Työkansan kommuunista Karjalan tasavaltaan
Miten muuttui Karjalan tasavalta satavuotisen historiansa aikana? Siitä kertoo Karjalan kansallismuseon uusi näyttely nimeltä Karjala: Karjalan työkansan kommuunista Karjalan tasavaltaan. Näyttely on omistettu Karjalan satavuotisjuhlalle.
— Karjalan tasavallan historia on ollut erilainen ja hankala. Karjalan valtiojärjestelmä on muuttunut historiallisista vaiheista riippuen. Tasavalta on kestänyt monia koettelemuksia, kuten sodan, miehityksen ja vapautuksen. Mielenkiintoinen oli sodan jälkeinen kausi, jolloin Karjala rakentui aktiivisesti.
— Olen varma, että museovieraat katsovat mielenkiinnolla uuden näyttelyn. Toivotan kaikille hyviä vaikutelmia ja uusien tietojen saamista tasavallastamme, Karjalan päämies Artur Parfentšikov kertoi avajaisissa.
Näyttelyssä kävi myös Venäjän varakulttuuriministeri Alla Manilova, joka vieraili Petroskoissa viime viikolla.
— Näyttelyn yhteydessä tarkastelemme sitä, mitä on tehty historiakulttuurin alalla Karjalan satavuotisjuhlan johdosta, ja hahmottelemme tulevaisuudensuunnitelmia. Satavuotisjuhla ei ole loppu, vaan sysäys tulevalle yhteistoiminnallamme, Manilova sanoi.
Uusi näyttely on pohdinta siitä, miten Karjalan on käynyt sadan vuoden aikana. Näyttely saa ajattelemaan sitä, mitä yhteistä on ollut Karjalalla ja Venäjällä, mutta toisaalta Karjalan erikoisuuksia.
— Ensinnäkin ne ovat luonnon ja ilmaston erikoisuudet. Näyttelyssä halusimme näyttää pohjoisen. Toiseksi Karjalan alueelliset ja geopoliittiset erityispiirteet. Karjala sijaitsee Venäjän kynnyksellä eli on rajaseutua. Siten halusimme näyttää, miten se on vaikuttanut Karjalan historiaan, Karjalan kansallismuseon johtaja Mihail Goldenberg kertoo.
Karjalan tasavallan pitkästä ja rikkaasta historiasta kertoo iso serminäyttely. Se osoittaa muun muassa, että tasavallan nimi vaihtui viidesti ja hallinnollinen asema valtiossa kahdesti. Niinpä 16 vuoden aikana 1940—1956 se oli Karjalais-suomalainen sosialistinen neuvostotasavalta, joka oli yksi Neuvostoliiton 16 neuvostotasavallasta.
— Näyttelyssä on esillä Karjalassa vuonna 1941 ommeltu kangastaulu, joka sisältää Karjalais-suomalaisen SNT:n vaakunan, näyttelyn kuraattori Ženi Parfjonov sanoo.
Lisäksi serminäyttely kertoo Karjalan eri alojen merkittävimmistä tapahtumista sadan vuoden varrelta ja ihmisistä, jotka rakensivat tasavaltaa ja antoivat huomattavan panoksen sen kehitykseen.
— Tässä näyttelyosastossa kerrotaan myös Karjalan satavuotisjuhlan valmistelua hoitavan valtionkomission seitsenvuotisen toiminnan tuloksista, Goldenberg kertoo.
Näyttelyn päähenkilönä on ihminen. Täten näyttelyssä voi nähdä ihmisten kuvista tehdyn Karjalan kartan ja kuunnella äänitettyjä Karjalan asukkaiden muistoja.
Näytteillä on monta ainutlaatuista esinettä, jotka kuuluivat eri ihmisille. Niiden joukossa on Karjalan ensimmäisen johtajan Edvard Gyllingin puuvasara ja hänelle viime vuonna myönnetty Sampo-kunniamerkki.
— Esillä on Karjalais-suomalaisen SNT:n johtajan Otto Wille Kuusisen 1950-luvulla käyttämää vaatetusta: hattu, kaulaliina, päällystakki, sormikas, liivipuku, paita, solmio ja kengät. Vaatteet on saatu museoomme hänen perheeltään 1970-luvulla ja ovat nyt esillä kokonaisuutena ensi kertaa, Parfjonov kertoo.
Mielenkiintoisimpia näyttelyesineitä ovat myös Sortavalassa ja Belomorskissa 1970-luvulla valmistetut kalasäilykkeet sekä rakennuskypärä, muurauslasta ja sakset, joita Suomen presidentti Urho Kekkonen ja Neuvostoliiton pääministeri Aleksei Kosygin käyttivät Kostamuksen malminrikastamon peruskiven laskemistilaisuudessa.
Muita Karjalan tasavallan historiaan liittyviä esineitä, jotka eivät ole päässeet näyttelyyn, voi katsoa sähköisestä albumista näyttöpäätteen avulla.
— Hyvänä täydennyksenä on Karjalan kansallisarkiston dokumenttinäyttely, joka kertoo Karjalan työkansan kommuunista 1920—1923, Parfjonov sanoo.
Kansallismuseon uusi näyttely on avoinna 8. marraskuuta saakka tiistaista sunnuntaihin kello 10—18.
