Tutkimušmatka Tunkuon karjalaisien kylih

Tutkimušmatka Tunkuon karjalaisien kylih

Natalie Pellinen, Maria Kundozerova, Sergei Minvalejev, Irina Novak
25.12.2024
Tunguon eläjä Anastasija Čuburova opaštamašša Natalie Pellistä ta Sergei Minvalejevie. Šuuren Isänmuallisen šovan aikana kuatunuilla šotilahilla omissetun muistomerkin luona. Kuva: Irina Novak
Tunguon eläjä Anastasija Čuburova opaštamašša Natalie Pellistä ta Sergei Minvalejevie. Šuuren Isänmuallisen šovan aikana kuatunuilla šotilahilla omissetun muistomerkin luona. Kuva: Irina Novak

Tämän vuuvven kešällä Karjalan tietokeškukšen Kielen, kirjallisuon ta istorijan instituutin tutkijat Maria Kundozerova, Irina Novak, Natalie Pellinen ta Sergei Minvalejev käytih Tunkuon karjalaisien luona. 

Matan ošanottajat tiijuššeltih paikallisen rahvahan kielen ta kanšanrunouven erikoisukšie, šynnytyš- ta hautauštapoja, kalmismaita, parannuškonštija ta kanšanliäkkehie, elämänmänyö, magijua ta mifologijua.

Entisen Tunkuon piirin karjalaiset kylät jiätih keryäjien vakavan huomijon ulkopuolella niin 1800-luvulla, jotta myöhemminki. Višših še on johtun šeuvun loittosešta šijottumisešta länširajašta ta teijen vähäštä miäräštä šekä niijen pahašta kunnošta. 

Šuomelaini kielentutkija Arvid Genetz kävi Tunkuon mailla vuotena 1871 ta keräsi enši vuoroštah kieliainehistuo Kompakašša ta Šuigärveššä. Toisena varhasena tutkijana näillä mailla oli Heikki Meriläini, kumpani kirjutti loiččuja ta taikamänöjä Voijärven eläjiltä vuosina 1896–1900. 

Arvokkahie etnografisie, folklori- ta kieliainehistoja oli poimittu Šuomešša vuosina 1930–1950 karjalaisilta pakolaisilta, muun muašša tunkuolaisilta (merkittävimmät tiijot – Vasselei Sidorovilta ta Aleksi Maksiselta – on pantu talteh Šuomelaisen Kirjallisuon Šeuran arhiivah). 

Entisen Tunkuon piirin karjalaiset kylät jiätih keryäjien vakavan huomijon ulkopuolella niin 1800-luvulla, jotta myöhemminki.

Kielen, istorijan ta kirjallisuon instituutti järješti enšimmäisen miärätietosen tutkimušmatan Tunkuon karjalaisien luokše vuotena 1937. Ainehistuo tallenti tunnettu Karjalan kirjuttaja, šilloni Opaštajien instituutin opaštuja Juakko Rugojev (šillä aikua ei ollun iänityšlaittehie, kanšanrunouš- ta kielikappalehie kirjutettih paperilla). 

Kerätty ainehisto tovistau, jotta karjalan kieli ta kanšankulttuuri tällä šeuvulla oltih vielä aika elinvoimaset – tutkijat onnissuttih tallentamah erilaisien folklorilajien näyttehie. 

Myö voimma tuttavuštuo tunkuolaisien henkillisen ta ainehellisen perinnön kera tutkijien Ol’ga Jelisejevan, Anna Leontjevan ta Ivan Pažlakovin (1940–1941), Irma Kondratjevan ta F. Fʾ’odorovin (1956–1959), Raisa Remšujevan ta Vieno Fedotovan (1981) šekä Sandra Stepanovan (1979, 1993, 1994, 1996, 1998, 2000) kirjutukšien ta iänitykšien avulla. Näitä keryäntähisie šäilytetäh Karjalan Tietokeškukšen arhiivoissa. 

Vuotena 2000 piäsi ilmah Sandra Stepanovan luatima kokomuš “Tunguon rahvahan šuušanallista perinnehtä”. Še käsittäy Belomorskin piirin karjalaisien kaikkien folklorilajien näyttehie. Kirjan alušša on peruštava artikkeli, kumpani antau yleiskuvaukšen tutkittavan alovehen šuullisešta perintehestä, šen keryämisen istorijašta šekä kertou rahvahan elämäštä ta elämäntavoista. Täštä kokomukšešta on tullun jokahisen tunkuonkarjalaisen stolakirja nykyjäh.

Kerätty ainehisto tovistau, jotta karjalan kieli ta kanšankulttuuri tällä šeuvulla oltih vielä aika elinvoimaset.

Tänä vuotena tutkijat oltih Tunguol’l’a, Uuvvešša Muaz’ärveššä, Šuigärveššä, Leholla, Sosnovičašša, Belomorskissa ta paikallisien eläjien pyhäššä paikašša – Troičanšuarella Mujehjärvellä. 

Oli pakauteltu 22 karjalaista: 16 naista ta kuuši mieštä, vanhimmat karjalakši pakasijat ollah šyntyn vuotena 1938 ta nuorin – vuotena 1958. On nauhotettu noin 16,5 tuntie keškušteluja karjalan ta venyähen kielellä, otettu noin 500 valokuvua, kumpasissa objektiloina ollah ihmiset, kylät, entisien kylien paikat ta ympärissöt, kalmissot, karšikot ym. 

Pakautteluissa on omaelämakertoja, muisselmie perehen jäšenistä, heimokunnašta, kotikylistä, karjalaisista ruuvvista, kisoista ta pruasniekoista, tärkeistä istorijallisista tapahtumista, hautajaismänölöistä, uškomukšista, halteista, perintehellisistä hommista (esim. kalaššukšešta, marjan ta šienen poiminnašta, tervan ajamisešta, karjanhoijošta, vaštojen luatimisešta, uitošta). 

Šuatujen materialien kešen on muutoma uškomuštarina, kakši častuškua, nakrujuttuja, einuššukšie tni. Ainehistuo voi käyttyä karjalan kielen, karjalaisien rahvanahperintehen ta uškomukšien tutkimisekši. Oša nauhotetuista kielinäyttehistä ašetetah Avoimen vepšän ta karjalan kielen korpussin audiokartalla. 

Kaikki materialit on šiirretty Kielen, kirjallisuon ta istorijan instituutin iäniarhiivah.


ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Oma Mua
“Oma Mua”: 35 vuotta karjalan kielen ta kulttuurin hyväkši
Kešäkuun 6. päivänä Oma Mua -lehen 35-vuotisjuhlan kynnykšellä Veškelykšen kyläššä vietettih juhlallini tilaisuš. Perintehellisešti toimituš pitäy omie vuosijuhlie juuri šielä.
Karjalan Sanomat
Uusi lähijunavuoro lähti liikkeelle
Kontupohjasta Petroskoihin ja Petroskoista Latvaan pääsee nyt kolmesti päivässä. Suunnitelmissa on järjestää lisää vuoroja.
Karjalan Sanomat
35 vuotta karjalan kielen hyväksi
Karjalankielinen -lehti täyttää 8. kesäkuuta 35 vuotta. Lehdessä julkaistaan juttuja livvin-, vienan-, lyydin- ja tverinkarjalaksi. Juttuja löytyy myös verkosta.
Oma Mua
Vesimelliččä on karjalaisen kylän tärkie simvoli
Kontupohjan piirin musejošša toimiu näyttely “Vesimelliččä on karjalaisen kylän simvoli”. Näyttely valmissettih Venäjän tietoakatemijan Karjalan tietokeškukšen spesialistit šivissyšprojektin rajoissa.
Oma Mua
Luova työ keštäy jo kymmenen vuotta
Tänä kevyänä Jyškyjärven käsityöammatit -klubi vietti oman enšimmäisen merkitykšellisen vuosijuhlan — 10 vuotta peruštamisen jälkeh.
Karjalan Sanomat
Kaipaan soljuvaa karjalan kieltä
Aunuksesta kotoisin oleva Moskovan valtionyliopiston journalistiikan tiedekunnan opiskelija Darja Sokolova tutkii karjalan kielen potentiaalia Karjalassa.
Oma Mua
Lyydiläisien etnokulttuurikeškuš avasi ovet Petroskoissa
Petroskoissa avautu lyydiläisien etnokulttuurikeškukšen uuši pirtti Lev Tolstoin kavulla. Šiinä on lyydiläisien ta tulilinnun musejot šekä tunnetulla jalokivišepällä Mihail Perhinillä nimitetty musejo.
Kipinä
Viisaš varis
Törmäni Aino, meijän heimolaini ta nuapuri, kerto iltua istuos’s’a näitä juttuja.
Karjalan Sanomat
Sortavalan piirikunnan matkailu jatkaa kasvuaan
Piirikunnan kehitys ympäri vuoden, uusien hotellien ja palveluiden avaaminen sekä upeiden nähtävyyksien tarjoaminen ovat lisänneet Sortavalan vetovoimaa.
Oma Mua
Kondupohjan piirin ainavo karjalan kielen opastai
Tatjana Jakovleva opastau livvinkarjalua lyydiläzen Muanjärvenlahten kylän školas. Tänävuon školas opastuu 15 lastu.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль