Šuomelais-ugrilaiset kanšat ečitäh yhteisruavon mahollisukšie

Šuomelais-ugrilaiset kanšat ečitäh yhteisruavon mahollisukšie

Uljana Tikkanen
23.08.2023
Mordovijan piäkaupunkissa Saranskissa piettih Venäjän forumi “Venäjän etnokulttuurini moninaisuš: nykyaikaset kuot’t’elut ta kehitykšen perspektiivit”.
Karjalan tašavallan etuštajat Julija Filippova (vaš.),  Aleksandra Aniskina, Anna Anhimova, Aleksanda Rodionova ta Anastasija Šestak. 16+ Kuva: Karjalan kanšallisen ta alovehellisen politiikan ministerijön lehistöpalvelu
Karjalan tašavallan etuštajat Julija Filippova (vaš.), Aleksandra Aniskina, Anna Anhimova, Aleksanda Rodionova ta Anastasija Šestak. 16+ Kuva: Karjalan kanšallisen ta alovehellisen politiikan ministerijön lehistöpalvelu

Mordovijan piäkaupunkissa Saranskissa piettih Venäjän forumi “Venäjän etnokulttuurini moninaisuš: nykyaikaset kuot’t’elut ta kehitykšen perspektiivit”. 

Forumih ošallistu 350 henkie Venäjän 35 alovehelta. Ohjelman tarkotukšena oli auttua kanšojen välisen yhteisruavon kehityštä tieto-, kulttuuri-, tutkimuš- ta kielialoilla. 

Karjalan tašavaltua esitti viisi henkie: Šuomelais-ugrilaisien kanšojen liitto -kanšalaisjärješšön johtaja Anna Anhimova, Karjalan kanšallisen teatterin artista Aleksandra Aniskina, tietomieš Aleksandra Rodionova, Viena-etnokulttuurikeškukšen johtaja Julija Filippova ta TV-toimittaja Anastasija Šestak.

Nuoret aktiiviset ihmiset oltih hyvällä mielin, jotta hyö šuatih huomijuo ta nähtih äijän mahollisukšie yhtehisien projektien valmistamisešša.
Anna Anhimova

Forumin enšimmäisenä päivänä piettih plenarikokouš. Šiinä esiinnyttih Presidentin hallinnon johtajan šijahini Magomedsalam Magomedov, Federatijon kanšallisukšien kyšymykšien toimiston johtaja Igor’ Barinov, Valtijollisen Duuman johtajan šijahini Sergei Neverov, Mordovijan piämieš Artjom Zdunov, Presidentin rinnalla toimijan kanšojen välisien šuhtehien neuvošton jäšen P’otr Tultajev ta toiset virkamiehet. 

Niin, Igor’ Barinov korošti, jotta Federatijon kanšallisukšien kyšymykšien toimisto šuoritti miäräykšien kompeksi šuomelais-ugrilaisien kanšojen etnokehitykšen hyväkši.

Kokoukšešša esiinty Karjalan delegatijon etuštaja Anna Anhimova. Esitykšeššä hiän kerto eri šuomelais-ugrilaisien kanšojen nuorisoprojektiloista šekä taričči kakši idejua, kumpaset oli hyväkšytty forumissa.

— Mie esitin muutoman projekti, kumpasie toteutettih Karjalašša, Udmurtijašša, Mari Elissa ta Komissa. Näytin, kuin piettih projektija yhen tašavallan rajoissa ta eri tašavaltojen välissä, šano Šuomelais-ugrilaisien kanšojen liitto -kanšalaisjärješšön johtaja ta Kiži-musejon ruataja Anna Anhimova. 

Forumin lopušša Anna šai kiitoškirjan Federatijon kanšallisukšien kyšymykšien toimistolta.

Forumin tulokšena on vetomukšien valmistamini federatijon ta tašavaltojen ministerijöjen ta valtijollisien elimien puoleh. Forumin piätöš työnnetäh tašavaltojen piämiehillä ta alovehien johtajilla, miššä ŠU-kanšat eletäh.
P’otr Tultajev

Projektien avulla nuoret kehitetäh kulttuurie, šäilytetäh muamonkieltä, levitetäh tietoja internetissä, kehitetäh kirjallisutta ta musiikkie, valmissetah etnomatkuštamisie. Esitykšen lopušša Anna Anhimova taričči käsiteltäväkši kakši idejua.

— Mie taričin järještyä Šuomelais-ugrilaisien kanšojen liiton rinnalla toimijan Šuomelais-ugrilaisien kanšojen nuorisoneuvošton. Ideja oli hyväkšytty ta forumissa oli pietty enšimmäini issunto. Nuoret aktiiviset ihmiset oltih hyvällä mielin, jotta hyö šuatih huomijuo ta nähtih äijän mahollisukšie yhtehisien projektien valmistamisešša. Toini ideja oli valmistua etnomatkoja šuomelais-ugrilaisissa tašavalloissa ta enšimmäisekši paikakši valittih Kižin šuari, missä enši vuotena avatah vepšäläisien oša, lisäsi Anna. 

Forumin aikana Anna Anhimova oli Nuorisoprojektiloilla omissetun ošan moderattorina. Šen toiminnan aikana noššettih nykytärkeitä teemoja, kuin etnoleirien elvyttämini, tutkimušmatkojen järještämini, projektitoiminta kylissä. Šuomelais-ugrilaisien kanšojen etuštajat koroššettih, jotta ei riitä yhtenäistä mediatilua, missä tapahtuis uutisien ta tapahtumien etuilmotukšien vaihto. Niise oli pantu merkillä, jotta forumissa pitäis olla kirjailijien, teatterialan ruatajien ta perintehellisen ruuvvan šäilyttäjien ošat. 

— Forumissa oli noššettu äijän proplemoja ta oli esitetty niise äijän mukavie ehotukšie, kuin niitä ratkaissa nykymuailmašša. Eryähie niistä šuomelais-ugrilaiset kanšat jo käytetäh. Forumin tulokšena on vetomukšien valmistamini federatijon ta tašavaltojen ministerijöjen ta valtijollisien elimien puoleh. Forumin piätöš työnnetäh tašavaltojen piämiehillä ta alovehien johtajilla, miššä ŠU-kanšat eletäh, šano Presidentin rinnalla toimijan kanšojen välisien šuhtehien neuvošton jäšen P’otr Tultajev.


ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Oma Mua
Toivon lentta. Oza 1
Artikkelissa kirjuttaja kertou Marina Takalon ta hänen tyttären Stepanie Kemovan kohtaloista šekä heijän toivon lentoista.
Oma Mua
Natalja Čikina: karjalaisen kirjallisuon yštävä
Kirjallisuon tutkija Natalja Čikina on tutkin, luatin tunnetukši ta eistän Karjalan kanšallista kirjallisutta melkein vuosinellännekšen ajan. Hiän viettäy merkkipäivyäh 29. šyyškuuta.
Karjalan Sanomat
Erikoinen muuttaa käsitystä näyttelijäntyöstä
Petroskoissa kymmenen vuotta sitten perustettu teatteriryhmä yhdisti hammaslääkäreitä, opettajia, kampaajia, psykologeja, taloustieteilijöitä, lääkäreitä ja urheilijoita.
Karjalan Sanomat
Kieltä oppii pelaamalla
Kalmukiassa luotiin Kansallisaarre-mobiilipeli, jonka avulla opiskellaan Venäjän vähemmistökieliä.
Oma Mua
Potakašta tuli hyvä šato Šuojun lähellä
Muanviljelijä Andrei Sosunkevič šuau noin 800 šiemenpotakkua ta 600 tonnie ruokapotakkua 60 hehtarilta.
Karjalan Sanomat
Tervetuloa oppimaan kieliä
Periodika-kustantamon talossa ilmaiseksi pidettäville karjalan, suomen ja vepsän kielen kursseille on hakeutunut yli sata ihmistä.
Karjalan Sanomat
Työ on minulla etusijalla
Petroskoin suomalais-ugrilaisen koulun johtaja Natalja Barkalova täytti 14. syyskuuta 55 vuotta. Merkkipäivän kynnyksellä haastattelimme häntä.
Kodima
Rad minai om ezmäižel sijal
14. sügüz’kud Petroskoin Suomalaiž-ugrilaižen školan pämez’ Natalja Barkalova praznuiči ičeze 55-vottušt jubilejad. Kanman necidä znamasišt päiväd mö vastsimoiš hänenke.
Karjalan Sanomat
Nikolai Roerichin jalanjäljillä
Taidehistorioitsija Helena Soini käsittelee kirjassaan Roerichin taidetta Sortavalan vuoden 1918 tapahtumien yhteydessä.
Oma Mua
Nero kaikkiel pädöy
Anuksen pirin Ylägien kyläzes eläy tovelline karjalaine nerokaššali Šidarev Vladimir Andrejevič. Sulakuul häi täytti 60 vuottu.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль