.
Näyttelyn valmistajien joukkoh liityttih oman asien ammattilaiset: Tatjana Berdaševa, Anastasija Dubrovskaja šekä Andrei Skritskii ta Daniil Akimov. Šamoin näyttelyn järještäjie autettih koštamukšelaini Andrei Ponomar’ov, Santran omahiset ta kotišeutututkija Valentina Dmitrijeva.
Näyttelyn avajaisih tuli Santra Remšujevan min’n’a Nina Remšujeva. Hiän kerto näyttelyn vierahilla omista muisselmista Santrašta.
— Muissan, kuin Santra huomenekšella havaččeutu, tuli korniččah ta tervehti kaikkie omilla lauluilla, toičči vieläi tanššimalla. Koko päivä hiän lauleli ta šaneli starinoja, koko ajan tikutti šukkie ta kintahie. Santra šelitti, jotta konša ihmini tikuttau eri kuvijoja, ni hänen äly ta muisti ruatah hyvin. Hiän äijän tiesi monien ihmisien elämäštä ta kaiken muisti hyvin. Toisista kaupunkiloista meilä rikeneh käytih ihmiset, jotta tiijuštua omista šukulaisista. Koissa hiän oli elävänä ratijona, myö aina kuulima hänen iäntä. Hiän oli ainutluatuni naini. Santra muisti lauluja, kumpasissa oli 25 kappalehta. Äšen turistit Europašta ta Amerikašta käytih kuuntelomah häntä, kerto Nina.
Juhlallisien avajaisien jälkeh vierahat iče voitih kuunnella karjalaisen kylän iänijä erilaisista laittehista. Uuši näyttely on vielä yksi merkittävä art-kohta, kumpasen kera jokahini voipi tuttavuštuo.
Šamoin näyttelyššä oli esitetty paikallisien taiteilijien Ol’ga Zirkinan, Oles’a Koškinan, Ol’ga Čeremnihin ruatoja, kumpasissa on kuvattu Santra Remšujevan starinoja. Sreda-keškukšen johtaja Jelena Hmelevskaja šano, jotta ne tullah taitajan starinankertojan perinnöllä ommissetun uuvven projektin peruštehekši.
