Tundištadas rahvahanke kelen abul

Tundištadas rahvahanke kelen abul

Maria Košeleva
22.09.2021
Baltianmeren-suomalaižiden keliden kafedran  ezmäižen kursan openikad jagasoiš ičeze meletusil, mikš hö opendusen täht valičiba vepsän kel’t.
Necil vodel vepsän kel’t opendaba nel’l’ üläopenikad. Kuva: Ol’ga Žukova
Necil vodel vepsän kel’t opendaba nel’l’ üläopenikad. Kuva: Ol’ga Žukova

Sügüz’kus kaiken zavodiše uz’ elo. Ei muite konz-se amu nece oli uden voden ezmäine ku. Nügüd’ sügüz’ku om uz’ etap kaikiden openikoiden da üläopenikoiden täht, mugoine uden openduzelon augotiž. Räk keza oli tarbhaižen da tärktan školpästnikoile: lopekzamenad, pästuzehtad, päzund universitetoihe da lopuks lebu. Nügüd’, konz om lujas äi erazvuiččid voimusid, om erašti jüged valita ičeze elonten, no sil-žo aigal kaikuččel om voimuz kodvda ičtaze miččes-se udes da melentartuižes azjas. Muga ken-se uništab jo laps’aigaspäi olda opendajan vai lekarin, a ken-se vaiše školan lopus pätab, midä tahtoib.

Petroskoin universitet avaiži täs sügüz’kus ičeze uksed tuhiden ezmäižvoz’kursnikoiden edel. Hö jo zavodiba opetas, nügüd’ tundištasoiš universitetanke da kafedroidenke.

Petroskoin universitetan Baltianmeren-suomalaižiden keliden kafedr mugažo vastsi uzid openikoid. Kafedral om koume openduzted: ”suomen kel’ da literatur”, ”suomen kel’ da literatur, vepsän kel’” da ”suomen kel’ da literatur, karjalan kel’”. Jäl’gmäižil vozil kafedral oli sur’ konkurs, oli lujas äi tahtnikoid opeta Karjalan igähižiden rahvahiden kelid. Necil-ki vodel tahtnikoid om äi. Ozutesikš, ”suomen kel’ da literatur”-erištole oli anttud 98 pakičust (konkurs oli 10 mest sijale), ”suomen kel’ da literatur, vepsän kel’”-erištole oli anttud 56 pakičust (konkurs oli 14 mest sijale), a ”suomen kel’ da literatur, karjalan kel’” – 78 pakičust (konkurs – 13 mest sijale). Kut nägub tedoišpäi, joudajid sijoid ei ole lujas äi, ozutesikš, vepsän kelen erištole päzui vaiše nel’l’ openikad, no nece-ki om lujas čoma satuz, sikš ku ei amu oliba openduzvoded, konz vepsän kel’t ei opendand niken.  

Tradicijan mödhe meiden lehtesen toimitajad vastsihe uziden openikoidenke, kudambad tahtoiškanziba opeta vepsän kel’t universitetas da pagištoitiba heid. Sikš ku jäl’gmäižil vozil kafedral ei kactud keliden mahtištoho da päzuda opendamhas voib joga tahtnik, openikoden geografii tobjimalaz om leved da melentartuine. Täl-ki vodel opendamha vepsän kel’t tuli openikoid erazvuiččiš Venäman čogišpäi. Tarbiž sanuda, miše vepsän kel’he heid opendab tutab vepsän kelen opendai da tedomez’ Ol’ga Žukova. Mö, kut tobjimalaz-ki, küzuim heil, mikš hö valičiba vepsän kel’t da om-ik heile mel’he opetas.

Minä navedin opeta vepsän da suomen kelid. Iče olen Šoutjärvespäi. Universitetas om melentartušt, erašti om jüged, no minä meletan, miše kaik linneb hüvin. Meiden grupp om lujas ilokaz, hüvä, mö tundištimoiš jo toine toiženke.
Valeria Smirnova, Šoutjärv’

Minä olen penes saubatud lidnaspäi Sverdlovskan agjaspäi. Minä pit’kha en voind valita, kus opetas. Sid’ johtutin, miše vodel 2018 olin Petroskoin universitetas, tundištimoi openduzprogrammanke, suomen da vepsän keled tuliba minei mel’he, muga pätin valita necen kafedran. Minei om lujas mel’he opetas universitetas. Kaik oma sebrakahad, hüväd, meiden grupp om lujas čoma, kaik oma ilokahad da aktivižed, kaikidenke om kebn kosketadas.
Jekaterina Lebzak, Novoural’sk

Olen Jaroslavl’aspäi. Pätin opeta suomen da vepsän kelid, sikš miše vepsän kel’ näguihe minei melentartuižeks opendusen täht, se om suomen kelen pojav, no kaiken-se ičeladuine.  
Opetas universitetas minei om mel’he. Meiden vepsän kelen opendai Ol’ga Jurjevna čomin sel’genzoitab kaiked, minä kävun hänen openduzparoile hüviš meliš. Meiden grupp om lujas čoma, kaik kosketasoiš ezmäižiš päivišpäi, abutaba toine toižele. Olen hüviš meliš, miše valičin Petroskoin universitetan.
Maria Palilova, Jaroslavl’

Olen sündnu da elän Karjalas. Konz minä nägin, miše Petroskoin universitetas voib opeta vepsän kel’t, minä meletin, miše se om čoma voimuz minun täht. Voimuz pagišta mugoižen čudokahan rahvahan kelel. Vepsän rahvaz ei kosku rahvahaze, miččehe olen harjenenu. Meletin, miše kelen abul voin kacta miruhu muga, kut ristituiden enambišt nikonz ei kacu. Rahvahan ičeladušt lujas tuli mel’he minei, sikš minä olen tägä.
Openduz meiden kafedral ühtes polespäi pöl’gästoitab mindai. Om lujas äi uzid kelid da ičekehitoitandan tarbhuz’, mittušt školas ei olend. Suomen kel’ zavodihe sišpäi, miše opendai tuli honusehe da zavodi pagišta suomen kelel. Ei olend sel’ged nimidä. Vepsän kel’t, toižikš, zavottihe opeta edahanpäi, sel’genzoitta kaiked tarkašti. Toižes polespäi openduz om praktine,ei teoretine, mö midä-se sanum, pagižem, kosketamoiš da meiden maht kazvab heredas.
Jurii Stepanov, Petroskoi

Vodespäi vodhe kaik paremba nägub se, miše openikoiden mahtoiden korktuz’ kazvab. Om čoma nähta, miše ezmäižen voz’kursan openikad el’gendaba, mikš hö päzuiba opendamhas. Tradicijan mödhe tahtoim toivotada openikoile satusid openduses da kaikenaigališt hengenlibutandad.


ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Karjalan Sanomat
Työmatka 1900-luvulle: kolmas osa julki
Uudessa osassa journalisti ja kotiseuduntutkija Juri Šleikin kertoo 1900-luvun sekä 2000-luvun Karjalan merkkihenkilöistä ja -tapahtumista.
Kipinä
Lapšien ta nuorison talvihuvija
Karjalaisilla lapšilla ta nuorilla talvella oli kaikenmoisie kisoja pirtissä. Niistä tekstin luatijalla kerto muamoh Santra Remšujeva viime vuosišuan lopušša.
Karjalan Sanomat
Omin Silmin käynnisti uuden ohjelman
Suomenkielinen luento kielen kehityksestä avasi Tietoja talteen -ohjelman Karjalan vähemmistökielillä. Seuraava luento on karjalaksi.
Oma Mua
Jänöiselgy armas
Vieljärven kyläkunnan Jänöisellän kylän ainavo eläi 85-vuodehine Viktor Sumkin saneli kylän da oman perehen jygies elaijas.
Karjalan Sanomat
Fokuksessa Vienan kuolleet kylät
Paanajärven hävinneet kylät -näyttely kertoo kahdesta kansallispuiston kuolleesta kylästä ja niiden kautta Vienan Karjalan historiasta.
Kipinä
Karjalaisie valehšuarnoja
Petroskoin Oneženka-päiväkojin kašvattajat valmissettih mukavie kertomukšie Karjalaisie valehšuarnoja -šarjašta.
Oma Mua
Pitkyjärven sillan mustokse
Sillat, sillat…, pienet dai suuret, raudubetonahizet dai puuhizet, rippujat sillat, telat dai suodu myöte poikkizin lykätyt parret…
Karjalan Sanomat
Tulevat opettajat kilpailevat voitosta
Yrittäjät ja työnantajat osallistuvat mestaruuskilpailuihin. He laativat tehtäviä kilpailijoille ja toimivat tuomareina.
Oma Mua
Kalevalan muan laulut
Koštamukšešša piettih Kanšainvälini šuomelais-ugrilaisien kanšojen kulttuurin Kanteletar-festivali.
Oma Mua
Arheolougii avuau histourien peittožuksii
Arheolougu on tiedomies-histouriekku, kudai kaivamizien avul sellittäy mainazien rahvahien elostu, tävvendäy histourien. Arheolougien tiijon vie sanotah “tiijokse labjanke”. Arheolougan ruavos sanelou tutkii Tatjana Vasiljeva.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль