Tuulen selläs ymbäri Muan

Tuulen selläs ymbäri Muan

L'ubov’ Baltazar
09.06.2023
Joga vuottu oras- da ligakuus kogo muailmas pietäh Linduloin päivii. Niilöin piämiäränny on levittiä kogo Muan rahvahien keskes tieduo muuttolinduloin eländykohtis da maršrutois.
Tornit Baltienmeren rannikol on azetettu turistoih näh, ket suvaijah kaččuo, kui muuttolinnut tullah huogavumah. Kuva: L’ubov’ Baltazar
Tornit Baltienmeren rannikol on azetettu turistoih näh, ket suvaijah kaččuo, kui muuttolinnut tullah huogavumah. Kuva: L’ubov’ Baltazar

Joga vuottu lyhyös aijas muuttolinnut lennetäh pitkii matkoi ga ainos tullah niilöih samazih kohtih. Mi tiedo, mi vägi vedäy niidy joga vuottu nengomah pitkäh matkah? Onnuako ei ole ristikanzua, ken hos kerdua ei oppinuh eččie vastavustu täh kyzymykseh. Ga vie yksi, vie segazembi kyzymys on se, kui niile täydyy vägie mondu päiviä ilmai syömisty da huogavundua yhteh palah lendiä poikki muailman suuret valdumeret.

Sidä, ku linnut sygyzyl lähtietäh loittozih mualoih, ennevahnas ristikanzat ei tietty. Kaikis viizahin tiedomies Aristotel oli sidä mieldy, ku talvel erähii linduloi ei ole nägyvis sen periä, ku yhtet linnut muututah toizikse. Vie erähien linduloin häviemizen talvekse häi sellitti muga, buite linnut vilun siän tulduu peitytäh da muatah, kui kondiet keviässäh. Kummua sanot, ga hänen mieldy piettih tovennu kai kaksi tuhattu vuottu! Erähät rahvahat, sit luvus Baltienmeren rannikon liivit uskottih, buite piäsköit sygyzyl kerävytäh parveh, tukulleh pakutah mereh da sie pohjas muatah talven. Ga mendih aijat dai rodih muudu parembua teouriedu. Yhten mugah linnut lennettih talvekse Kuudamozele. Pienet linduzet istuvuttih suurien linduloin selgäh da mugai lennettih. 

Miksebo linnut joga vuottu lennetäh vierahih mualoih da miksebo poigazii haudomah tullah kodimuale, ei jiähä sinne, kus on buiteku parembi? Kyzymykset ollah sen verran vaigiet, min verran mieldy kiinittäjät.

Hätken muottolinduloin sinne-tänne lendelemisty sellitettih vai sil, ku talvel niile on vilu da sentäh pidäy lendiä lämmäh muah. Ga se ei ni ole ihan muga. Höyhenet ihan hyvin lämmitetäh linnun rungua. Moine pieni linduine kui kanareika maltau eliä kai 45 gruadusin pakkazel, ku vai olis midä syvvä. Nygöi on suannuh vallan se mieli, ku linnut lennetäh lämmih mualoih sen periä, ku talvel ei voija löydiä syömisty. Konzu muan peittäy lumi, linnut, kudamien syömizenny ollah kärbäzet da böbökkäzet, lennetäh sinne, kus mua on avvoi. Tämän tovestau se, ku konzu syömisty on kylläl, erähät muuttolinnut jiähäh talvekse omal mual. Ga yksikai, ni tämä vastavus ei ole täyzi. Muuttolinnut annetah ristikanzal ylen äijän kyzymysty, kudamih tässäh ei ole vastavustu.

Meijän linduloin kodimuale tulemizen yksi syylöis on se, ku niilöil kezäl on parembi eliä sie, kus päivy on yödy pitkembi. Linduloil pidäy olla pitky päivy, ku net ehtittäs löydiä enämbän syömisty omil poigazil.

Ottua hos piäsköi. Se lendäy yliči kogonazen Afriekan, hos lämmiä muadu, kunne se vois azettua, löydys puolel matkal. A erähät  trouppizet linnut, kudamat ni tietä ei, mi se on vilu, nuoren polven kazvatettuu lennetäh loittozih mualoih, kudamien ilmastoloin da kodimuan siän välil ei ole suurdu eruo. On olemas  mieli, buite se pitkyaigaine lendo sygyzyl lujendau nuorien linduloin tervehyön da vaste sen jälles lindu voi munie, hauduo da syöttiä omii poigazii. On olemas moinegi mieli, ku linnun höyhenis on metallua da muudu ainehtu, da sullet liikkujes annetah sähkyö. Linnun rungas hiimien da fiiziekan yhtymizen periä linnut voijah lendiä ylen hätken ilmai syömisty.  

Tiedomiehet tässäh loppussah ei tietä, mikse muuttolinnut lähtietäh loittozih mualoih da mikse net uvvessah tullah kodimual. Sygyzyn tulduu ekvuatoral on mostu jyryy, mittumua Muan muulois kohtis ei nikonzu kuultu. Linduloi da niilöin poigazii, tiettäväine, se ei mielytä. Dai päivii, konzu jyrizöy, on kymmenii kerdoi enämbi, migu muijal. Ekvuatoran linnut lennetäh Indieh da subtropikkoih, a kezäl niilöil jo uvvessah pidäy lähtie siepäigi pagoh, ku sie roih liijakse kuivu da räkki. 

Meijän linduloin kodimuale tulemizen yksi syylöis on se, ku niilöil kezäl on parembi eliä sie, kus päivy on yödy pitkembi. Linduloil pidäy olla pitky päivy, ku net ehtittäs löydiä enämbän syömisty omil poigazil.

Jo ХIХ vuozisuan lopus tiedomiehet suadih tiediä, ku muuttolinnut Jevroupaspäi talven ollah Afriekas da Aazies. Ga ihan oigiedu tovestustu oli suadu vaste silloi, konzu oli ruvettu panemah linduloin sorkih cinkas luajittuloi kolčazii. Kolčazeh tavottih noumeru, kohtu da aigu. Kogo muailmas on sovittu andua tieduo kolčazen panemizen alguperäzeh kohtah, liene linnun tavattu muijal muailmas. Muuttolinduloin tabuamizeh käytetäh nägymättömii verkoloi, kudamii azetetah puuloih. Toiči verkoloi levitetäh muale da ripoitetah jyviä, ku linnut iče tuldas sih kohtah. On kaikenmostu verkuo, erähät salbavutah kui kukkarozet, erähät iče pienien rakiettoin väil nostah taivahah linduparven vastah. 

Valgieloi linduloi yhteh aigah merkittih kirkahal mualal, kudai ei pezevy iäres höyhenispäi eigo luaji pahua linnul.

Vaiku viizi procentua kolčastu tulou järilleh sih kohtah, kus se oli pandu linnun sorkah. Ga sidä täydyy sih näh, ku vois luadie muuttolinduloin maršrutat. 

Erähii kohtii linnut voijah mustua da tundie, toizis kohtis lennetäh juuri geomagnetizman vuoh. Jygei on uskuo, ga linnutgi yöksytäh, eriže sygyzyl. Toiči net voijah petties löydiä ičelleh vie paremban kohtan. Ga toiči, konzu linnut jovvutah vierahah kohtah, net voijah kuolta.

Se, kui linnut löytäh oigei matku, on yksi suurembis arbaituksis. Kymmenet tutkimizen vuvvet on annettu vastavuksen: linnun mustetah Muan geogruafien. Sen ližäkse linduloil silmis ollah receptorat, kudamil net  “nähtäh” Muan magniettupellot. Erähii kohtii linnut voijah mustua da tundie, toizis kohtis lennetäh juuri geomagnetizman vuoh. Ga i se toiči muanittau. Jygei on uskuo, ga linnutgi yöksytäh, eriže sygyzyl. Toiči net voijah petties löydiä ičelleh vie paremban kohtan. Ga toiči, konzu linnut jovvutah vierahah kohtah, net voijah kuolta. Nengomat ollah ilmaston vaihtumizen tulokset da tämä on vai yksi ezimerki kui ristikanzan “progressu” rikkou Muan luonnon suurii zakonoi, kudamien pidäs olla muuttumattominnu. Vie linduloin yöksymizen syyt ollah Muan magniettupellon da Päiväzen pinnan muuttumizet.

Vuozien 1960 da 2019 välil muailmas oli tutkittu enämbi kahtu miljonua 152 rovun linduu, mit oli tavattu sinä aijan Yhtysvallois. Oli otettu huomavoh sežo kai Muan magniettupellon da Päiväzen pinnal olluzii muuttumizii niilöin vuozien syzyzien aigua. Se tutkimine toi ilmil sen, ku linnut voijah yöksyö juuri tämän syyn periä. Tämä on yksi monis ilmaston vaihtumizen  vahingolois, min periä erähät lindurovut voijah kaikkineh hävitä.

Linduloin luonnollistu älyy tutkiu bionika -nimine tiedoala. Tutkijat kačotah, kui suau käyttiä elävän luonnon viizahuttu ristikanzan elokses, eriže ilmutransportan järjestämizes tulien aijan linnois. Linnut ollan ainavo elävän luonnon oza, kudai kaikis parahite tiedäy geogruafien da  maltau lendiä ymbäri Muas.


ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Karjalan Sanomat
Vadelmantuotanto siirtyy tunneleihin
Valtion tuki vauhdittaa aunukselaisen yrittäjän vadelmantuotannon siirtymistä muovin alle.
Oma Mua
Runot jiähäh nykytärkeiksi täh päiväh šuaten
Karjalan kanšojen yštävyštaloššä mäni Karjalaiset runot – rahvahan kulttuurikoodin pohja -seminari. Šemmosie seminarija vietetäh jo nellä vuotta, ta käsiteltävie aiheita aina löytyy.
Oma Mua
Paasonvuaru – Spuasanvuaru
Paaso, Helylän rinnal olii aiga korgei mägi on tulluh kuulužakse turistukohtakse. Sen nimi toven on aiga vaigei arbaitus.
Karjalan Sanomat
Tutkimusmatka rikastuttaa murrekarttaa
Karjalan tutkimuskeskuksen tutkijat lähtivät Tverin alueelle keräämään karjalankielistä aineistoa VepKar-korpusta ja äänitearkistoa varten. Matka on järjestetty Venäjän maantieteellisen seuran tuella.
Kipinä
Tilkuine
Kerdomuksen personuažu sanelou omas matkas buabanke meččäh.
Karjalan Sanomat
Itsenäinen Itä-Karjala oli Suomen projekti
Historiantutkija Denis Popovin mielestä separatistisen Karjalan väliaikaisen hallituksen perustaminen oli osa valkosuomalaisten interventiota Itä-Karjalaan. ”Itsenäisellä” Karjalalla Suomi halusi toteuttaa aluevaatimuksensa Venäjälle.
Oma Mua
Kanšallisien kirjallisukšien kehityštä käsiteltih Moskovašša
Moskovan Ruškiella aukivolla X kirjafestivalin rajoissa oli pietty Kanšallisien kirjallisukšien festivali. Kirjailijat ta runoilijat šekä kielen ta kulttuurin aktiiviset šäilyttäjät tultih festivalih, jotta tutuštuo toini toiseh.
Karjalan Sanomat
Runolauluista pohja luoville toimijoille
Vanhat karjalaiset runolaulut ovat innostuksen lähde säveltäjille, laulajille, tutkijoille ja muille luoville ihmisille. Esimerkkejä siitä kerrottiin seminaarissa.
Karjalan Sanomat
Yöttömät yöt valoisaksi aluksi
Karjalassa pidettiin ensimmäiset mönkijäcrossin mestaruuskisat. Kilpailemaan saapui lapsia ja nuoria Karjalasta, Pietarista ja Belgorodista.
Karjalan Sanomat
Elämäni polku on merkkiteos Karjalan kirjallisuudessa
Se edustaa tuoretta 2000-luvulla esiinnoussutta autoetnografista tutkimustapaa, jossa tutkijan omat kokemukset ja niistä kirjoitetut muistiinpanot muodostavat keskeisen aineiston.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль