Tulvojan kylä on avoinna turisteille

Marina Tolstyh
13.05.2026
Kižin saarelle matkustavat turistit kuuntelevat tarinoita äänisniemeläisellä murteella ja käyvät kudontapajassa.
Eläkeläisten ryhmä Moskovan alueelta kävi Tulvojan kirjasto-ja vapaa-ajanviettokeskuksessa tutustumassa Äänisniemellä asuvien venäläisten kulttuuriperinteisiin. Kuva: Karjalan matkailun tiedotuskeskus
Eläkeläisten ryhmä Moskovan alueelta kävi Tulvojan kirjasto-ja vapaa-ajanviettokeskuksessa tutustumassa Äänisniemellä asuvien venäläisten kulttuuriperinteisiin. Kuva: Karjalan matkailun tiedotuskeskus

Karhumäen piirikunnan Tulvojan kylän kirjasto- ja vapaa-ajanvietto keskus on alkanut tarjota matkailijaryhmille kulttuuripalveluita. Interaktiivinen Meillä Äänisniemellä -ohjelma tutustuttaa turisteja äänisniemeläisiin perinteisiin, kansanrunouteen, satuihin ja venäjän kielen paikalliseen murteeseen.

— Otimme vastaan ensimmäisen turistiryhmän maaliskuussa. Ryhmässä oli etupäässä eläkeläisiä Moskovan alueelta. Tietysti odotamme uusia matkailijoita, mutta mitään tarkkaa ryhmien saapumisaikataulua ei meillä ole, kertoo Tulvojan kirjasto-ja vapaa-ajanviettokeskuksen johtaja Irina Nikulina.

Tulvojassa käyneet turistit ovat Aktiivinen pitkäikäisyys -seuran jäseniä. Nikulinan mukaan vieraiden hymyt ja kiitossanat kertovat, että heidän matkansa Tulvojaan ja kulttuuriohjelmaan osallistuminen jäävät heidän mieleensä ikuisesti.

— Kerroimme vieraille Karjalan Äänisniemestä, sen kulttuurista ja perinteistä paikallisten satujen, laulujen ja leikkien avulla. He tanssivat perinteisiä piiritansseja ja saivat tietää Äänisniemen asukkaiden arkielämästä, elämän tavoista ja vanhoista rituaaleista, Nikulina sanoo.

Tavallisesti keskuksen johtaja kertoo satuja venäjän kielen äänisniemeläisellä murteella, jonka hän oppi lapsena mummoltaan.

Äänisniemen venäläiset kuuluvat Karjalan alkuperäiskansoihin samoin kuin Puudosin piirissä ja Vienanmeren rannikolla asuvat venäläiset sekä karjalaiset ja vepsäläiset.

Tietysti odotamme uusia turisteja, mutta mitään tarkkaa ryhmien saapumisaika taulua ei ole.
Irina Nikulina, Tulvojan kirjasto-ja vapaa-ajanviettokeskuksen johtaja

Turistien vastaanottamiseen osallistuu myös Ujut Zaonežja -nimisen kudontapajan käsityöläisiä. Pajan nimi on suomeksi Äänisniemen viihtyisyys. Kudontapaja on toiminut jo 20 vuotta paikallisen asukkaan Galina Stafeikovan johdolla. Kutomista harrastavat etupäässä aikuiset naiset.

— Johtaja kertoi kudontapajasta ja sen historiasta sekä esitteli käsityöläisten töitä. Myös kutojat olivat paikan päällä, siksi keskustelu turistien kanssa oli vilkasta. Kudontaohjeiden saamisen jälkeen jotkut vieraista yrittivät kutoa kangaspuilla, Nikulina kertoo.

Kudontapaja on edistänyt äänisniemeläistä perinteistä elinkeinoa. Käsityöläiset kutovat mattoja ja räsymattoja, vöitä ja laukkuja sekä tekevät nukkeja. He osaavat myös punota rottingista ja tehdä esineitä makramee-tekniikalla.

Karjalan talousministeriö kannattaa kirjasto-ja vapaa-ajanviettokeskuksen pyrkimystä houkutella Tulvojaan matkailijoita ja levittää äänisniemeläistä kulttuuria kylän ulkopuolelle.

— Kirjasto- ja vapaa-ajanviettokeskuksen turisteille laatima interaktiivinen ohjelma todistaa, että Äänisniemen alueella on matkailupotentiaalia. Alueella on säilynyt kulttuuriperintöä, ja matkailijoille tarjotaan nykyaikaisia palveluita, kertoo ministeriö tiedotteessaan.

Kerroimme vieraille Karjalan Äänisniemestä, sen kulttuurista ja perinteistä paikallisten satujen, laulujen ja leikkien avulla.
Irina Nikulina, Tulvojan kirjasto-ja vapaa-ajanviettokeskuksen johtaja

Tulvojan kirjasto-ja vapaa-ajanviettokeskuksen johtajan Irina Nikulinan mukaan osa Karjalan matkanjärjestäjistä tietää turisteille tarkoitetusta Äänisniemen perinteille omistetusta ohjelmasta. Matkatoimistojen edustajia kutsuttiin keskukseen ennen turistiryhmän saapumista.

— Meillä Äänisniemellä -ohjelma oli esillä aiemmin paikallisissa juhlissa. Päätimme sitten ehdottaa ohjelman myös turisteille, Nikulina kertoo.

Heinäkuun viimeisenä sunnuntaina Tulvojan kylä kutsuu vieraita äänisniemeläisten perinteiden festivaalille. Festivaalin nimi on Zaonežskaja bolšuha eli Äänisniemeläinen emäntä.


ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Kipinä
Omii tundoloi da nägemysty pidäy kehittiä
Kipinä-žurnualu täyttäy 40 vuottu. Kipinäläzet-rubriekku sanelou teile žurnualan toimittajis karjalan-, vepsän- da suomenkielizis noumerois. Täl kerdua paginkanzannu on taidotoimittai Ol’ga Demidova.
Oma Mua
Midä minä tahtoin sanuo?
Tämän olen kuulluh joga kerdua, konzu vastavuin Vladimir Jegorovič Brendojevan kel. Se, midä tahtoin sanuo, kesti vähimittäh čuasun verran.
Karjalan Sanomat
Kellonsoittoa elvytetään Karjalassa
Petroskoilainen Elina Oštšepkova kiinnostui kellonsoitosta muutama vuosi sitten. Hän opiskeli kellonsoittajaksi ja opetti kellonsoittoa Petroskoin hiippakunnassa.
Karjalan Sanomat
Kalitka toi animaatioita läheltä ja kaukaa
Ensimmäinen Kalitka-animaatiofestivaali kokosi yhteen animaation harrastajia Venäjältä ja ulkomailta.
Kodima
Индийское кино в вепсском краю
Индийцы со знаменитыми фамилиями Капур, Кумар и Хуссейн приехали в вепсский край, чтобы снять кинотрилогию «Дхааян». Её переведут на несколько языков и нынешней осенью покажут миллионам зрителей в разных странах.
Oma Mua
Uuttu paikannimie: kummua sanot – nagra et
Karjalazien, vepsäläzien da suomelazien edustajien istundos uuzis paikannimilöis, kudamis käytetäh meijän kielii, saneli Jekaterina Zaharova, paikannimilöin tutkii.
Karjalan Sanomat
Karjalankieliset tuote- ja yritysnimet vilisevät virheitä
Karjalaiset kielitieteilijät ovat huolestuneita siitä, että yritysten, tuotteiden ja palvelujen karjalankielisissä nimissä näkyy melko usein virheitä.
Kodima
Vepsän kirjkelen mamal om jubilei
Vepsän kul’turan kaičijan, kel’tedomehen da vepsän kirjkelen väzumatoman maman Nina Grigorjevna Zaicevan 80-vozne jubilei mäni semendkun 25. päiväl.
Kipinä
Pedri, kuulužu kuningas
Kaikin myö tiijämmö, gu Pedri I on tärgei da tundiettu ristikanzu Ven’an histouries. Häi on pannuh kai väit meijän valdivon kehittämizeh, ku se tulis kuulužakse da voimakkahakse.
Karjalan Sanomat
Tullikoirat estävät huumeiden leviämistä
Tämän vuoden ensimmäisellä vuosineljänneksellä karjalaiset tullikoirat ovat löytäneet hieman yli viisi kiloa huume- ja psykoaktiivisia aineita.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль