Tverinkarieloissa: tiedomatka Ruameškan piirin karieloih

Tverinkarieloissa: tiedomatka Ruameškan piirin karieloih

Aleksandr Bulkin
02.09.2022
Tutkimušmatkakunda keräili Tverin oblastin karieloin kylissä lingvistizie da etnologizie materialoida.
Tiedomatkakunda — tutkijoin arteli Petroskoista, Tveristä i Smolenskašta — keräili Tverin oblastin karieloin kylissä lingvistizie da etnologizie materialoida. Kuva: Aleksandr Bulkin
Tiedomatkakunda — tutkijoin arteli Petroskoista, Tveristä i Smolenskašta — keräili Tverin oblastin karieloin kylissä lingvistizie da etnologizie materialoida. Kuva: Aleksandr Bulkin

Tänä vuodena Tverin oblastissa Ruameškan rajonašša, šigäläzissä karieloin kylissä, ruado tutkimušmatkakunda, kumbane keräili šielä lingvistizie da etnologizie materialoida.

Tämä on ollun jo toine žemmuone tutkimušmatka jälgimäzen aijan aloh. Enžimäne tutkimušmatka proidi mänevuodena 2021, i niinže — Ruameškan rajonašša: šilloin že mäni Nikol’skoin s’olašša da žen ymbärykšeššä — Solomčan, Fiilihän da Tuučovan kylissä.

Ka jo toizičči žemmuone ajeluš tverinkarielaziin luona yhistäy yksimielizie inehmizie — tutkijoida da aktivistoida, kumbazet tutkitah da luajitah tunnetavakši karielan kieldä da karielan kulturua.

Matkakunnan peryštänä lieni tutkijoin arteli Petroskoista, Veniähen tiedoakademijan Karielan tiedokeššukšen Kielen, kirjallizuon da istorijan instituutašta. Nämä oldih kielentutkijat Irina Novak i Natalija Pellinen, rahvahan runoloin tutkija Marija Kundoz’orova da etnologa Sergei Minvalejev.

Lizäkši täššä artelissa oldih tutkijat da aktivistat Tveristä i Smolenskašta: istorijan tutkija Anna Savinova, karielan kielen opaštaja Anastasija Runtova, kulturologa Grigorii Zaitsev da allakirjutannun aktivista Aleksandr Bulkin.

Tänä vuodena tutkimušmatka mäni karielan Ol’oššovan kylissä, kumbazet ollah noužurannan puolella Ruameškašta; da niinže Nikol’skoin kylissä, kumbazet ollah laškurannan puolella Ruameškašta.

Tutkimušruado oli ažetettu žen rukah: tutkijoin arteli jagualieči pieniksi partiloiksi, i kakšiin-kolmiin lähettih pagauttelemah kyläläzie.

Paginat informantoike pidimä kaikkieh näh: mittynäne ennen oli kylä, kuin ennen elettih, kuin naičettih, kuin kažvatettih lapšie, kuin ruattih, midä uššottih, kuin pruazniekat pruaznuidih, kuin piiruat paissettih, kuin olutta pandih, kuin läzimizistä piäššettih, kuin kätettih, konža da mintäh karielat tuldih tänne, mytyš on karielan taba. Paginat informantoinke oldih enämmiten karielakši.

Kerätyöt audio-, video- da fotomaterialat lietäh annettavakši Kielen, kirjallizuon da istorijan instituutan fonogrammarvivah. Materialat männäh karielan kielen kursoih, lietäh käytettäväkši tiedokirjutukšien kirjuttuas’s’a.

Kohaldi matašta myö šanelima omah ruadoh näh, tverinkarielazin taboih näh, kieleh näh kyželykšen rukah, jogo päiviä piäštiän ilmoih VK-šša matka-arvautukšet.

Arvautukšet oldih niistä inoiloista azieloista, kumbazie myö vaštaimma omašša matašša, — žen muozet: Ken on “pitkänäppi”, “tuhmatukku” ali “laiskapužu”? Mintän skančat karielakši kučutah “kukkopiiraiksi”? Mi yhistäy kumuškua da šeppiä? Konža rodiu “kal’l’a” oluon pannešša? Mih männäh Ol’oššovan rannan eläjin nimet “ylöväzet” da “alovazet”? Mi on “juablokka kuadeissa”?

Kielen, kirjallizuon da istorijan instituutan kielitiijon sektoran vanhembi tiedomieš Irina Novak, luadien ajelukšen kogonazen tulokšen, šanou:

— Voit vediä yhteh, što karielan kielen olenda Ruameškan rajonašša Tverin oblastissa ves’ma huolettau, vain vielä on lujahko. Vanhemmat rahvaš paissah karielakši, keški-igäzet — maltetah.

Kaikkiedah matkakunda tutki 10 karielan kylie Ruameškan rajonašša; tunnuštuači äijinke mielövinke ristikanžoinke da kallehinke informantoinke; kirjutti paginoida lähillä 20 čuasuloida karielan kielellä; keräi moni folklornoida tekstoida, etnografizie tiedoloida, da niinže äijä foto- da videomaterialoida.

Kaikin kerätyöt matašša audio-, video- da fotomaterialat lietäh annettavakši Kielen, kirjallizuon da istorijan instituutan fonogrammarvivah. Žen jälgeh nämä materialat männäh karielan kielen kursoih, lietäh käytettäväkši tiedokirjutukšien kirjuttuas’s’a, karielan meroprijatijoin valmistuas’s’a, männäh luadie.ru-karielansaitalla varoin, da niinže painamizih sotsialnoissa verkkoloissa.

Žemmuone ajeluš tverinkarielaziin luona yhistäy yksimielizie inehmizie — tutkijoida da aktivistoida, kumbazet tutkitah da luajitah tunnetavakši karielan kieldä da karielan kulturua.

Lyhyöh šanelen tiedomatan hronologijua.

21. heinäkuuda matkakunda keriäči Tverissä i läksi Ruameškah. Tulduoh Ruameškah meidä rakkahaldi vaššattih rajonan administratsijan huonehešša tägäläzet naiz’-karielazet. Myö tunnuštuačima, juoldima čuajuo karielan piirainke, šanelima omah ruadoloih näh da novžovan aijan pluanoih näh.

Bes’ouduiččima kuin karielakši, niin i veniäläkši. Miän tiedomatkan tarkotukšie niinže emmä unahtan: naizet žaleimatta annettih meilä tiedot karielan kieleh da taboih näh.

Illalla Ol’oššova- kyläššä rodih seminuara, kumbazella myö šaneldima kyläläzillä omua ruadoloida da tutkimizie.

Irina Novak i Natalija Pellinen šaneldih tverinkarielan murdehie, Anna Savinova — karieloin šiirdymizie tverin mualoilla, Marija Kundoz’orova — “Kalevalan” runoloida tverin karieloissa, Anastasija Runtova — oman karielan kielen opaššandua, Aleksandr Bulkin — šuomelazin tutkijoin ajelukšie tverin karieloih 19:nnen ijän lopušša, Sergei Minvalejev — karieloida-lyydiköidä i hiän kieldä da kulturua, Grigorii Zaitsev — oman karielan internet-saitan luajindua.

22. heinäkuuda, alottuači välitöin ruado da materialoin keriändä. Päivän aloh ekspeditsijan ožanottajat pagauteldih informantoida — Ol’oššovan, Zales’s’an da Nebiličan (ven. Zaručjan) kylissä.

Tämä tiedoajeluš ei ole vain ruado, materialoin keriändä, informantoin kyželykšet. Enžimäzičči tämä on elävä yhtevyš ristikanžoinke.

23. heinäkuuda myö eistymä Nikol’skoin karielan s’olah päin. Šielä piäruado oli Illinä-kyläššä, missä oli kerätty bohatta kielimateriala. Niinže myö olima Denisovan kyläššä da Namasteri-kyläššä (ven. Mohnetsi), kumbazešša tägäläzet rahvaš hil’l’akkazin rakennetah Uspenien kirikkyö. Tägäläne naine, jälgimäzen tägäläzen papin tytär, šuatto meidä kirikköh, šaneli žen istorijua da oman perehen istorijua.

Jälgimäzenä päivänä, 24. heinäkuuda, miän matkakunda myöštiäči Ol’oššovan randoih. Myö tiedeleldimä S’olan (Dijovan), Stuaroin da Pol’ankan kylät (“ylöväzet”), Ol’oššovan da Nebiličan kylät (“alovazet”). Ildapuoleh pidi prostiliečie rahmal’noinke Ol’oššovan rannanke i lähtie pois’, kodih — Tverih, Petroskoih, Smolenskah.

Tämä tiedoajeluš ei ole vain ruado, materialoin keriändä, informantoin kyželykšet. Enžimäzičči tämä on elävä yhtevyš ristikanžoinke: vaštavukšiin ruadosti, erotukšiin igävä, interesnoit šanelukšet elännäštä, mielilöin yhteyvyndä, mahtoloin da tiedoloin vaihoš toine toizenke, juumora, šuutkat da nagro. Tämä kaikki andau vägie, täštä rojitah pluanat noužovah aigah.

Kaikešta šiämeštä šanomma šuuret passibot kaikilla ristikanžoilla, kumbazet annettih meilä oman aijan tämän ajelukšen aloh! Erähät kiitokšet ožutamma Ruameškan tverinkarielan avtonomijan predalla Kullinalla Nina Aleksejevnalla da Ol’oššovan kyläpiirin predalla Kričkinalla Vladimir Aleksandrovičalla — avušta šyin miän ruovon da jogopäiväizen elokšen peruštamašša.


ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Kodima
Podporožjen eläjile vepsän kelen kursad tuliba mel’he!
Vepsän kelen kursiden openikad Järvenkülän ”Vepsän kond”-ozutelusel. Kuva: ”Vepsän kond”-sebran arhivaspäi
Oma Mua
Ratijo
Karjalan kirjailijan Antti Timosen kertomuš oli valmissettu vuotena 1928.
Kipinä
Vepsän ma taihehkuviš
Venäman Rahvahaližele kuvadajale, akademikale, tetabale Karjalan mastarile Boris Nikolajevič Pomorcevale necen voden täudui 90 vot.
Karjalan Sanomat
Runola: Uusi kalenteri myyntiin marraskuussa
Vuoden 2023 etnokalenteri käsittelee paitsi Karjalan mytologiaa myös ekologiaan liittyviä aiheita sekä Kalevala-eepoksen historiaa.
Karjalan Sanomat
Ammattikoulutuksen laatu paranee
Uudet laitteet on hankittu Petroskoin teknologian ja yrittäjyyden opiston kahteen työpajaan. Tulevat kokit ja parturi-kampaajat harjoittelevat taitojaan mukavissa olosuhteissa.
Oma Mua
Uuzi opastusvuozi algavui uvvistetus školas
Priäžän školan opastujat on ruvettu opastumah uvvistetus školas. Kezän aigua školas on pietty perustehelline kohendamine.
Oma Mua
Taitaja Hovatta-muasteri oli hyvä laulaja
Palaka Remšu kerto, jotta hiän hyvin muistau omua ukkuoh. Ukko oli Niskajärven Hovatta, Lešoni. Hiän kävi laulamah lienöykö Petroskoih, vain ihan Moskovah šuaten 1937 vuotena. Ukko oli mainijo muasteri.
Karjalan Sanomat
Kaivospaikoista uusi matkailureitti
Uusi reitti on yhdistänyt Prääsän, Pitkärannan ja Suojärven piirien paikat, joissa aiemmin toimivat rautaruukit ja kaivokset.
Karjalan Sanomat
Teatterilaboratoriosta uusia kokemuksia
Teatr Natsyi -teatterin laboratorio toimi Karjalan kansallisessa teatterissa. Tämän näyttelijöiden lisäksi mukana oli näyttelijöitä Almetjevskin draamateatterista.
Oma Mua
Etnopuusto Priäžän kylän keskučas
Vie mennyön vuvven lopus Priäžäs allettu ruado etnopuuston luajindas on loppenuhes. Kylän keskuččah on suadu oma etnopuusto.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль