Uništuz – opeta kelid

Uništuz – opeta kelid

Maria Košeleva
12.11.2020
Tradicijan mödhe mö kirjutam uziš Petroskoin universitetan Baltianmeren-suomaližiden keliden kafedran üläopenikoiš, kudambad tuliba opendamha vepsän kel’t. Täl vodel pästnikoiden keskes ei ole vepsläižid, no heid ühtenzoitab melentartuz’ pohjoižen rahvahaze da armastuz kodimaha.
Ezmäižen kursan üläopenikad, kudambad tuliba opendamha vepsän kel’t. Kuva: Ol’ga Žukova
Ezmäižen kursan üläopenikad, kudambad tuliba opendamha vepsän kel’t. Kuva: Ol’ga Žukova

Läz viž vot tagaze oli aig, konz ei olend tahtnikoid opeta vepsän kel’t, jäl’ges openikoiden lugumär ei olend enambad koumed mest. Proidnudel vodel opendamha vepsän kel’t tuli eskai seičeme mest. Se oli hüvä satuz universitetan da kafedran täht, sikš necil vodel joudjad openduzsijad ližatihe. Ühtes necil vodel kafedran vepsänkeližes gruppas ezmäižel voz’kursal opendase viž üläopenikad. Hö tuliba erazvuiččiš Venäman sijoišpäi, no kaikil heišpäi om melentartuz vepsän da suomen keliden opendamižehe. Mö küzuim heil, mikš hö valičiba vepsän kel’t da om-ik heile mel’he opetas kafedral:

Marina Gorina: “Minä olen sündnu Onega-lidnaha, se om Arhangel’skan agjas. Sikš ku minä olen pomoroiden kanzaspäi, minei oli melentartušt el’geta pomoroiden kelen sanad da erasid minun penen kodiman toponimoiden znamoičendoid: Šomokša, Sivtuga, F’ohtal’ma, Kovkula, Nimen’ga. Möhemba olen tedištanu, miše nenil čomil sanoil om suomalaiž-ugrilaižid jäl’gid. Muga olen avaidanu ičelein vepsän kel’t i minai sündui taht opeta sidä, miše abutada kaita meiden ühthišt pohjošt kul’turad”.

Marina Jelhimova: “Minä meletan, miše opeta vepsän kel’t om melentartuine azj, sikš miše sil pagižeb vähä ristituid. Om neciš midä-se – teta sidä, midä ei tekoi toižed. Opetas kafedral minei om mugažo mel’he, sigä om sebrakaz da hüvä il’mišt.”

Jekaterina Martinkova: “Iče minä olen Volgogradaspäi, da kacmata hoštajaha suven päiväižehe, mindai kaiken maniti pohjoine da pohjoižiden rahvahiden kul’tur. Muga minä tedištin siš, miše Petroskoiš opetas mugoižid kelid. Sikš minä olen tägä – tulin uništusen taga.

Minei om lujas mel’he opetas kafedral! Suomen da vepsän keled oma minun armhad. Minä tahtoižin ajada erazvuiččihe ekskursijoihe da ühteta azjtegoihe, miše süveta vepsläižehe kul’turaha ühtes sebranikoidenke.”

Kristina Seledkova: “Olen ihastusiš, miše olen päzunu neche kafedrale čomanke nimenke. Nece oli minun uništuz 14 vodespäi. Sid’ minä el’genzin, miše minei oma mel’he suomalaiž-ugrilaižed keled, ned oma čomad. Melentartuz tuli völ augotižškolaspäi, ezmäižes klassas minai oli kirj, kus oli starinoitud pohjoižiš nimiš da Karjalan keliš. Minei oli žal’, miše nene keled ei olgoi popul’arižed. Iče minä olen Arhangel’skaspäi, da minun kodiman toponimoiden enambišt om suomalaiž-ugrilaine. Völ erasil paginsanoil oma baltianmeren-suomalaižed jured. Konz minä zavodin opeta suomen da vepsän kelid, ned kuluiba kuti tutabad da lujas čomad. Norespäi minai kibišti hengen, miše mugoižil čomil kelil pagižeb muga vähä ristituid”. 

Ol’ga Možarova: “Minei tegihe melentartušt, mi om vepsän kel’ da sen kul’tur, sikš pätin valita vepsän kel’t. Völ üks’ sü om se, miše vepsän kel’ mülüb Karjalan rahvahiden kelihe. Minei om lujas mel’he opetas Baltianmeren-suomalaižiden keliden kafedral. Ol’ga Jurjevna tugeb meid da libutab meiden henged vepsän kelen opendamižes.”

Baltianmeren-suomalaižiden keliden kafedral jo nel’l’ vot opendaba Pedagogikan da psihologijan institutan üläopenikad, kudambad valičiba “Augotižškolan openduz kodikelel”-profil’an. Heil om ičeze institutan programm, miččehe mülüb karjalan da vepsän kelen opendamine. Sikš hö opendaba nenid kelid ühtes Baltianmeren-suomalaižiden keliden kafedran openikoidenke. Pidab sanuda, miše vepsän kelen opendamine pedagogižel kafedral zavodihe vaiše necil openduzvodel. Sikš nügüd’ vepsläižes gruppas opendase seičeme neičukašt. Diana da Džesika mugažo starinoičiba ičeze valičuses:

Diana Al’ošina: “Minä valičin vepsän kel’t, sikš miše olen sündnu Piterin agjan Lodeinoje Pöudole. Ende neciš agjas eli vepsän rahvaz, da minei oli melentartušt opeta kel’t da süveta vepsläižiden istorijaha. 

Laps’aigaspäi minai oli uništuz olda augotižškolan opendajan, om mel’he rata peniden lapsidenke. Minä lujas mel’düin vepsän kel’he, da om lujas hüvä opeta sidä meiden opendajanke  – Ol’ga Jurjevnanke! Openduz om minei mel’he, erašti om jügedahk, no voin rohktas sanuda – se om minun azj!”

Džesika Troškova: “Minä valičin vepsän kel’t, sikš miše sija, kus minä elin, om sidotud vepsläižidenke, kodimanke, da mina tahtoin tedištada, mitte om nece kel’. Laps’aigaspäi tahtoin olda opendajan, se oli minun penen uništusen. Minä navedin opetas kafedral, navedin tulda vepsän kelen openduzparoile, sikš miše tedištan ut, se, midä om melentartušt. Opendai lujas hüvin da sel’ktas sel’genzoitab materialad”.

Om čoma, miše tahtnikoid opeta Karjalan rahvahiden kelid om enamba da heil om todesine sur’ melentartuz keliden opendusehe. Toivotam neiččile satusid tulijas openduses.



ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Oma Mua
Mie toivon myöštyö
Kanšallisešša musejošša esitettih kirja liäkäristä Anatolii Martinovista. Kirjan luatijana on Valentina Sukotova, Oneganiemi-kanšalaisjärještön johtaja, ihmisoikevukšien puoluštaja, Anatolii Martinovin yštävä ta apulaini.
Kodima
Muštsijad, kuti voinan jäl’ged
Kalages om völ kaičenus sijoid, miččed starinoičeba voinan aigoiš da kaičeba istorijad. Suomalaižed batarejad Kalag’-posadas vahvištoitaba ristituiden starinoid. Nügüd’ nece azegsija tuleb Kalag’-külän melentartuisijaks, no vähän, ken tedab, mikš nece batarei sijadase ani mägel i min täht se oli tehtud.
Karjalan Sanomat
Lahdenpohja: Suomalaisesta kartanosta museoalue
Kesämökiksi vuosikymmeniä sitten muuttunut suomalainen kartano on nyt tarkoitus peruskorjata. Omistajat suunnittelevat taloon museota ja pihapiiriin kivirakennelmien puistoa.
Karjalan Sanomat
Ei tullutkaan äänettömyys
Uudessa Äänettömyys-ohjauksessaan Sergei Pronin nostaa esiin vähemmistökielen säilyttämisen ongelmaa. Esityksessä ei puhuta, mistä kielestä kyse on.
Oma Mua
Henna Massinen: Kai karjalan kielen murdehet ollah armahat
Henna Massinen ruadau Päivännouzu-Suomen yliopistos suomen kielen da kiändämizen opastajannu. Yhteltiedy häi on loppemas omassah väitöskirjua rajakarjalazien murdehien suomelastumizeh näh. Ližäkse Henna kirjuttau karjalan kielen syvendäjien opindoloin tutkielmua karjalazis žiivatoin nimis.
Karjalan Sanomat
Nukketeatteri voitti Kultaisen naamion
Karjalan nukketeatterin esitys Kalastajasta ja kalasta sai Venäjän ylimmän teatteripalkinnon Paras esitys nukketeatterissa -sarjassa.
Kodima
Endevanhan vepsläižen naižen sädod
Tedat-ik tö, mitte irdnägo oli vepsläižel naižel äi vozid tagaze? Miččed sädod oliba da miččes kanghaspäi ned oli tehtud? Sen polhe mö pagižem Natalja Denisovanke, Karjalaižiden, vepsläižiden da suomalaižiden mediakeskusen radnikanke.
Oma Mua
El’vira Derevl’ova: oma kieli da pajot ollah ainos sydämes
Karjalaine El’vira Derevl’ova on rodužin Veškelyksespäi, ga äijän vuottu eläy Petroskois. Vastavuimmo El’vira Derevl’ovan kel Petroskois Belije kl’uči -sanatouries, kus naine ruadau – järjestäy pidoloi gostile.
Kodima
Vepsläine delegacii ajoi Salehard-lidnaha
Sulakun 4.-8. päivil vepsläine delegacii Karjalaspäi radoi Salehard-lidnas. Sigä mäni Venäman Pohjoižen, Sibirin da Edahaižen Päivnouzman igähižiden rahvahiden toine forum.
Karjalan Sanomat
Sota naisen silmin
Karjalan laulu- ja tanssiyhtye Kanteleen uusi musiikkiesitys Heijastus esitettiin suurella menestyksellä Petroskoissa maanantaina. Vuoden päästä esitys pääsi lopultakin ensi-iltaan.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль