Uuši näyttely on omissettu iänillä

Uuši näyttely on omissettu iänillä

Aleksandra Lesonen
16.10.2024
Tänä vuotena Mujehfestivalin rajoissa Vuokkiniemen kylätalošša oli avattu uuši näyttely “Miltä karjalaini kylä kuuloštuu”.
1.	Avajaisien vetäjät Marina Noženko ta Andrei Ponomar’ov. 0+ Kuva: Aleksandra Lesonen
1. Avajaisien vetäjät Marina Noženko ta Andrei Ponomar’ov. 0+ Kuva: Aleksandra Lesonen

Uuši näyttely oli valmissettu Karjalaisie starinoja -etnotaitofestivali -projektin rajoissa Karjalan piämiehen granttifondin kannatukšella. Näyttely on omissettu karjalaisen kylän ainutluatusilla iänillä ta tunnetun starinankertojan Santra Remšujevan 110-vuotisjuhlalla. 

Näyttelyn juhlallisissa avajaisissa Koštamukšen kaupunkipiirin piämieš Sergei Novgorodov luki hyvittelyšanat Karjalan kanšallisen ta alovehellisen politiikan ministerijön puoleša. Valtijovirašto anto korkiet arvošanat uuvvella näyttelyllä ta toivotti šen luatijilla mäneššyštä kulttuuriperinnön šäilyttämisen ruavošša. 

— Mie olen iloni, jotta tänäpiänä on täyši šali vierahie. Mitä šyvemmin myö tiijämmä omie juurija, šitä lujemmin šeisomma jaloilla, korošti Sergei.

Šentäh kun Santra tikutti ta esitti folklorie, ni myöki piättimä kutuo yhteh karjalaisen kylän iänijä starinankertojan perintöh.
Näyttelyn projektin johtaja, Ol’ga Šakleina

Miltä karjalaini kylä kuuloštuu -näyttely on kerätty mobiilinäyttelyesinehistä, kumpasien avulla Kylätalon vierahat voijah kuulla erilaisien vanhojen šoittimien, kuin torven, kantelen tahi kellojen šoittuo, šekä kuunnella joikuja tai Santra Remšujevan elämänkertua. 

Tietoja šuat panomalla korvah erikoisen lasimuotosen kuulokkehen. 

Kaikki näyttelyesinehet ollah ainutluatuset ta on kerätty musejoista tahi tietokeškukšista. Immersiivinäyttelyn luatimisen projektin johtajana on Sreda-keškukšen taito-ošaššon johtaja ta Severija-järješšön piällikkö Ol’ga Šakleina. 

— Myö yrittimä luatie näyttely nykyaikasekši. Mitä nykyaikasemmin näyttely on, šitä enemmän še rupieu elämäh. Ennein opašretkien aikana Kylätalon vierahat kyšyttih, mimmoset ollah runot ta mistä niitä voipi kuunnella? Runoina ihmiset kuvitellah muinasie simvolikuvie, eikä eeppisie lauluja. Myö yrittimä šelittyä, jotta ne ollah laulut ta ymmärtimä, jotta niitä pitäy kuunnella opašretkilöissä, kerto Ol’ga Šakleina ta jatko: 

— Tänä vuotena Santra Remšujevan šyntymäštä täytty 110 vuotta. Paikallisien eläjien kera myö keškuštelima, mitein paremmin esittyä hänen perintyö Kylätalošša. Oli piätetty, jotta näyttely on paraš ratkaisu. Santra tiesi kummaššuttavan äijän lauluja, starinoja, runoja. Hiän tykkäsi tikuttua ta käsiruavon anšijošta hänen muisti oli niin hyvä. Šentäh kun Santra tikutti ta esitti folklorie, ni myöki piättimä kutuo yhteh karjalaisen kylän iänijä starinankertojan perintöh – nehän on šivottu toini toiseh. 

Näyttelyn valmistajien joukkoh liityttih oman asien ammattilaiset: Tatjana Berdaševa, Anastasija Dubrovskaja šekä Andrei Skritskii ta Daniil Akimov. Šamoin näyttelyn järještäjie autettih koštamukšelaini Andrei Ponomar’ov, Santran omahiset ta kotišeutututkija Valentina Dmitrijeva.

Muissan, kuin Santra huomenekšella havaččeutu, tuli korniččah ta tervehti kaikkie omilla lauluilla, toičči vieläi tanššimalla. Koko päivä hiän lauleli ta šaneli starinoja.
Nina Remšujeva, Santra Remšujevan min’n’a

Näyttelyn avajaisih tuli Santra Remšujevan min’n’a Nina Remšujeva. Hiän kerto näyttelyn vierahilla omista muisselmista Santrašta.

— Muissan, kuin Santra huomenekšella havaččeutu, tuli korniččah ta tervehti kaikkie omilla lauluilla, toičči vieläi tanššimalla. Koko päivä hiän lauleli ta šaneli starinoja, koko ajan tikutti šukkie ta kintahie. Santra šelitti, jotta konša ihmini tikuttau eri kuvijoja, ni hänen äly ta muisti ruatah hyvin. Hiän äijän tiesi monien ihmisien elämäštä ta kaiken muisti hyvin. Toisista kaupunkiloista meilä rikeneh käytih ihmiset, jotta tiijuštua omista šukulaisista. Koissa hiän oli elävänä ratijona, myö aina kuulima hänen iäntä. Hiän oli ainutluatuni naini. Santra muisti lauluja, kumpasissa oli 25 kappalehta. Äšen turistit Europašta ta Amerikašta käytih kuuntelomah häntä, kerto Nina.

Juhlallisien avajaisien jälkeh vierahat iče voitih kuunnella karjalaisen kylän iänijä erilaisista laittehista. Uuši näyttely on vielä yksi merkittävä art-kohta, kumpasen kera jokahini voipi tuttavuštuo. 

Šamoin näyttelyššä oli esitetty paikallisien taiteilijien Ol’ga Zirkinan, Oles’a Koškinan, Ol’ga Čeremnihin ruatoja, kumpasissa on kuvattu Santra Remšujevan starinoja. Sreda-keškukšen johtaja Jelena Hmelevskaja šano, jotta ne tullah taitajan starinankertojan perinnöllä ommissetun uuvven projektin peruštehekši.

ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Karjalan Sanomat
Vepsä ja tverinkarjala mukaan kielikilpailuun
Tänä vuonna yleisvenäläisessä äidinkielten kielikilpailussa on mukana 53 kieltä. Tällä kertaa tehtävät koskevat myös vepsää ja tverinkarjalaa.
Oma Mua
Sada kymmen vuottu rahvahan tervehytty parandajes
Jessoilan ambulatourii täyttäy 110 vuottu kylmykuus. Se on Karjalan vahnimii mediekkulaitoksii.
Karjalan Sanomat
Lapsuutta ja nuoruutta muistellen
Oleg Mošnikovin uusi Aurinko taskussa: kirja lapsuudesta -kirja vie lukijan matkalle aikaan, kun puut olivat korkeita.
Kodima
Служить Отечеству и писать стихи
В первый день ноября 60-летний юбилей отмечает Олег Мошников – писатель и поэт, известный как в Карелии, так и за её пределами.
Oma Mua
Inga Gurilova: “Pidäy ruadua kunnolleh da kannattua toine tostu"
Karjalazien X kerähmön vallittuloin nevvoston paginanvedäi Inga Gurilova sanelou, kui rubieu ruadamah nevvosto hänen piän ual tuliet nelli vuottu.
Karjalan Sanomat
Turistiverosta hyötyä Karjalalle
Ensi vuoden alusta Petroskoissa ja Sortavalan kaupunkipiirikunnassa otetaan käyttöön turistivero.
Karjalan Sanomat
Asukkailta paljon huomautuksia
Karjalaisten, vepsäläisten ja suomalaisten edustajien neuvosto kiinnitti viimeviikkoisessa istunnossaan huomiota karjalaisten 10. kerähmön päätöslauselmaan.
Karjalan Sanomat
Äidinkielten opetuksen parissa kolmekymmentä vuotta
Petroskoin suomalais-ugrilaisesta koulusta on tullut viihtyisä koti yli 900 oppilaalle. Kaikki lapset lukevat suomea ja osa heistä myös karjalaa ja vepsää.
Oma Mua
Kaksitostu viizastu vellesty
Vepsäläzen rahvahan viizahus säylyy rahvahanrunohuos. Tämän suarnan kauti vepsäläzet nagretah ristikanzan tolkuttomuttu. Sen on kiändänyh livvikse L’ubov’ Baltazar.
Kodima
Opendab tulijan aigan täht
Kazaniš mäni “Parahim kodikelen da literaturan opendai – 2024” -konkursan final. Sihe ühtni Vepsän kelen opendai Anastasia Jevtušenko.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль