Tundištoituz vepsän rahvahanke Suomen mal

Tundištoituz vepsän rahvahanke Suomen mal

Maria Košeleva
04.03.2022
Vilukun augotišes Suomen Kuhmo-lidnas mäni Vepsän kul’turan voden avaiduz. Avaiduz mäni Juminkeko-fondas.
Ozutelusen tegii Markku Nieminen.0+ Kuva: Juminkeko-arhivaspäi
Ozutelusen tegii Markku Nieminen.0+ Kuva: Juminkeko-arhivaspäi

Juminkeko om Vepsän kul’turan voz’-akcijan üks’ pätegijoišpäi ühtes Karjalan Vepsän kul’tursebranke. Völ amuižel 1992. vodel Juminkeko-fond tariči Vepsän kul’tursebrale mänetada ühtejiččen Vepsän kul’turan voz’-akcijan, miččehe mülüškandeba erazvuiččed lekcijad, azjtegod, konkursad, ozutelused da toižed azjad, miččed voiba starinoita vepsläižiš, heiden kul’turas da keles. 

2022. vodel Vepsän kul’turan voz’ mäneb jo nelländen kerdan. Ezmäižen Kul’turan voden azjtegon oli foto-ozuteluz, mitte mäni Juminkeko-fondas da miččen fotoiden tegii om tutab Suomen kirjutai da kul’turan tegii Markku Nieminen. Foto-ozutelusen nimi om ”Vauktan unen süles”.

Ozutelusen avaidusel foto-ozutelusen tegii Markku Nieminen starinoiči sen polhe:

– Vepsläižed da Vepsän ma oma olnuded minun südäimes tundištoitusespäi sen rahvahanke. Nece vähäluguine rahvaz, miččen kel’ om pojav suomen prakelehe da mitte sadoid vozid eläb kodiküliš ilma ičeze valdkundata, mel’dütoiti mindai ičeze rahvahan tabal da satusil. Vepsläižiden čomuden riža, käzitöiden mahtištod, kožmusen taht da čoma da vahv kosketuz londusenke oma eriližed, miččid ei täudu nügüdläižes mirus.  

Jäl’gmäižiš voz’kümniš minai oli voimuz tedištada vepsläižiden satusiš kul’turas da vastatas rahvahanke sen elontahoiš. Minä olen kirjutanu kaiken, midä minä kulin da nägin. Vepsläižidenke minai sündui sebrastuz igäks. Minä meletan, miše minai om velgoid heile. Nenid velgoid minä tahtoin maksta minun radol, mihe mülüba mugažo Vepsän kul’turan voded.

Minun ”Vauktan unen süles”-foto-ozutelusen abul minä tahtoin avaita Vepsän mad, mitte om äjile suomalaižile tundmatoi, sikš miše necidä mad ei ole oficialižiš azjbumagoiš. Vepsän maha mülüba Karjalan valdkundan änižvepsläižed, Piterin da Vologdan agjoiden kesk- da suvivepsläižed. Minä voižin tehta etnografižen vai vepsläižen arhitektursauvotesiden ozutelusen, no minä tahtoin ozutada ristituid heiden jogapäiväližes elos.” 

Vepsläižed da vepsän ma oma olnuded minun südäimes tundištoitusespäi sen rahvahanke.
Markku Nieminen, Suomen kirjutai da kul’turan tegii

”Vauktan unen süles”-foto-ozuteluses om nel’l’ palad, miččed starinoičeba vepsläižiden da vepsänman polhe.

– Ezmäi minä olen fotokuvanu vepsläižid heiden jogapäiväližes elos da elontahoiš. Enamba kaikid minai om vepsläižiden vanhoiden naižiden kuvid, sikš miše hö kandaba tradicijoid paremba kaikid. Minai om mugažo äi lapsiden, norišton da aigvoččiden fotokuvid. Toine ozutelusen pala starinoičeb vepsläižiden londuzkuviš da eloümbrištos, miše kacujad el’gendaižiba, kuspäi vepsläižiden čomuden riža om. Koumandes palas oma fotokuvad siš, midä vepsläižed oma sanuded ičeze aigas. Tägä minä ezitan sauvonladuid da sen lahjavut, miččen abul vepsläižed oma andnuded čomut kaikihe, min hö oma tehnuded. Jäl’gmäine pala starinoičeb vepsläižiden tulijas aigas: voimusid, toivoid da varuid. Fotokuvad om tehtud kaikel Vepsän mal: pohjoižvepsläižil, keskvepsläižil da suvi-vepsläižil, – starinoičeb Markku Nieminen.

Fotokuvad ozutelusen täht om tehtud kaikel Vepsän mal: pohjoižvepsläižil, keskvepsläižil da suvi-vepsläižil.
Markku Nieminen, Suomen kirjutai da kul’turan tegii

”Vauktan unen süles”-foto-ozuteluz avaiži Vepsän kul’turan voden Suomes. Edemba uhokus ühtes ”Kalevala”-nedalinke tehtas Vepsläižid ehtoid, miččihe mülüškaba tundištoituzazjtegoid, muzikad da ilokahid ištundoid vepsläižiden vändoidenke da miččiden polhe starinoitas UNESCO:n lidnoile erazvuiččiš mirun tahoiš. 

Kaiken Vepsän kul’turvoden päazjtego om Nina Zaicevan vepsän kel’he kätud Kalevala i sen lähtend eloho. Suomes se paindas vaiše vepsäks, Karjalas – kahtel kelel: vepsäks da venäks. Kevädel Juminkeko-fondas linneb vepsläižiden lapsiden kuviden ozuteluz. Voden päozuteluz om Kiži-muzejan ozuteluz, mitte ozutab vepsläižiden pušt arhitekturad. 

Ku situacii läžundanke mirus tegese parembaks, sid’ sügüzel Juminkekos tehtas III vepsläižiden kirjutajiden mirun konferencii. Ližaks, Voden aigan vaumištadas da paindas literaturad vepsläižiš: prozad, runod da tedokirjutesid. Vepsän rahvahan muzikad ezitadas Sommelo-festivalil. Voden lopus tehtas Vepsläižiden fil’moiden festival’ Suomes da tedoseminar vepsläižiden materialižes da hengeližes kul’turas.



ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Karjalan Sanomat
Piirit edistävät liikuntakasvatusta
Liittovaltion hankkeen mukaan Kemin ja Mujejärven piireihin rakennetaan kaksi GTO-urheilukenttää. Niillä halukkaat voivat kuntoilla ja suorittaa GTO- liikuntakasvatusohjelman kokeet.
Karjalan Sanomat
EcoFest kaksipäiväiseksi urheilutapahtumaksi
Kansainvälinen urheilufestivaali EcoFest tarjosi useita aktiviteetteja urheilun harrastajille. Ohjelmassa oli uinti, SUP-lautailu, juoksu, sauvakävely, jooga ja pöytäjääkiekko.
Kipinä
Kusbo on parembi eliä?
Karjalah rodivunnuh Oles'a muutti perehinneh elämäh Amerikkah Kolorado-štuattah. Oles'a sanelou, kui eletäh da opastutah amerikkalazet lapset.
Kodima
Miš voib starinoita Venäman Pohjoižen verokeramik?
Petroskoiš radab Venäman Pohjoižen verokeramikan ozuteluz, kus om ezitadud enamba 50 harvinašt kalud savespäi.
Oma Mua
Kindahan zuakkunat on elavutettu festivualis
Mennyt pyhänpiän, 19. kezäkuudu, Kindahan kyläs jo 36. kerdua piettih juumorufestivuali. Tänävuon se oli omistettu syömizile da syöndytavoile.
Karjalan Sanomat
Petroskoin yliopisto: kiinasta uusi linja
Petroskoin valtionyliopisto avaa uuden opintolinjan. Opiskelijat oppivat kiinaa, englantia ja venäjää. Tänä vuonna linjalle pääsee 15 ihmistä.
Kipinä
”Kuki-rikku” - videožurnal lapsile
Maria Šašinal da Galina Baburoval sündui-ki idei tehta ilosine ”Kuki-rikku”-videožurnal vepsän da karjalan kelil. Projektan tegijad starinoičeba sen polhe tarkemba:
Karjalan Sanomat
Kuoromusiikki kaikui Petroskoissa viikonlopun yli
Kansainväliset laulujuhlat keräsivät yhteen noin 2 000 laulajaa Venäjältä ja Valko-Venäjältä.
Oma Mua
Voibigo piästä teillyö?
Kunne suahah piästä Karjalan tazavallas eläjät invaliidat? Sidä kačotah Dostupnaja Karelija -projektan hantuzis.
Karjalan Sanomat
Puhemalleja on esillä teksteissä ja äänitteissä
Karjalan kansalliskielten tutkijat jatkavat työtä vepsän- ja karjalankielisen korpuksen parissa uudessa hankkeessa. Erityyppisiä tekstejä voi nyt kuunnella.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль