Tundištadas rahvahanke kelen abul

Tundištadas rahvahanke kelen abul

Maria Košeleva
22.09.2021
Baltianmeren-suomalaižiden keliden kafedran  ezmäižen kursan openikad jagasoiš ičeze meletusil, mikš hö opendusen täht valičiba vepsän kel’t.
Necil vodel vepsän kel’t opendaba nel’l’ üläopenikad. Kuva: Ol’ga Žukova
Necil vodel vepsän kel’t opendaba nel’l’ üläopenikad. Kuva: Ol’ga Žukova

Sügüz’kus kaiken zavodiše uz’ elo. Ei muite konz-se amu nece oli uden voden ezmäine ku. Nügüd’ sügüz’ku om uz’ etap kaikiden openikoiden da üläopenikoiden täht, mugoine uden openduzelon augotiž. Räk keza oli tarbhaižen da tärktan školpästnikoile: lopekzamenad, pästuzehtad, päzund universitetoihe da lopuks lebu. Nügüd’, konz om lujas äi erazvuiččid voimusid, om erašti jüged valita ičeze elonten, no sil-žo aigal kaikuččel om voimuz kodvda ičtaze miččes-se udes da melentartuižes azjas. Muga ken-se uništab jo laps’aigaspäi olda opendajan vai lekarin, a ken-se vaiše školan lopus pätab, midä tahtoib.

Petroskoin universitet avaiži täs sügüz’kus ičeze uksed tuhiden ezmäižvoz’kursnikoiden edel. Hö jo zavodiba opetas, nügüd’ tundištasoiš universitetanke da kafedroidenke.

Petroskoin universitetan Baltianmeren-suomalaižiden keliden kafedr mugažo vastsi uzid openikoid. Kafedral om koume openduzted: ”suomen kel’ da literatur”, ”suomen kel’ da literatur, vepsän kel’” da ”suomen kel’ da literatur, karjalan kel’”. Jäl’gmäižil vozil kafedral oli sur’ konkurs, oli lujas äi tahtnikoid opeta Karjalan igähižiden rahvahiden kelid. Necil-ki vodel tahtnikoid om äi. Ozutesikš, ”suomen kel’ da literatur”-erištole oli anttud 98 pakičust (konkurs oli 10 mest sijale), ”suomen kel’ da literatur, vepsän kel’”-erištole oli anttud 56 pakičust (konkurs oli 14 mest sijale), a ”suomen kel’ da literatur, karjalan kel’” – 78 pakičust (konkurs – 13 mest sijale). Kut nägub tedoišpäi, joudajid sijoid ei ole lujas äi, ozutesikš, vepsän kelen erištole päzui vaiše nel’l’ openikad, no nece-ki om lujas čoma satuz, sikš ku ei amu oliba openduzvoded, konz vepsän kel’t ei opendand niken.  

Tradicijan mödhe meiden lehtesen toimitajad vastsihe uziden openikoidenke, kudambad tahtoiškanziba opeta vepsän kel’t universitetas da pagištoitiba heid. Sikš ku jäl’gmäižil vozil kafedral ei kactud keliden mahtištoho da päzuda opendamhas voib joga tahtnik, openikoden geografii tobjimalaz om leved da melentartuine. Täl-ki vodel opendamha vepsän kel’t tuli openikoid erazvuiččiš Venäman čogišpäi. Tarbiž sanuda, miše vepsän kel’he heid opendab tutab vepsän kelen opendai da tedomez’ Ol’ga Žukova. Mö, kut tobjimalaz-ki, küzuim heil, mikš hö valičiba vepsän kel’t da om-ik heile mel’he opetas.

Minä navedin opeta vepsän da suomen kelid. Iče olen Šoutjärvespäi. Universitetas om melentartušt, erašti om jüged, no minä meletan, miše kaik linneb hüvin. Meiden grupp om lujas ilokaz, hüvä, mö tundištimoiš jo toine toiženke.
Valeria Smirnova, Šoutjärv’

Minä olen penes saubatud lidnaspäi Sverdlovskan agjaspäi. Minä pit’kha en voind valita, kus opetas. Sid’ johtutin, miše vodel 2018 olin Petroskoin universitetas, tundištimoi openduzprogrammanke, suomen da vepsän keled tuliba minei mel’he, muga pätin valita necen kafedran. Minei om lujas mel’he opetas universitetas. Kaik oma sebrakahad, hüväd, meiden grupp om lujas čoma, kaik oma ilokahad da aktivižed, kaikidenke om kebn kosketadas.
Jekaterina Lebzak, Novoural’sk

Olen Jaroslavl’aspäi. Pätin opeta suomen da vepsän kelid, sikš miše vepsän kel’ näguihe minei melentartuižeks opendusen täht, se om suomen kelen pojav, no kaiken-se ičeladuine.  
Opetas universitetas minei om mel’he. Meiden vepsän kelen opendai Ol’ga Jurjevna čomin sel’genzoitab kaiked, minä kävun hänen openduzparoile hüviš meliš. Meiden grupp om lujas čoma, kaik kosketasoiš ezmäižiš päivišpäi, abutaba toine toižele. Olen hüviš meliš, miše valičin Petroskoin universitetan.
Maria Palilova, Jaroslavl’

Olen sündnu da elän Karjalas. Konz minä nägin, miše Petroskoin universitetas voib opeta vepsän kel’t, minä meletin, miše se om čoma voimuz minun täht. Voimuz pagišta mugoižen čudokahan rahvahan kelel. Vepsän rahvaz ei kosku rahvahaze, miččehe olen harjenenu. Meletin, miše kelen abul voin kacta miruhu muga, kut ristituiden enambišt nikonz ei kacu. Rahvahan ičeladušt lujas tuli mel’he minei, sikš minä olen tägä.
Openduz meiden kafedral ühtes polespäi pöl’gästoitab mindai. Om lujas äi uzid kelid da ičekehitoitandan tarbhuz’, mittušt školas ei olend. Suomen kel’ zavodihe sišpäi, miše opendai tuli honusehe da zavodi pagišta suomen kelel. Ei olend sel’ged nimidä. Vepsän kel’t, toižikš, zavottihe opeta edahanpäi, sel’genzoitta kaiked tarkašti. Toižes polespäi openduz om praktine,ei teoretine, mö midä-se sanum, pagižem, kosketamoiš da meiden maht kazvab heredas.
Jurii Stepanov, Petroskoi

Vodespäi vodhe kaik paremba nägub se, miše openikoiden mahtoiden korktuz’ kazvab. Om čoma nähta, miše ezmäižen voz’kursan openikad el’gendaba, mikš hö päzuiba opendamhas. Tradicijan mödhe tahtoim toivotada openikoile satusid openduses da kaikenaigališt hengenlibutandad.


ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Karjalan Sanomat
Karjala ja Kuolan niemimaa kameran takaa
Karjalan kansallismuseon uusi näyttely kertoo Muurmannin radan rakentamisesta rautatieinsinööri Aleksandr Azantšejevin ottamin valokuvin. Useimmat kuvista on julkaistu ensi kertaa.
Kipinä
Minun baban sarnad. Lahj jänišalpäi
Maria Aleksejeva johtutab sarnoid, miččid hänele staronoiči laps’aigal hänen baboi. Necil kerdal penikaine Mašoi lähteb ičeze vanhembidenke heinäntegole. Nece sarn starinoičeb, kut mäni emäine radpäiv nitul.
Karjalan Sanomat
Kielten tilanne puhuttaa tutkijoita
Karjalan kielen, kirjallisuuden ja historian tutkimuslaitoksen valtuuskunta osallistui Venäjän suomalais-ugrilaisten tutkijoiden konferenssiin Joškar-Olassa.
Oma Mua
Šinini trollikka
Lapšienkirjailijan Irina Nikitinan Šinini trollikka -starina kuuluu Kaupunki, missä eläy lapšuš -kirjah. Kokomuš ilmeštyy šyyškuušša.
Karjalan Sanomat
Valkovenäläiset muistelivat keskitysleirien vankeja
Suomalaisten ja saksalaisten keskitysleirien entiset vangit kävivät Karjalan tasavallassa osoittamassa kunniaa kaatuneille sotilaille ja kuolleille vangeille.
Oma Mua
Elettävä elämä ei ole ylitettävä pelto
Heinäkuun 8. päivänä Venäjällä juhlitah Perehen, rakkahuon ta uškollisuon päivyä. Tahomma kertuo Gundirevien pereheštä.
Oma Mua
Tverinkarjalua roih enämbi iänikartal
Karjalan tiedokeskuksen Kielen, literatuuran da istourien instituutan karjalan kielen da fol’klouran tutkijat ajeltih Tverin Karjalah tallendamah tverinkarjalastu paginua karjalan da vepsän kielen iänikartale pandavakse.
Karjalan Sanomat
Mansikka on kypsynyt noin viikon etuajassa
Karjalaiset marjanviljelijät ovat ryhtyneet poimimaan ensimmäisiä mansikoita, joita he myyvät suoraan tilalta tai myyntipisteissään ympäri Karjalaa.
Oma Mua
Runonlaulajien musejo täytti 40 vuotta
Runonlaulaja Marija Remšun talo eli Runonlaulajien musejo Kalevalašša täyttäy tänä vuotena 40 vuotta. Musejo avasi oveh 17. kešäkuuta vuotena 1984.
Karjalan Sanomat
Ihmissuhdedraama koukuttaa
Karjalan kansallisen teatterin näyttelijöitä voi nyt nähdä Ainut mahdollisuus kolmelle -televisiosarjassa.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль