Usko vai omih voimih

Rahvahan suarnu
17.04.2026
Vjetnaman rahvahan suarnu nevvou uskuo vaiku omih voimih da Jumalan abuh.
Gu ruvennemmo vuottamah, kogo ijän voimmo täs joute istuo. Huomei huondeksel otammo čirpit da rubiemmo iče vil’l’ua leikkuamah. Jumal auttau, iče kolmes päiväs kaiken ruammo. 0+ Kuva: Ksenija Baltazar
Gu ruvennemmo vuottamah, kogo ijän voimmo täs joute istuo. Huomei huondeksel otammo čirpit da rubiemmo iče vil’l’ua leikkuamah. Jumal auttau, iče kolmes päiväs kaiken ruammo. 0+ Kuva: Ksenija Baltazar

linduine luadi pellol pezän da haudoi poigazet. Mollei vanhembat lenneltih loitos da tuodih poigazil syömisty. Net istuttih pezäs da vuotettih. Vil’l’at jo oldih kypsät, ga linduzet vie oldih pienet, ei maltettu lennellä. Nähtih poigazien vanhembat, ku rinnal olijal pellol jo vil’l’at kypsettih, dai käskiettih pezäs istujil kuunnella, midä paistah rahvas.

Aijan mendyy tuldih pellole muanruadai da kolme hänen poigua. Tuatto kačoi tähkii dai sanou:

— Kačokkuas, terväh kaikin jo vil’l’ua ruvetah leikkuamah, vai myö vie emmo rua.

— Ole rauhas, tuattozeni, huomei minä kučun omii ystävii dai leikkuammo terväzeh kai vil’l’at.

Paistih, nagrettih kodvazen dai lähtiettih. Linnunpoigazet kai sanat pandih mustoh da illal vanhembien tulduu saneltih. Pöllästyi muamo-lindu:

— Meile roih nygöi lähtie iäres pezäspäi, eiga huondeksel tullah ruadajat da murendetah pezän!

Tuatto-lindu oli vanhembi, se oli äijän nähnyh eläjes. Se sanoi:

— Pangua mustoh minun sanat. Uskuo voibi, ga nikonzu ei sua vuottua, ku kentah tulou abuh. Älgiä varakkua, huomei vie niken ei tule pellole ruadamah.

Mugai rodih. Konzu huondeksel vahnin poigu tuli pellole ystävii vastuamah, niken ei tulluh ruadoh. Muanruadai poijienke istuttih kogo päivän ystävii vuottamas, toinah, hos eräs tulou. Ga sudre vuotettih. Sit keskimäine poigu sanou:

— Tuattozeni, älä hädäilehte. Huomei minä kučun susiedat dai kaikin yhtes terväzeh kai vil’l’at leikkuammo!

Gu ruvennemmo vuottamah, kogo ijän voimmo täs joute istuo. Huomei huondeksel otammo čirpit da rubiemmo iče vil’l’ua leikkuamah. Jumal auttau, iče kolmes päiväs kaiken ruammo.

Kuultih linnunpenduzet nengoman paginan dai kaiken saneltih vanhembile. Ga tuatto-lindu tähgi sanoi:

— Älgiä ehki varakkua, vie ni huomei täl pellol ei leikata ni yhty tähkästy!

Mugai rodih. Konzu huondeksel keskimäine poigu tuli pellole susiedoi vastuamah, niken ei tulluh ruadoh. Muanruadai poijienke istuttih kogo päivän susiedoi vuottamas, toinah, hos eräs tulou. Ga sudre vuotettih. Sit nuorin poigu sanou:

— Tuattozeni, älä hädäilehte. Huomei minä kučun rodn’ua dai kaikin yhtes terväzeh kai vil’l’at leikkuammo! Hyöhäi ollah kai omat, nepromenno tullah meile abuh.

Saneltih linnunpoigazet vanhembile kaiken, ga tuatto-lindu oli endizelleh rauhas.

— Älgiä varakkua, kai vie on hyvin!

Lähti nuorin poigu rodnii kuččumah, ga niken ei tulluh abuh, kaikil oli omua tärgiembiä ruaduo. Sit muanruadai sanoi omile poijile:

— Gu ruvennemmo vuottamah, kogo ijän voimmo täs joute istuo. Huomei huondeksel otammo čirpit da rubiemmo iče vil’l’ua leikkuamah. Jumal auttau, iče kolmes päiväs kaiken ruammo.

Dai tämän linduzet saneltih illal omile vanhembile. Vaste sit tuatto-lindu sanoi:

— Nygöi on tulluh aigu lähtie pellolpäi. Segi hyvä, nygöi jo meijän poigazil siivet on lujat.

Linduzet kaikin yhtes kannettih oman pezäzen toizeh kohtah.

A tulien piän huondeksel, odva vai taivas rubei vallottamah, tuldih pellole muanruadai omien poijienke da ruvettih ruadamah. Kai vil’l’at iče leikattih, vai yksi Jumal oli avvuttamas.


Karjalakse kiändi L’ubov’ Baltazar.


ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Karjalan Sanomat
“Historiaa ei pidä unohtaa”
Sotalapsi Klara Kobzareva juhlii Voitonpäivää kaksi kertaa vuodessa: 9. toukokuuta ja 27. tammikuuta Leningradin piirityksen päättymisen päivänä.
Oma Mua
Voitonpäivy
Täs kerdomukses on kirjutettu nuoren tytön mielii voinah da urhotegoloih, elaigah da tulieh aigah nähte.
Karjalan Sanomat
”Nykyteknologiat auttavat vepsän kehityksessä”
Šokšun koulun vepsän kielen opettaja valittiin parhaaksi äidinkielen opettajaksi 30. Karjalan opettaja -kilpailussa.
Oma Mua
Petrovskoi hora: perindös täh päivässäh
Tänä vuon Petrovskoi rahvahan hora täyttäy 90 vuottu. Munjärvenlahten horua ven’akse sanotah Petrovskii.
Oma Mua
Kentjärven škola: 200 vuvven taival
Piävyimmö Kentjärveh tossu piän, konzu škola oli avattu jälles kaksi vuottu kestänyön remontan jälles. Valgielois da suuris pertilöis vie tunduu mualoin da klein duuhu.
Karjalan Sanomat
Satuhahmot puhuvat vähemmistökieliä
Venäjällä toteutetaan projektia, jonka aikana ammattinäyttelijät äänittävät satuja suomalais-ugrilaisilla kielillä. Myös Karjala on mukana hankkeessa.
Karjalan Sanomat
Vapaaehtoiset auttavat veteraaneja kotitöissä
Vapaaehtoiskampanja järjestetään 1.–10. toukokuuta. Yli 60 opiskelijaa lähtee Kontupohjan, Pitkärannan, Prääsän ja Suojärven piireihin.
Oma Mua
Iäniarhiival – 70 vuottu: rahvahan iändy tallendukseh
Karjalan tiedokeskuksen Kielen, literatuuran da histourien instituutan iäniarhiival tänä vuon täydyy 70 vuottu. Nygöi se on Ven’an Luodehalovehen kuulužin arhiivu, kuduas säilyy enämbi 4 000 čuasuu eriluadustu ainehistuo.
Karjalan Sanomat
Kulttuurirakennuksiin panostetaan ja infraa korjataan
Karjalan päämies kiinnitti raportissaan erityistä huomiota kulttuurin kehitykseen.
Karjalan Sanomat
Animaatio tukee karjalan kieltä
Jessoilassa toimiva Valgien kodine -animaatiostudio on täyttänyt 20 vuotta. Studiossa on tehty 19 animaatiota, joista seitsemän on karjalan kielellä.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль