Tverinkarjalua roih enämbi iänikartal

Tverinkarjalua roih enämbi iänikartal

Ol’ga Ogneva
05.07.2024
Karjalan tiedokeskuksen Kielen, literatuuran da istourien instituutan karjalan kielen da fol’klouran tutkijat ajeltih Tverin Karjalah tallendamah tverinkarjalastu paginua karjalan da vepsän kielen iänikartale pandavakse.
Tutkijat Natalie Pellinen da Irina Novak pagizuttamas Sergei Radušinua Lesnoin piirin Zabolotje-kyläs. Kuva: Ol’ga Ogneva
Tutkijat Natalie Pellinen da Irina Novak pagizuttamas Sergei Radušinua Lesnoin piirin Zabolotje-kyläs. Kuva: Ol’ga Ogneva

Jo enämbi nelliä sadua vuottu keski-Ven’al, Tverin mual eletäh karjalazet. Hyö tuldih sinne Luadogan rannoilpäi, konzu se joudui Ruočin vallan alle Stolbovan rauhan allekirjutettuu vuvvennu 1617. Ven’alazien keskes eläjes tverinkarjalazet tännesäh ei unohtettu omua kieldy. 

Karjalan tiedokeskuksen Kielen, literatuuran da istourien instituutan karjalan kielen da fol’klouran tutkijat ajeltih Tverin Karjalah tallendamah tverinkarjalastu paginua karjalan da vepsän kielen iänikartale pandavakse. Hyö käydih kolmeh karjalazien eländykohtah: Lihoslavl’an, Maksuatihan da Lesnoih rajonah. 

— Tulgua, tulgua, armahat gost’at, tulgua, oletto ylen armahat gost’at tämpiänä meijän kyläššä. Gostilla varoin piiruada paistoma, ylen viikon vuotimma. Hyviä päiviä, tervehyttä teilä! Täh luaduh hyväl sanal da magieloil karjalazil kaštašiämipiirualoil da gribakukkoloil, kui omii rodnii, rahmannoit karjalazet emändät Kl’učevois vastattih Karjalaspäi tulluzii tiedomiehii. 

Tänne tutkijat käydih aniharvah. Kl’učevoi enne on olluh suuri umbikarjalaine kylä Maksuatihan rajonas, sit oli 200 taloidu. Nygöi rahvastu puoleni, äijy kodii tyhjeni, ga täs vie suau kuulta kaunistu karjalua. Juuri karjalazien paginoin eččoh loittozeh matkah lähtiettihgi kieli-instituutan ruadajat. Joga sanaine tverinkarjalakse heile on kallis. Karjalazen rahvahanhanrunohuon tutkii, filolougientiijon kandiduattu Valentina Mironova oli Tverin Karjalas ezmästy kerdua.

— Luvin materjualoi kniigas da kuundelin audiomaterjualoi omas arhiivas, a elävii tverinkarjalazii, heijän paginoi en kuulluh nikonzu. Sendäh himoitti kävvä tänne da kerätä midätahto ainehistuo omah arhiivah da omah iččeh näh. Kyzelin enimyten karjalazis tavois, midä pruazniekkoi oli, kui niidy piettih, midä pajatettih, hyö sanotah, laulettih virzilöi, midä pajatettih, maltettihgo iänel itkie. Tiettihgo častuškoi, oligo heile tiedoiniekkoi da kui liečittih ristittyzii dai žiivattoi. Kui suadih lastu, midä pajatettih lapsel. Kui lapsii kazvatettih. Vot kaikkii moizii kyzymyksii minä kyzyin, sain heispäi tieduo, hyö enimyten tietäh muahpanendah näh. Olemmo käynnyh erilazih kylih, hyö ylen hyvin otettih meidy vastah, paistih, mielihyväl gostitettih i minä olen ylen hyväs mieles, gu sain äijän ainehistuo, sanoi Valentina Petrovna.

Kl’učevoi enne on olluh suuri umbikarjalaine kylä Maksuatihan rajonas, sit oli 200 taloidu. Nygöi rahvastu puoleni, äijy kodii tyhjeni, ga täs vie suau kuulta kaunistu karjalua.

Vie tiedomiehet kerättih paikannimilöi da ristittyzien riäzittelendynimilöi, kirjutettih rahvahan kerdomuksii omas ičes, endizes kyläelokses, ruadolois. Otettih sadoi fotokuvii. Matku Tverin Karjalah piettih ubo-uvven projektan hantuzis. 

— Miän Kielen, literatuuran da istorijan instituutta sai grantan Venäjän muantiijollizešta yhykšeštä iänehkartan kažvamizeh. Meilä on iänehkarta, monet jo tietäh täh kartah näh. No vot kun kačomma kartua, Tverin Karjalašša on vain 10 kyliä pandu. A meilä himottais, štobi näidä kylijä olis enämbi. I vot enžimäne randa, kunne myö tulima keriämäh ainehistuo tädä iänehkartua varoin, on Tverin Karjala, sellitti Kielen, literatuuran da istourien instituutan johtajan virras olii Irina Novak. 

Vepsän da karjalan kielen murdehien iänikartan täyttämine -projektan mugah joga kyläspäi, kunne tiedomiehet käydih, kartale pidäy suaha iäniteh karjalan kielel. Sih niškoi pidäy löydiä ristikanzu täs kyläspäi, kudai hyvin pagizou karjalakse da kirjuttua hänen pagin magnitofonale. Nygöi iänikartal liženöy tverinkarjalastu kyliä. Irina Novakan sanoin mugah ruadopäivy suures vahnas karjalazes Tolmačun kyläs Lihoslavl’an rajonas toi suuren sualehen:

— Ylen hyviä ainehistuo myö täštä šaima, i častuškoja meilä laulettih, i lapsen viržyzie meilä šanottih, i kolme šuarnua myö šaima. 

Meilä on iänehkarta, monet jo tietäh täh kartah näh. No vot kun kačomma kartua, Tverin Karjalašša on vain 10 kyliä pandu. A meilä himottais, štobi näidä kylijä olis enämbi.
Irina Novak, Kielen, literatuuran da istourien instituutan johtajan virras olii

Suomelaine tutkii Teodor Švindt sanoi Tolmaččuu Tverin Karjalan syväimekse. Tiä nygöigi vie eläy äijy karjalastu, kuuluu karjalaine pagin da karjalan kieli on nägyvis pihal. Ei kaikkiel Tverin Karjalas ole muga. Eččimäh karjalazii myö käimmö Lesnoih rajonah, kus mennyön vuozisuan puolivälis vie eli äijy karjalastu. Enne Svičšovan kylä oli puolekse karjalaine. Täs eli karjalastu perehty, täs kuului karjalan kieli. Nygöi myö emmo löydänyh ni yhty karjalakse pagizijua ristikanzua. Ga täs eläy rahvastu, kuduat mustetah, ku heil ollah karjalazet juuret. Ku heijän died’oit da buabat, tuatat da muamat oldih karjalazet, paistih karjalakse. Svičšovan eläi Vera Kirpičova ylen äijäl ihastui, konzu kuuli oman died’oin Iivan Rum’ancevan da hänen Jekaterina-sizären, Kat’a-buaban iänen karjalan kielen iänikartal. Heijän karjalankielizet paginat kirjutti pl’onkale vuvvennu 1958 Marija Mullonen. Iče Vera Sergejevna jo ei pagize eigo ellendä karjalakse.

— Minun died’oi, hänen sizär, meijän Kat’a-buabo keskenäh paistih keskenäh vaigu karjalakse, muamo ellendi, toiči pagizi, ga enimytteh ei, sendäh gu tuatto oli ven’alaine, pereh oli ven’alaine, kai lapset ei tietty karjalan kieldy. Meidy jo ei opastettu, - sanou Vera Kirpičova.

Pietgo iččiedäs karjalazennu, kyzyin Vera Sergejevnal. Häi vastai nenga:

— En ole karjalaine, ku en pagize karjalakse. Ga teijän käydyy nygöi rubien ajattelemah tädä toizin. 

— Lesnois rajonas on olluh enämbi muga sanottuu sega-yhtehmenendiä, mi on vaikutannuh tilandeheh ylen äijäl. Päinvastah Maksuatihan da Lihoslavl’an rajonas kielitila ozuttahes toivuo andajale. Gu paissemmo tulies aijas, voibi sanuo, gu rahvas ylen myödymielizesti kačotah karjalan kielen säilyttämizeh da elvyttämizeh, kommentiiruičči sotsiolingvistu, filolougientiijon kandiduattu, kieliozaston johtai Svetlana Nagurnaja. 

Tverin Karjalas tiedomiehet ruattih nedälin, käydih 11 kyläh Lihoslavl’an, Maksuatihan da Lesnoin rajonah, pagizutettih enämbän puoldusadua hengie, tallendettih 32 čuassuu paginua karjalakse da ven’akse.

Tverin Karjalas tiedomiehet ruattih nedälin, käydih 11 kyläh Lihoslavl’an, Maksuatihan da Lesnoin rajonah, pagizutettih enämbän puoldusadua hengie, tallendettih 32 čuassuu paginua karjalakse da ven’akse. 

— Meininkinä on lisätä iännehkartalla meijän päivinä kylissä ta linnoissa lirisie kielinäyttehie vepšän ta karjalan kielellä, jotta rahvaš mistä vain muailman kolkašta voitais kuunnella internetistä meijän kielien šoittuo. Olemma ylpiet, još meijän projektista tullou ielläkävijä Venyähen toisien pienien kielien dokumentisointah eli tietomiehet ta aktivistit, kut tutkitah toisie kielie meijän muašša, käytettäneh Karjalan kokemušta omien kielien hyövykši ta luotaneh šamannäkösie iännehkarttoja.Tutkimušmatat karjalaisih kylih on monien tietomiehien mieliruato. Voin šanuo ičeštä, jotta šuan innoššutta šentapasista matoista, niijen aikana piäh ušeičči tullah uuvvet ajatukšet omakši tutkimukšekši ta meijän tietoruavon popularisoinnakši, sanoi karjalan kielen tutkii, filolougientiijon kandiduattu Natalie Pellinen. 

Iänikartan täyttämine da projektu jatkutah kezäl da sygyzyl Karjalan tazavallas. Kielitiedomiehet huavatah kävvä vie liygiläzih kylih: Koikarih, Pyhäniemeh, Vuohtjärveh da Mundärvenlahteh sego vepsäläzien luo tallendamah karjalan- da vepsänkielizii paginoi. Tverin Karjalah šuoritah lähtemäh tuliengi kezän, ku suadaneh kannatustu Ven’alazes muantiijollizes yhtymyksespäi.


ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Karjalan Sanomat
Karjala ja Kuolan niemimaa kameran takaa
Karjalan kansallismuseon uusi näyttely kertoo Muurmannin radan rakentamisesta rautatieinsinööri Aleksandr Azantšejevin ottamin valokuvin. Useimmat kuvista on julkaistu ensi kertaa.
Kipinä
Minun baban sarnad. Lahj jänišalpäi
Maria Aleksejeva johtutab sarnoid, miččid hänele staronoiči laps’aigal hänen baboi. Necil kerdal penikaine Mašoi lähteb ičeze vanhembidenke heinäntegole. Nece sarn starinoičeb, kut mäni emäine radpäiv nitul.
Karjalan Sanomat
Kielten tilanne puhuttaa tutkijoita
Karjalan kielen, kirjallisuuden ja historian tutkimuslaitoksen valtuuskunta osallistui Venäjän suomalais-ugrilaisten tutkijoiden konferenssiin Joškar-Olassa.
Oma Mua
Šinini trollikka
Lapšienkirjailijan Irina Nikitinan Šinini trollikka -starina kuuluu Kaupunki, missä eläy lapšuš -kirjah. Kokomuš ilmeštyy šyyškuušša.
Karjalan Sanomat
Valkovenäläiset muistelivat keskitysleirien vankeja
Suomalaisten ja saksalaisten keskitysleirien entiset vangit kävivät Karjalan tasavallassa osoittamassa kunniaa kaatuneille sotilaille ja kuolleille vangeille.
Oma Mua
Elettävä elämä ei ole ylitettävä pelto
Heinäkuun 8. päivänä Venäjällä juhlitah Perehen, rakkahuon ta uškollisuon päivyä. Tahomma kertuo Gundirevien pereheštä.
Karjalan Sanomat
Mansikka on kypsynyt noin viikon etuajassa
Karjalaiset marjanviljelijät ovat ryhtyneet poimimaan ensimmäisiä mansikoita, joita he myyvät suoraan tilalta tai myyntipisteissään ympäri Karjalaa.
Oma Mua
Runonlaulajien musejo täytti 40 vuotta
Runonlaulaja Marija Remšun talo eli Runonlaulajien musejo Kalevalašša täyttäy tänä vuotena 40 vuotta. Musejo avasi oveh 17. kešäkuuta vuotena 1984.
Karjalan Sanomat
Ihmissuhdedraama koukuttaa
Karjalan kansallisen teatterin näyttelijöitä voi nyt nähdä Ainut mahdollisuus kolmelle -televisiosarjassa.
Oma Mua
Mielihuavoine
Rahvahallizis suarnois on monien vuozisavoin aloh rahvahal suittunuttu viizahuttu. Täs suarnas kolme miehytty opastetah tolkuttomua viizahuoh.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль