Tundištoituz vepsän rahvahanke Suomen mal

Tundištoituz vepsän rahvahanke Suomen mal

Maria Košeleva
04.03.2022
Vilukun augotišes Suomen Kuhmo-lidnas mäni Vepsän kul’turan voden avaiduz. Avaiduz mäni Juminkeko-fondas.
Ozutelusen tegii Markku Nieminen.0+ Kuva: Juminkeko-arhivaspäi
Ozutelusen tegii Markku Nieminen.0+ Kuva: Juminkeko-arhivaspäi

Juminkeko om Vepsän kul’turan voz’-akcijan üks’ pätegijoišpäi ühtes Karjalan Vepsän kul’tursebranke. Völ amuižel 1992. vodel Juminkeko-fond tariči Vepsän kul’tursebrale mänetada ühtejiččen Vepsän kul’turan voz’-akcijan, miččehe mülüškandeba erazvuiččed lekcijad, azjtegod, konkursad, ozutelused da toižed azjad, miččed voiba starinoita vepsläižiš, heiden kul’turas da keles. 

2022. vodel Vepsän kul’turan voz’ mäneb jo nelländen kerdan. Ezmäižen Kul’turan voden azjtegon oli foto-ozuteluz, mitte mäni Juminkeko-fondas da miččen fotoiden tegii om tutab Suomen kirjutai da kul’turan tegii Markku Nieminen. Foto-ozutelusen nimi om ”Vauktan unen süles”.

Ozutelusen avaidusel foto-ozutelusen tegii Markku Nieminen starinoiči sen polhe:

– Vepsläižed da Vepsän ma oma olnuded minun südäimes tundištoitusespäi sen rahvahanke. Nece vähäluguine rahvaz, miččen kel’ om pojav suomen prakelehe da mitte sadoid vozid eläb kodiküliš ilma ičeze valdkundata, mel’dütoiti mindai ičeze rahvahan tabal da satusil. Vepsläižiden čomuden riža, käzitöiden mahtištod, kožmusen taht da čoma da vahv kosketuz londusenke oma eriližed, miččid ei täudu nügüdläižes mirus.  

Jäl’gmäižiš voz’kümniš minai oli voimuz tedištada vepsläižiden satusiš kul’turas da vastatas rahvahanke sen elontahoiš. Minä olen kirjutanu kaiken, midä minä kulin da nägin. Vepsläižidenke minai sündui sebrastuz igäks. Minä meletan, miše minai om velgoid heile. Nenid velgoid minä tahtoin maksta minun radol, mihe mülüba mugažo Vepsän kul’turan voded.

Minun ”Vauktan unen süles”-foto-ozutelusen abul minä tahtoin avaita Vepsän mad, mitte om äjile suomalaižile tundmatoi, sikš miše necidä mad ei ole oficialižiš azjbumagoiš. Vepsän maha mülüba Karjalan valdkundan änižvepsläižed, Piterin da Vologdan agjoiden kesk- da suvivepsläižed. Minä voižin tehta etnografižen vai vepsläižen arhitektursauvotesiden ozutelusen, no minä tahtoin ozutada ristituid heiden jogapäiväližes elos.” 

Vepsläižed da vepsän ma oma olnuded minun südäimes tundištoitusespäi sen rahvahanke.
Markku Nieminen, Suomen kirjutai da kul’turan tegii

”Vauktan unen süles”-foto-ozuteluses om nel’l’ palad, miččed starinoičeba vepsläižiden da vepsänman polhe.

– Ezmäi minä olen fotokuvanu vepsläižid heiden jogapäiväližes elos da elontahoiš. Enamba kaikid minai om vepsläižiden vanhoiden naižiden kuvid, sikš miše hö kandaba tradicijoid paremba kaikid. Minai om mugažo äi lapsiden, norišton da aigvoččiden fotokuvid. Toine ozutelusen pala starinoičeb vepsläižiden londuzkuviš da eloümbrištos, miše kacujad el’gendaižiba, kuspäi vepsläižiden čomuden riža om. Koumandes palas oma fotokuvad siš, midä vepsläižed oma sanuded ičeze aigas. Tägä minä ezitan sauvonladuid da sen lahjavut, miččen abul vepsläižed oma andnuded čomut kaikihe, min hö oma tehnuded. Jäl’gmäine pala starinoičeb vepsläižiden tulijas aigas: voimusid, toivoid da varuid. Fotokuvad om tehtud kaikel Vepsän mal: pohjoižvepsläižil, keskvepsläižil da suvi-vepsläižil, – starinoičeb Markku Nieminen.

Fotokuvad ozutelusen täht om tehtud kaikel Vepsän mal: pohjoižvepsläižil, keskvepsläižil da suvi-vepsläižil.
Markku Nieminen, Suomen kirjutai da kul’turan tegii

”Vauktan unen süles”-foto-ozuteluz avaiži Vepsän kul’turan voden Suomes. Edemba uhokus ühtes ”Kalevala”-nedalinke tehtas Vepsläižid ehtoid, miččihe mülüškaba tundištoituzazjtegoid, muzikad da ilokahid ištundoid vepsläižiden vändoidenke da miččiden polhe starinoitas UNESCO:n lidnoile erazvuiččiš mirun tahoiš. 

Kaiken Vepsän kul’turvoden päazjtego om Nina Zaicevan vepsän kel’he kätud Kalevala i sen lähtend eloho. Suomes se paindas vaiše vepsäks, Karjalas – kahtel kelel: vepsäks da venäks. Kevädel Juminkeko-fondas linneb vepsläižiden lapsiden kuviden ozuteluz. Voden päozuteluz om Kiži-muzejan ozuteluz, mitte ozutab vepsläižiden pušt arhitekturad. 

Ku situacii läžundanke mirus tegese parembaks, sid’ sügüzel Juminkekos tehtas III vepsläižiden kirjutajiden mirun konferencii. Ližaks, Voden aigan vaumištadas da paindas literaturad vepsläižiš: prozad, runod da tedokirjutesid. Vepsän rahvahan muzikad ezitadas Sommelo-festivalil. Voden lopus tehtas Vepsläižiden fil’moiden festival’ Suomes da tedoseminar vepsläižiden materialižes da hengeližes kul’turas.



ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Karjalan Sanomat
Teollisuustuotanto jälleen kasvussa
Vuoden 2022 laskun jälkeen Karjalan teollisuustuotanto kasvoi viime vuonna melkein prosentin. Suurinta kasvua oli koneiden ja laitteiden, kemikaalien ja metallituotteiden tuotannossa.
Oma Mua
Mandžoidu vuotammo heinykuun allukse
Tänä vuon vilu da lumekas kevät eisti peldoruavot. Oniegurannikon piirin Yllözen kyläh sijoitunnuon Karjalan fermeru -laitoksen johtai Ksenija Sosunkevič saneli, kui mennäh mandžoin kazvattamisruavot da kuduakse aigua vuotetah enzimästy muarjutulostu.
Karjalan Sanomat
Uusia mahdollisuuksia pohjoisille piireille
Kemin ja Belomorskin piireille laaditaan erityistä kehityssuunnitelmaa, joka ulottuu vuoteen 2035.
Oma Mua
Svuad’bufestivuali Moskovas keräi rahvastu Ven’an eri kolkispäi
Rahvahanvälizen Rossija-ozuttelun hantuzis enzimästy kerdua VDNH-keskukses piettih svuad’bufestivuali. Puarat Ven’an muan eri kolkispäi tuldih Moskovah yhtymäh kirjoihmenemizen pruazniekkupidoh.
Kipinä
Kertomukset
Ihmiset usein joutuvat epätavallisiin juttuihin, mutta eläintenkin elämässä tapahtuu eri hauskaa ja kiinnostavaa.
Karjalan Sanomat
Karjala on valmis metsäpaloihin
Kaikki metsäpalojen torjuntaan käytettävät koneet ja kalusto on tarkastettu. Vakinaiset palomiesten ja savuhyppääjien virat on täytetty.
Karjalan Sanomat
”Opetan vepsän kieltä tulevaisuuden hyväksi”
Vuoden opettaja -kilpailun voittanut Anastasija Jevtušenko haluaa vepsäläisten säilyttävän kielensä ja kulttuurinsa useita vuosia.
Karjalan Sanomat
Ystävyysseura lopettaa toimintansa
Karjala–Suomi-ystävyysseuran jäsenet äänestivät yhdistyksen toiminnan lopettamisesta. Seuran lakkauttaminen kestää vähintään pari kuukautta.
Oma Mua
Voinal murjottu lapsusaigu
On mennyh seiččiekymmen yheksä vuottu, kui loppih Suuri Ižänmualline voinu. Nygöi on jiännyh pikoi näppine niilöi, ken nägi da mustau voinan sruastiloi da gorii. Enimyölleh elos nygöi ollah vai voinan lapset.
Karjalan Sanomat
Karjalan noitasapatti kutsuu mukaan
Folkfestivaali debytoi Petroskoissa 13. toukokuuta. Sen tavoitteena on saada nuoret kiinnostumaan karjalaisista perinteistä.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль