Usko vai omih voimih

Rahvahan suarnu
17.04.2026
Vjetnaman rahvahan suarnu nevvou uskuo vaiku omih voimih da Jumalan abuh.
Gu ruvennemmo vuottamah, kogo ijän voimmo täs joute istuo. Huomei huondeksel otammo čirpit da rubiemmo iče vil’l’ua leikkuamah. Jumal auttau, iče kolmes päiväs kaiken ruammo. 0+ Kuva: Ksenija Baltazar
Gu ruvennemmo vuottamah, kogo ijän voimmo täs joute istuo. Huomei huondeksel otammo čirpit da rubiemmo iče vil’l’ua leikkuamah. Jumal auttau, iče kolmes päiväs kaiken ruammo. 0+ Kuva: Ksenija Baltazar

linduine luadi pellol pezän da haudoi poigazet. Mollei vanhembat lenneltih loitos da tuodih poigazil syömisty. Net istuttih pezäs da vuotettih. Vil’l’at jo oldih kypsät, ga linduzet vie oldih pienet, ei maltettu lennellä. Nähtih poigazien vanhembat, ku rinnal olijal pellol jo vil’l’at kypsettih, dai käskiettih pezäs istujil kuunnella, midä paistah rahvas.

Aijan mendyy tuldih pellole muanruadai da kolme hänen poigua. Tuatto kačoi tähkii dai sanou:

— Kačokkuas, terväh kaikin jo vil’l’ua ruvetah leikkuamah, vai myö vie emmo rua.

— Ole rauhas, tuattozeni, huomei minä kučun omii ystävii dai leikkuammo terväzeh kai vil’l’at.

Paistih, nagrettih kodvazen dai lähtiettih. Linnunpoigazet kai sanat pandih mustoh da illal vanhembien tulduu saneltih. Pöllästyi muamo-lindu:

— Meile roih nygöi lähtie iäres pezäspäi, eiga huondeksel tullah ruadajat da murendetah pezän!

Tuatto-lindu oli vanhembi, se oli äijän nähnyh eläjes. Se sanoi:

— Pangua mustoh minun sanat. Uskuo voibi, ga nikonzu ei sua vuottua, ku kentah tulou abuh. Älgiä varakkua, huomei vie niken ei tule pellole ruadamah.

Mugai rodih. Konzu huondeksel vahnin poigu tuli pellole ystävii vastuamah, niken ei tulluh ruadoh. Muanruadai poijienke istuttih kogo päivän ystävii vuottamas, toinah, hos eräs tulou. Ga sudre vuotettih. Sit keskimäine poigu sanou:

— Tuattozeni, älä hädäilehte. Huomei minä kučun susiedat dai kaikin yhtes terväzeh kai vil’l’at leikkuammo!

Gu ruvennemmo vuottamah, kogo ijän voimmo täs joute istuo. Huomei huondeksel otammo čirpit da rubiemmo iče vil’l’ua leikkuamah. Jumal auttau, iče kolmes päiväs kaiken ruammo.

Kuultih linnunpenduzet nengoman paginan dai kaiken saneltih vanhembile. Ga tuatto-lindu tähgi sanoi:

— Älgiä ehki varakkua, vie ni huomei täl pellol ei leikata ni yhty tähkästy!

Mugai rodih. Konzu huondeksel keskimäine poigu tuli pellole susiedoi vastuamah, niken ei tulluh ruadoh. Muanruadai poijienke istuttih kogo päivän susiedoi vuottamas, toinah, hos eräs tulou. Ga sudre vuotettih. Sit nuorin poigu sanou:

— Tuattozeni, älä hädäilehte. Huomei minä kučun rodn’ua dai kaikin yhtes terväzeh kai vil’l’at leikkuammo! Hyöhäi ollah kai omat, nepromenno tullah meile abuh.

Saneltih linnunpoigazet vanhembile kaiken, ga tuatto-lindu oli endizelleh rauhas.

— Älgiä varakkua, kai vie on hyvin!

Lähti nuorin poigu rodnii kuččumah, ga niken ei tulluh abuh, kaikil oli omua tärgiembiä ruaduo. Sit muanruadai sanoi omile poijile:

— Gu ruvennemmo vuottamah, kogo ijän voimmo täs joute istuo. Huomei huondeksel otammo čirpit da rubiemmo iče vil’l’ua leikkuamah. Jumal auttau, iče kolmes päiväs kaiken ruammo.

Dai tämän linduzet saneltih illal omile vanhembile. Vaste sit tuatto-lindu sanoi:

— Nygöi on tulluh aigu lähtie pellolpäi. Segi hyvä, nygöi jo meijän poigazil siivet on lujat.

Linduzet kaikin yhtes kannettih oman pezäzen toizeh kohtah.

A tulien piän huondeksel, odva vai taivas rubei vallottamah, tuldih pellole muanruadai omien poijienke da ruvettih ruadamah. Kai vil’l’at iče leikattih, vai yksi Jumal oli avvuttamas.


Karjalakse kiändi L’ubov’ Baltazar.


ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Oma Mua
Koštamuš šai okšista luajittuja veššokšie
Uškomatoin meččo, orava, kontie ta toiset mečäneläjät ašettauvuttih elämäh luonnonšuojelualovehen rakennukšen luo.
Karjalan Sanomat
“On mahdotonta unohtaa ihmisiä, joita tekee mieli halata”
Karjalan nukketeatteri avasi 92. teatterikautensa moskovalaisen ohaajan Amir Jermanovin Saman tähden alla syntyneet -kantaesityksellä. Näyttämöllä syntyy tunne, että nuket ovat eläviä.
Oma Mua
Häi sanal rahvahas sytytti tulen
Vuozi 2026 Anuksen piiris on ilmoitettu Vladimir Brendojevan vuvvekse, gu tänävuon 6. syvyskuudu hänel täydynys 95 vuottu.
Oma Mua
Karjalaisien etähiset muat
XVII vuosišuan kešellä karjalaiset ruvettih elämäh muutomašša kyläššä Kirilän ta Ferapontin manasterien mailla (nykyjäh – Kirillovin piiri, Vologdan aloveh).
Karjalan Sanomat
Täyttä vauhtia kohti ensi-iltaa
Kansallisessa teatterissa on syksyn ensi-iltojen harjoitukset kiivaimmillaan. Syksyn pääteoksena nähdään Hyvät valokuvat. Joukossa on myös Kalevala-aiheinen esitys suomen kielellä.
Oma Mua
Muarjan keriändyaigu algavui Karjalas
Karjalan mečis da suoloil kypsetäh muarjat. Suvi-Karjalas rahvas jo kerätäh mandžoidu, muur’oidu da must’oidu. Tänävuon aigaine kevät kypsendi muarjat äijiä aijombi, migu mulloi da tossuvuon.
Karjalan Sanomat
Uusi kausi lupaa upeita ensi-iltoja ja vierailuesityksiä
Karjalan musiikkiteatteri tuottaa kaksi suurta ensi-iltaa ensi kaudelle. Toinen on Sampo-baletti, ja toinen ooppera Tosca. Syyskauden avaa vierailuesitys.
Karjalan Sanomat
Muraalit muuttavat maisemaa Karjalassa
Uudet muraalit eli seinämaalaukset ovat ilmestyneet Karjalan kaupunkien katukuvaan. Taiteilijat ovat luoneet ne osana Polosa otvoda -projektia, joka toimii Karjalassa toista vuotta.
Oma Mua
Pruasniekka, kumpani yhistäy rahvašta
Tavan mukah heinäkuun viimesenä netälinloppuna Jyškyjärven kylä keräsi pruasniekkah oman kylän eläjie ta vierahie. Ohjelma oli šuuri ta kešti kakši päivyä.
Karjalan Sanomat
Äänisen rantakatu kutsuu aamujumppaan
Lauantaiaamun voimistelussa eri-ikäiset ihmiset tutustuvat eri urheilulajeihin Petroskoissa. Tänä kesänä projektia toteutetaan Venäjän nuorisoviraston tuella.
Войти
Пожалуйста, авторизуйтесь:
Логин:
Пароль:

Забыли свой пароль?