Turistivero tuo yli 48 miljoonaa ruplaa

Turistivero tuo yli 48 miljoonaa ruplaa

Margarita Pehkonen
13.03.2025
Nyt Karjalassa turistivero on maksettava Petroskoissa sekä muutamassa tasavallan piirissä. Verona kerätty raha menee paikallisiin budjetteihin.
Tammikuussa 2025 Petroskoin Pohjola-hotellissa asuneet turistit maksoivat turistiverona noin 100 000 ruplaa. Kuva: Margarita Pehkonen
Tammikuussa 2025 Petroskoin Pohjola-hotellissa asuneet turistit maksoivat turistiverona noin 100 000 ruplaa. Kuva: Margarita Pehkonen

Tänä vuonna turistivero tuo Karjalalle yli 48 miljoonaa ruplaa, ennustaa Karjalan talousministeriö.

— Ennusteiden mukaan tänä vuonna turistivero tuo Karjalalle noin 48 539 tuhatta ruplaa, ministeriö kertoo VKontakte-sivullaan.

Lain mukaan paikalliset viranomaiset päättävät itse turistiveron käyttöönotosta. Nyt turistien on maksettava vero Petroskoissa ja muutamassa Karjalan piirissä.

— Tammikuussa 2025 hotelliimme majoittuneet turistit maksoivat turistiveroa noin 100 000 ruplaa, Petroskoin vanhimman Pohjola-hotellin johtaja Jekaterina Fjodorova kertoi Karjalan Sanomille.

Tänä vuonna turistiveron suuruus on yksi prosentti hotellihuoneen hinnasta. Veron suuruus kasvaa asteittain, ja enimmillään vero on viisi prosenttia.

— Vuonna 2026 veroprosentti on kaksi prosenttia. Vuonna 2027 veron suuruus kasvaa kolmeen prosenttiin. Vuonna 2028 on maksettava neljä prosenttia majoituksen hinnasta. Vuonna 2029 vero kasvaa viiteen prosenttiin, ministeriö kertoo postauksessaan.

Ennusteiden mukaan tänä vuonna turistiverona kaupunkipiirikunnan budjettiin tulee noin kahdeksan miljoonaa ruplaa.
Sergei Krupin, Sortavalan kaupunkipiirikunnan johtaja

Sääntöjen mukaan turistiverona kerätty raha menee paikallisiin budjetteihin.

— Arvioiden mukaan Petroskoin kaupungin budjettiin tulee tänä vuonna 22 miljoonaa ruplaa turistiveroa. Se on iso summa, Petroskoin kaupunginvaltuuston jäsen Olga Nikitina kommentoi RBK-lehdelle viime vuoden lopussa.

Petroskoin lisäksi vero on nyt maksettava esimerkiksi Sortavalan kaupunkipiirikunnassa.

— Ennusteiden mukaan tänä vuonna turistiverona kaupunkipiirikunnan budjettiin tulee noin kahdeksan miljoonaa ruplaa, Sortavalan kaupunkipiirikunnan johtaja Sergei Krupin kertoi Karjalan Sanomille.

Näitä rahoja käytetään paikallisten ongelmien ratkaisemiseen.

— Monet turisteja houkuttelevat paikat kaupungissa vaativat kunnostusta. Turistiverona kerättyä rahaa käytetään tähän tarkoitukseen sekä kaupungin kunnossapitoon, Krupin sanoo.

Krupinin mukaan kunnostusta kaipaavien alueiden lista on jo valmis.

— Olen varma, että turisteilla ja Karjalan asukkailla on oikeus saada tietää, mitkä alueet on kunnostettu turistiveron avulla, Krupin huomauttaa.

— Minusta hyvänä esimerkkinä on Stavropolin alue, jossa kunnostetulle alueelle asennetaan kilpi. Kilvessä on ilmoitettu, että alue on kunnostettu turistiverona kerätyillä rahoilla. Ajan kuluttua samantapaiset kilvet ilmestyvät myös Sortavalaan. Lisäksi kerromme näistä alueista sosiaalisissa medioissa ja paikallisessa lehdessä, hän lupaa.

Emme vielä tiedä, miten hotelli voi todistaa tarkastuksen aikana, että asiakkailla on oikeus majoittua ilman turistiveroa.
Jekaterina Fjodorova, Petroskoin Pohjola-hotellin johtaja

Turistiveron käyttöönotto ei tarkoita, että kaikkien turistien on maksettava se.

— Sortavalan kaupunkipiirikunnassa ilman veroa voivat lomailla lapset, teini-ikäiset, eläkeläiset ja kaikki Karjalan asukkaat, Krupin kertoo.

Lain mukaan turistiverosta vapautetaan muun muassa sotaveteraanit ja erikoisoperaatioon osallistuneet.

Vaikka jotkut ihmiset voivat majoittua hotellei maksamatta veroa, joskus heille voi syntyä vaikeuksia.

— Käytämme työssämme 1C hotelli -ohjelmistoa. Järjestelmä ei voi merkitä automaattisesti, että hotellimajoituksen maksaneella henkilöllä on oikeus majoittua maksamatta turistiveroa. Meidän pitää merkitä etuudet käsin, Petroskoin vanhimman hotellin johtaja Fjodorova kertoo.

— Olen ottanut yhteyttä kollegoihin ja tiedän, että muissakin 1C hotelli -ohjelmistoa käyttävissä hotelleissa on sama ongelma.

Fjodorovan mukaan toinen ongelma on myös tärkeä.

— Emme vielä tiedä, miten hotelli voi todistaa tarkastuksen aikana, että asiakkailla on oikeus majoittua ilman turistiveroa, Fjodorova huomauttaa.

— Hotellin työntekijöillä ei ole oikeutta tehdä kopiota passista ilman asiakkaan suostumusta. Harva vieras suostuu siihen, hän korostaa.


ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Kodima
Maria Ivanovna Mulložen vepsläine heng
Täl vodel täuduiži 95 vot suomen da vepsän keliden tedajan, Petroskoin universitetan opendajan Maria Ivanovna Mulložen sündundpäiväspäi.
Oma Mua
Uškokkua tahi elkyä, vain näin še oli
Kalevalatalo-etnokulttuurikeškukšen šalissa MKŠ-teatteristudijo esitti Uškokkua tahi elkyä, vain näin še oli -näytelmän enši-illan.
Karjalan Sanomat
Mobiiliverkko laajenee Karjalassa
Karjalan piirien liittymistä mobiiliverkkoon jatketaan. Tänä vuonna mobiiliverkon tukiasemat rakennetaan neljään taajamaan.
Oma Mua
Kus elettih kandelehel soittajat da kui syödih kiiselii
Karjalazien X kerähmön vallittuloin nevvosto pidi nelli suurdu piduo, kuduat oldih omistettu karjalazien kul’tuurale. Viisaš pala-huondespuolizes pivos tulluzile saneltih vienenkarjalazien perindölöis.
Karjalan Sanomat
Kouluhankkeet saavat budjettirahoitusta
Karjalan tasavallan koulut voivat voittaa hankekilpailussa puoli miljoonaa ruplaa aloitteidensa toteuttamiseksi. Kilpailun ensimmäinen vaihe päättyy viikon päästä.
Oma Mua
Moine oza oli lepitty: ozatoi mučoi, jällespäi – leski
Voiton 80-vuozipäiväkse Karjalan Rahvahan Liitto pidäy aktsiedu “Karjalazet voinan vuozinnu”.
Karjalan Sanomat
Vuottovaara voi parantaa liikennettä
Karjalan päämiehen mukaan nuorin kansallispuisto voi vauhdittaa sekä piirin matkailun että myös liikenneinfrastruktuurin kehitystä.
Oma Mua
Karjalan kieli sai uvven eloksen
Sulakuun 20. päivänny Karjalas pietäh Karjalan da vepsän kirjukielien päiviä. Karjalan kirjukieli hyväksyttih latinalazen kirjaimikon pohjal vuvvennu 1989. Suurdu ruaduo kielen kehittämizekse ruvettih pidämäh Karjalan eri čuppulois.
Karjalan Sanomat
Kostamus Karjalan talouden ajurina
Viime vuonna suuret ja keskisuuret yritykset investoivat Kostamuksen talouteen 11,4 miljardia ruplaa. 90 prosenttia niistä sijoitti kaupungin ja Karjalan kaivosalan johtavin yritys Karelski okatyš.
Oma Mua
Mihail Gol’denberg: “Kalevalan pitäy kuuluo ta näkyö”
Mitein luatie Karjalua luopusammakši turistiloilla esittyän “Kalevalua”? Tarviččouko Petroskoi uušie Kalevala-aiheisie turistiobjektija? Niitä ta toisie kyšymykšie käsiteltih pyörie stola -issunnošša.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль