Tverinkarieloissa: tiedomatka Ruameškan piirin karieloih

Tverinkarieloissa: tiedomatka Ruameškan piirin karieloih

Aleksandr Bulkin
02.09.2022
Tutkimušmatkakunda keräili Tverin oblastin karieloin kylissä lingvistizie da etnologizie materialoida.
Tiedomatkakunda — tutkijoin arteli Petroskoista, Tveristä i Smolenskašta — keräili Tverin oblastin karieloin kylissä lingvistizie da etnologizie materialoida. Kuva: Aleksandr Bulkin
Tiedomatkakunda — tutkijoin arteli Petroskoista, Tveristä i Smolenskašta — keräili Tverin oblastin karieloin kylissä lingvistizie da etnologizie materialoida. Kuva: Aleksandr Bulkin

Tänä vuodena Tverin oblastissa Ruameškan rajonašša, šigäläzissä karieloin kylissä, ruado tutkimušmatkakunda, kumbane keräili šielä lingvistizie da etnologizie materialoida.

Tämä on ollun jo toine žemmuone tutkimušmatka jälgimäzen aijan aloh. Enžimäne tutkimušmatka proidi mänevuodena 2021, i niinže — Ruameškan rajonašša: šilloin že mäni Nikol’skoin s’olašša da žen ymbärykšeššä — Solomčan, Fiilihän da Tuučovan kylissä.

Ka jo toizičči žemmuone ajeluš tverinkarielaziin luona yhistäy yksimielizie inehmizie — tutkijoida da aktivistoida, kumbazet tutkitah da luajitah tunnetavakši karielan kieldä da karielan kulturua.

Matkakunnan peryštänä lieni tutkijoin arteli Petroskoista, Veniähen tiedoakademijan Karielan tiedokeššukšen Kielen, kirjallizuon da istorijan instituutašta. Nämä oldih kielentutkijat Irina Novak i Natalija Pellinen, rahvahan runoloin tutkija Marija Kundoz’orova da etnologa Sergei Minvalejev.

Lizäkši täššä artelissa oldih tutkijat da aktivistat Tveristä i Smolenskašta: istorijan tutkija Anna Savinova, karielan kielen opaštaja Anastasija Runtova, kulturologa Grigorii Zaitsev da allakirjutannun aktivista Aleksandr Bulkin.

Tänä vuodena tutkimušmatka mäni karielan Ol’oššovan kylissä, kumbazet ollah noužurannan puolella Ruameškašta; da niinže Nikol’skoin kylissä, kumbazet ollah laškurannan puolella Ruameškašta.

Tutkimušruado oli ažetettu žen rukah: tutkijoin arteli jagualieči pieniksi partiloiksi, i kakšiin-kolmiin lähettih pagauttelemah kyläläzie.

Paginat informantoike pidimä kaikkieh näh: mittynäne ennen oli kylä, kuin ennen elettih, kuin naičettih, kuin kažvatettih lapšie, kuin ruattih, midä uššottih, kuin pruazniekat pruaznuidih, kuin piiruat paissettih, kuin olutta pandih, kuin läzimizistä piäššettih, kuin kätettih, konža da mintäh karielat tuldih tänne, mytyš on karielan taba. Paginat informantoinke oldih enämmiten karielakši.

Kerätyöt audio-, video- da fotomaterialat lietäh annettavakši Kielen, kirjallizuon da istorijan instituutan fonogrammarvivah. Materialat männäh karielan kielen kursoih, lietäh käytettäväkši tiedokirjutukšien kirjuttuas’s’a.

Kohaldi matašta myö šanelima omah ruadoh näh, tverinkarielazin taboih näh, kieleh näh kyželykšen rukah, jogo päiviä piäštiän ilmoih VK-šša matka-arvautukšet.

Arvautukšet oldih niistä inoiloista azieloista, kumbazie myö vaštaimma omašša matašša, — žen muozet: Ken on “pitkänäppi”, “tuhmatukku” ali “laiskapužu”? Mintän skančat karielakši kučutah “kukkopiiraiksi”? Mi yhistäy kumuškua da šeppiä? Konža rodiu “kal’l’a” oluon pannešša? Mih männäh Ol’oššovan rannan eläjin nimet “ylöväzet” da “alovazet”? Mi on “juablokka kuadeissa”?

Kielen, kirjallizuon da istorijan instituutan kielitiijon sektoran vanhembi tiedomieš Irina Novak, luadien ajelukšen kogonazen tulokšen, šanou:

— Voit vediä yhteh, što karielan kielen olenda Ruameškan rajonašša Tverin oblastissa ves’ma huolettau, vain vielä on lujahko. Vanhemmat rahvaš paissah karielakši, keški-igäzet — maltetah.

Kaikkiedah matkakunda tutki 10 karielan kylie Ruameškan rajonašša; tunnuštuači äijinke mielövinke ristikanžoinke da kallehinke informantoinke; kirjutti paginoida lähillä 20 čuasuloida karielan kielellä; keräi moni folklornoida tekstoida, etnografizie tiedoloida, da niinže äijä foto- da videomaterialoida.

Kaikin kerätyöt matašša audio-, video- da fotomaterialat lietäh annettavakši Kielen, kirjallizuon da istorijan instituutan fonogrammarvivah. Žen jälgeh nämä materialat männäh karielan kielen kursoih, lietäh käytettäväkši tiedokirjutukšien kirjuttuas’s’a, karielan meroprijatijoin valmistuas’s’a, männäh luadie.ru-karielansaitalla varoin, da niinže painamizih sotsialnoissa verkkoloissa.

Žemmuone ajeluš tverinkarielaziin luona yhistäy yksimielizie inehmizie — tutkijoida da aktivistoida, kumbazet tutkitah da luajitah tunnetavakši karielan kieldä da karielan kulturua.

Lyhyöh šanelen tiedomatan hronologijua.

21. heinäkuuda matkakunda keriäči Tverissä i läksi Ruameškah. Tulduoh Ruameškah meidä rakkahaldi vaššattih rajonan administratsijan huonehešša tägäläzet naiz’-karielazet. Myö tunnuštuačima, juoldima čuajuo karielan piirainke, šanelima omah ruadoloih näh da novžovan aijan pluanoih näh.

Bes’ouduiččima kuin karielakši, niin i veniäläkši. Miän tiedomatkan tarkotukšie niinže emmä unahtan: naizet žaleimatta annettih meilä tiedot karielan kieleh da taboih näh.

Illalla Ol’oššova- kyläššä rodih seminuara, kumbazella myö šaneldima kyläläzillä omua ruadoloida da tutkimizie.

Irina Novak i Natalija Pellinen šaneldih tverinkarielan murdehie, Anna Savinova — karieloin šiirdymizie tverin mualoilla, Marija Kundoz’orova — “Kalevalan” runoloida tverin karieloissa, Anastasija Runtova — oman karielan kielen opaššandua, Aleksandr Bulkin — šuomelazin tutkijoin ajelukšie tverin karieloih 19:nnen ijän lopušša, Sergei Minvalejev — karieloida-lyydiköidä i hiän kieldä da kulturua, Grigorii Zaitsev — oman karielan internet-saitan luajindua.

22. heinäkuuda, alottuači välitöin ruado da materialoin keriändä. Päivän aloh ekspeditsijan ožanottajat pagauteldih informantoida — Ol’oššovan, Zales’s’an da Nebiličan (ven. Zaručjan) kylissä.

Tämä tiedoajeluš ei ole vain ruado, materialoin keriändä, informantoin kyželykšet. Enžimäzičči tämä on elävä yhtevyš ristikanžoinke.

23. heinäkuuda myö eistymä Nikol’skoin karielan s’olah päin. Šielä piäruado oli Illinä-kyläššä, missä oli kerätty bohatta kielimateriala. Niinže myö olima Denisovan kyläššä da Namasteri-kyläššä (ven. Mohnetsi), kumbazešša tägäläzet rahvaš hil’l’akkazin rakennetah Uspenien kirikkyö. Tägäläne naine, jälgimäzen tägäläzen papin tytär, šuatto meidä kirikköh, šaneli žen istorijua da oman perehen istorijua.

Jälgimäzenä päivänä, 24. heinäkuuda, miän matkakunda myöštiäči Ol’oššovan randoih. Myö tiedeleldimä S’olan (Dijovan), Stuaroin da Pol’ankan kylät (“ylöväzet”), Ol’oššovan da Nebiličan kylät (“alovazet”). Ildapuoleh pidi prostiliečie rahmal’noinke Ol’oššovan rannanke i lähtie pois’, kodih — Tverih, Petroskoih, Smolenskah.

Tämä tiedoajeluš ei ole vain ruado, materialoin keriändä, informantoin kyželykšet. Enžimäzičči tämä on elävä yhtevyš ristikanžoinke: vaštavukšiin ruadosti, erotukšiin igävä, interesnoit šanelukšet elännäštä, mielilöin yhteyvyndä, mahtoloin da tiedoloin vaihoš toine toizenke, juumora, šuutkat da nagro. Tämä kaikki andau vägie, täštä rojitah pluanat noužovah aigah.

Kaikešta šiämeštä šanomma šuuret passibot kaikilla ristikanžoilla, kumbazet annettih meilä oman aijan tämän ajelukšen aloh! Erähät kiitokšet ožutamma Ruameškan tverinkarielan avtonomijan predalla Kullinalla Nina Aleksejevnalla da Ol’oššovan kyläpiirin predalla Kričkinalla Vladimir Aleksandrovičalla — avušta šyin miän ruovon da jogopäiväizen elokšen peruštamašša.


ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Karjalan Sanomat
Avoin loppu jätti katsojan odottamaan jatkoa
Karjalassa viime vuonna kuvattu psykologinen draama ensiesitettiin Petroskoissa. Elokuvassa esiintyvät sekä tunnetut moskovalaiset että petroskoilaiset näyttelijät.
Karjalan Sanomat
Liity mukaan puheiden keräämiseen
Kielitieteilijät ovat käynnistäneet projektin, jossa halukkaat voivat äänittää vepsän tai karjalan murteita puhuvien sukulaistensa tai tuttaviensa puhetta.
Oma Mua
Roštuon vetehini
Luve Kalevalan karjalan kielen kurššien opaštujien starina ta šuat tietyä mitä kummua voit šattuo Roštuon taika-aikana.
Kipinä
Loksi
Kontupohjalaiset koululaiset Daniil ja Sofia Rigoninit keksivät kertomuksia käpylinnun poikasesta Loksista.
Karjalan Sanomat
Laboratoriossa vatkataan teatteria ja suomen kieltä
Suomenkielisen teatterin laboratorio aloitti tänään toimintansa Suomi-talossa Pietarissa. Kuukauden aikana sen jäsenet opiskelevat näyttelijäntyötä ja suomen kieltä.
Oma Mua
Opastajien desantu Videles
Talvikuul Anuksen čupun Videlen kyläs vastavui enämbi nelliäkymmendy školan ruadajua Karjalan eri čuppulois.
Kipinä
Todesižed starinad živatoiden polhe
Todesižed starinad kodi- da mecživatoiden polhe.
Kodima
Vepsän kul’turan voz’ lopihe čomal praznikehtal
Vepsän kul’tursebr tegi 2022. voden ühthevedoid Karjalan rahvahiden sebruden kodiš.
Oma Mua
Makšalillit
Pekka Perttu kertou tarinan, mintäh Pirttilahen koko kylövehtä ruvettih nimittelömäh Makšalilliksi.
Karjalan Sanomat
Rinteen sukutarina: kirja ilmestyi nyt venäjäksi
Petroskoilaissyntyinen muusikko ja toimittaja Arto Rinne on venäjäntänyt oman elämäkerrallisen kirjansa Karjalaan kaikonneita.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль