Työ runoperintehen šäilyttämisekši ei piety

Työ runoperintehen šäilyttämisekši ei piety

Irina Zaitseva
01.10.2021
Kieliresurssikeškukšešša vietettih karjalaisella runoperintehellä ta pohjosen kantakanšojen eeppisellä perinnöllä omissettu seminari. Tilaisuš on Karjalaisien runojen vuuvven piätapahtumie.
Kielen, kirjallisuon ta istorijan instituutin tietomieš Valentina Mironova kerto “Kalevalan” ta karjalaisien kanšanrunojen eroista. Kuva: Alina Kartinen
Kielen, kirjallisuon ta istorijan instituutin tietomieš Valentina Mironova kerto “Kalevalan” ta karjalaisien kanšanrunojen eroista. Kuva: Alina Kartinen

Seminarin šeloššukšien pitäjinä oltih Karjalan tietokeškukšen Kielen, kirjallisuon ta istorijan instituutin tutkijat, Petroskoin valtijonkonservatorijan opaštajat, koulutušalan ruatajat, Karjalan kanšallisen kirjašton spesialistit, karjalaisien kanšalaisšeurojen jašenet, kieliaktivistit, taiteilijat ta artistat. Kahen päivän aikana ošallistujat kačeltih runoperintehen šäilyttämisen kyšymykšie, tutuššuttih pohjosien kantakanšojen eeppisih tevokših ta kerrottih omašta käytännölliseštä kokemukšešta.

Seminarin enšimmäini päivä oli omissettu piäasiešša runoperintehen istorijalla, tutkimisella ta šäilyttämisellä. Kielen, kirjallisuon ta istorijan instituutin folkloristiikan ta kirjallisuštiijon ošašton vanhempi tietomieš Valentina Mironova kerto “Kalevalan” ta karjalaisien kanšanrunojen eroista.

– “Kalevalua” ušein šamaššetah karjalaisih runoih, ka še on virhiellistä. Karjalaiset runot ollah ikivanhat kalevalamittaset tevokšet, kumpasie šuullisešti šiirrettih šukupolvešta toiseh. Ka “Kalevala” on kirjallisuštevoš, Elias Lönnrotin 1800-luvulla luoma eeppini runoelma. Šen pohjana ollah kanšalliset runot, kumpasie kerättih Karjalašša, Inkerissä ta Šuomešša 1800-luvulla. Kanšanrunoja esitti šuurilukusie nerokkahie runonalaulajie, a Kalevala-eepossalla on yksi luatija. Karjalan runoilla oli šuurilukusie varianttija, a “Kalevalalla” on vain kakši varianttie: vuosien 1835 ta 1849 painokšet. Tärkienä erona on kieli. Runoja laulettih karjalan kielen kaikilla murtehilla, a “Kalevala” oli kirjutettu šuomen kielellä. Karjalaisie runoja ta “Kalevalua” yhistäy kalevalamitta, kertou Valentina Petrovna. 

Kielen, kirjallisuon ta istorijan instituutin folkloristiikan ta kirjallisuštiijon ošašton tietomieš L’udmila Ivanova kiänty karjalaisien runojen juonien puoleh. 

– Lönnrotin “Kalevalašša” käyttämät juonet ei kuvaššeta kalevalamittasen runouven moninaisutta. Kalevala-eepossa šisältäy etupiäššä vanhanaikasie runoja kuin “Luomisruno”, “Laivaretki”, “Kantele”, “Päiväsen ta kuun piäštö”, “Iso tammi, Iso härkä, “Kilpakos’s’omini, “Kilpalaulanta”, “Šamporunot”, “Hiijen hirven hiihtäntä”, “Viipusešša käynti” ta niin ielläh. Myöhäsempih juonih kuuluu “Untamo ta Kallervo”, “Kullervon košto” ta kristilliset motiivit. Elias Lönnrot ei käyttän Aunukšen Karjalašša tunnettuja juonie, šentäh kun hiän ei tietän niitä. Lönnrot kuvasi vanhoja aikoja, šentäh ei käyttän istorijallisie lauluja, balladija, juonie eläimistä eikä starinamaisie juonie, šanelou L’udmila Ivanovna. 

Petroskoin Glazunovilla nimitetyn valtijonkonservatorijan opaštaja Vera Ševtsova kerto Vienan Karjalan hiälauluista. A Petroskoin valtijonkonservatorijan šuomelais-urgilaisien kanšojen musiikin laitokšen johtaja L’ubov Kupets smietti, mitein kiinittyä lapšien ta nuorison huomijuo Kalevala-eepossah internetin kautti.

– Lapšien tietošanakirja netissä, piirrošfilmijä, videoja tik-tokissa – kaikki on mahollista. Pitäy ymmärtyä, jotta nuoret ollah internetin aktiivisie käyttäjie, koroštau L’udmila Abramovna. 

Kielen, kirjallisuon ta istorijan instituutin folkloristiikan ta kirjallisuštiijon ošašton tietomieš Ol’ga Žukova šaneli vepšäläisien eeppiseštä perinteheštä. A Petroskoin valtijonkonservatorijan opaštuja Konstantin Paršukov šiirti seminarin vierahie jakuttien perintehien muajilmah kiäntyön Olonho-kanšaneepossan puoleh. Konstantin kerto eepossan struktuurista, šen esittäjistä ta esittämistavašta. 

– Vuotena 2009 UNESCO anto “Olonholla” ihmiskunnan ei-ainehellisen perinnön statussin. “Olonhon” šävelet ollah rikkahana lähtienä jakuttien ammattitaijon kehitykšellä. Miula himottais uškuo “Olonhon” tulovaisuoh, toivou Konstantin.

Vuokkiniemen Kylätalon ruavon koordinattorin Julija Filippovan pakina koški runoperinnehtä jatkajie ta šäilyttäjie musiikkiryhmie ta esittäjie. Uhut-šeuran etuštaja Nadežda Rastrigina Kalevalan pos’olkašta šaneli mitein hänen muanmiehet kunnivoitetah, šäilytetäh ta popularisoijah kantatuattojen perintehie. A Čaškovo-kylän tverinkarjalaisien talon emäntä Marina Jevgrafova esitti oman lautapelin Kalevala-eepossan mukah. 

Mieleštäni ihmistä voipi šanuo nykyaikasekši runonlaulajakši, još hiän esittäy runoja, lukou niitä, kekšiy runošävelih pohjautujua musiikkie tahi kirjuttau runoutta kanšallisilla kielillä, tahi ylistäy runoja omissa tevokšissa.
Ondrei

Seminarin toisen päivän esitykšet košettih šitä, mitein runoperinnehtä käytetäh, kehitetäh ta šäilytetäh nykyelämäššä. Glazunovilla nimitetyn Petroskoin valtijonkonservatorijan šuomelais-urgilaisien kanšojen musiikin laitokšen dosentti Igor’ Solovjov kerto Šuvi-Karjalan runojen instrumentalisista versijoista. 

Šaman laitokšen dosentti Svetlana Nikolajeva pakasi šiitä, mitein šuaha opaštujie kiinnoštumah runoperinnöštä. Häneštä tärkietä on herättyä mielenkiintuo runonlaulajan personallisuoh ta šiih kontekstih, kumpasešša runoperinneh kehitty. 

Karjalan kanšallisen kirjašton spesialisti Jelena Saikonen kerto karjalaisen folklorin popularisoinnalla šunnatušta kirjašton toiminnašta. 

“Karjalan Rahvahan Liiton” jäšen Tamara Sergejeva Jessoilašta šaneli Siämjärven starinankertojašta Melanja Peskovašta ta hänen muisson šäilyttämiseštä. 

Karjalan Rahvahan Liiton etuštajan Valentina Libertsovan mieleštä Kalevala-eepossa šisältäy viisahutta, kumpani on käytettävä nykyjähki. Entisenä opaštajana Valentina Vasiljevna kiinitti erikoista huomijuo runoloih, kumpaset liitytäh lapšien kašvatukšeh. 

Piiterin Musejotoimisto -kulttuurilaitokšen tietomieš Tatjana Berdaševa kerto nykyaikasista kirjoista ta kalenteriloista, kumpasissa käytetäh karjalaisien runojen henkilöjen kuvie. A Julija Filippova tuttavuššutti keräytynyitä uuvven Orvokki-kuklateatterin toimintah. 

Karjalan kanšallisen teatterin näyttelijä Andrei Gorškov, kummaista monet tunnetah Ondrei-räppärinä, smietti, ketä voipi šanuo nykyaikasekši runonlaulajakši. 

– Mieleštäni ihmistä voipi šanuo nykyaikasekši runonlaulajakši, još hiän esittäy runoja, lukou niitä, kekšiy runošävelih pohjautujua musiikkie tahi kirjuttau runoutta kanšallisilla kielillä, tahi ylistäy runoja omissa tevokšissa, on varma Ondrei. 

Taiteilija Roman Kirillov esitti oman uuvven lautapelin, a Dmitrii Dmitrijev kerto omista kirjoista. Niijen luvušša on uuši rikkahašti kuvitettu kirja lapšie varoin, kumpani kertou Arhippa Perttusen runojen juonie  šelväššä muuvvošša. 

Vesläžed-lapšienyhtyvehen ohjuaja Ol’ga Gabukova kerto mitein hyö kašvattieh kera opaššutah esittämäh runoja, joikuja ta perintehellisie lauluja. Yhtyvehen nuorien artistojen esitykšet kaunissettih ta eläytettih seminarie. 

– Seminari oli hyövyllini šekä tietomiehillä, jotta luovilla ihmisillä. On šelvä, jotta työ karjalaisen runoperinnön šäilyttämisekši ei piety. Toivon, jotta šuamma viettyä seminarija šiännöllisešti, jotta kertuo uušista idejoista, kokemukšešta, korošti Valentina Mironova seminarin lopušša. 

Seminari näytti, jotta karjalaini runoperinneh vaikuttau eri ihmisien mieleh ta herättäy uušie ajatukšie. Eri spesialistien, aktivistien ta laitokšien yhteistyö luatiu kanšanperintehien šäilyttämistoimintua tehokkahammakši, min anšijošta kiinnoššuš karjalaisih perintehih ta kieleh kašvau. 



ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Karjalan Sanomat
Suomen kieli Vieljärvellä: kiinnostus ei ole korkealla
Parhaillaan 57 koululaista lukee suomea Vieljärven keskikoulussa. Lapset valitsevat, kumpaa kieltä opiskella: karjalaa tai suomea.
Oma Mua
Yhteisruato tuou enemmän löytöjä musejoilla
Karjalan kanšallini ta Venäjän etnografini musejo allakirjutettih šopimuš yhteisruavošta.
Kodima
Ičeladuine tundmuz
Petroskoin universitetas mäni kvest. Ezmäižen voz’kursan openikad, kudambad opendaba vepsän kel’t tundištihe vepsän kelenke da kodviba jo sadud tedoid.
Karjalan Sanomat
Verkkotunnit yhdistävät oppilaita kieliviikolla
Karjalan suomen kielen viikkoon osallistuvat Kostamuksen 1. koulu ja sen ystävyyskoulut Kuhmosta, Sotkamosta ja Oulusta sekä Kainuun opisto.
Oma Mua
Lumetoin kešä tai matka Karjalan ta Murmanskin alovehella
Pohjosešta kešäštä rikeneh šanotah, jotta še on lyhyt ta vähän lumini. Kešä 2021 oli lumetoin. Näyttäy šiltä, jotta še oli kuumin kešä, min olen muistan. Tänä kešänä ihaššuttavava šeikkailuna oli matka Karjalan ta Murmanskin alovehella.
Karjalan Sanomat
Teriberka häviää katsojien nähden
Petroskoilainen taiteilija Sergei Terentjev kertoo Teriberkan-matkastaan yllättävällä tavalla. Näyttelyssä Vyhod-mediakeskuksessa tekijän tahdosta maalaukset muuttuvat päivä toisensa jälkeen.
Oma Mua
Galina Jevdokimova: puoli vuozisadua školas
Ven’al 5. ligakuudu pietäh Opastajan päivy. Jessoilan školan opastaja Galina F’odorovna Jevdokimova on ruadanuh školas puolen vuozisadua.
Karjalan Sanomat
Kielikurssit edelleen vankassa suosiossa
Periodika-kustantamon karjalaisten, suomalaisten ja vepsäläisten resurssi ja kielikeskuksen järjestämät kansalliskielten kurssit ovat täydessä vauhdissa.
Karjalan Sanomat
Visakoivut kasvavat nyt Ruskealassa
Istutukset olivat osa Venäjän tiedeakatemian Karjalan tiedekeskuksen ja marmoripuiston yhteistyötä.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль