Torvi-CAMP yhisti nuorie šoittajie eri alovehilta

Torvi-CAMP yhisti nuorie šoittajie eri alovehilta

Irina Zaitseva
05.04.2023
Viime netälillä Petroskoissa vietettih Torvi-CAMP-nuorisoetnoleiri. Tilaisuš yhisti 40 nuorta musikanttie Venäjän eri alovehilta.
1.	Etnoleirin aikana nuoret musikantit opaššuttih šoittamah torvella, šarvella ta pillillä, čukellettih Karjalan kulttuurih. Kuva: Irina Zaitseva
1. Etnoleirin aikana nuoret musikantit opaššuttih šoittamah torvella, šarvella ta pillillä, čukellettih Karjalan kulttuurih. Kuva: Irina Zaitseva

Viime netälillä Petroskoissa vietettih Torvi-CAMP-nuorisoetnoleiri. Tilaisuš yhisti 40 nuorta musikanttie Venäjän eri alovehilta.

Torvi-CAMP-nuorisoetnoleiri yhisti 40 nuorta musikanttie Komista, Mari Elistä, Tatarstanista ta Karjalašta, Moskovan, Leningradin, Tambovin ta Arhankelin alovehilta. Nellän päivän kulluos’s’a ošallistujat opaššuttih šoittamah torvella, šarvella ta pillillä, čukellettih Karjalan kulttuurih. 

– Leirin ideja on tosi nykytärkie, šentäh kun musiikkikoulutušsistemissä ei ole kanšanilmašoittimie. Halukkahat opaššutah esittäjätaituo iče. Šamah aikah luovien ihmisien kešen ilmašoittimet ollah oikein šuosittuja! Šentäh piättimä kerätä nuorie musikanttija, kumpaset šoitetah kanšanilmašoittimilla, parentua heijän taitoja ta leventyä tietoja, šano projektin taito-ohjuaja Denis Kozlov.

Etnoleirin avajaisissa joka ošallistuja kerto ičeštä, a erähät esitettih omie musiikkineroja.

– Mie olen Tambovin kaupunkista. Miun toiminta on šivottu vokalih, ka tuanoin rupesin kiinnoštumah juuri šoitinmusiikista. Olen vielä harraštajatašolla, ka toivon, jotta leiri auttau milma parentua omie esittäjätaitoja. Olen šyntyn musiikkipereheššä. Enšin šain klassisen teorettisen musiikkikoulutukšen, a šen jälkeh opaššuin musiikkiteatterin artistakši. Olen iče käynyn folkloritutkimušmatoissa Tambovin alovehta myöten, keräsin vokali- ta šoitinmusiikkie, tanššija. Iče esitän etnografista folklorie, kanšallisie lauluja nykyaikasešša muokkaukšešša ta etnomusiikkih šivottuja luatijan lauluja, kerto ošallistuja Darja Drutskaja. 

Darja voimakkahašti ta tuntehellisešti esitti Anna Pinginan Lastočka-laulun.

Valentina Sem’onova Joškar-Olašta ei ole ammattimusikantti, ka hänellä niise oli äijän kerrottavua. 

– En ole musikantti, ka šieluššani kuuluu musiikkie. Olen šyntyn Mari Elin Zvenigovskin piirin Kužmara-kyläštä. Enšimmäiseltä ammatiltani olen alkeisluokkien opaštaja. Šiitä opaššuin musiikkikerhon ohjuajakši, min jälkeh šiirryin Viroh ta piäsin Tartun yliopistoh opaštumah šuomelais-ugrilaista filologijua. Rakkahuš kielih aina toi musiikkiperintehih. Virošša lauloin udmurttilaisešša ta marilaisešša yhtyveheššä ta ruavoin Viron kanšallisešša musejošša. Karjalaini kulttuuri on lähini miula. Nyt elän Joškar-Olašša, olen lehtimieš, marin kielen ta kulttuurin opaštaja. Tuattoni ei ole musikantti, ka valmistau kanšallisie ilmašoittimie ta korvakuulolta šoittau šävelie. Mie huaveilen šoittua tuaton kera. Viime vuotena lahjotin muamolla šoršanpoikie. Konša tuattoni rupieu šoittamah šijaltiš-pillillä, ni šoršanpojat heti šuoriuvutah jovella. Još leirissä opaššun šoittamah ilmašoittimilla, yritän ajamah šoršanpoikie jovella tuaton kera, šaneli Valentina. 

Leirin ideja on tosi nykytärkie, šentäh kun musiikkikoulutušsistemissä ei ole kanšanilmašoittimie. Piättimä kerätä nuorie musikanttija, kumpaset šoitetah kanšanilmašoittimilla, parentua heijän taitoja ta leventyä tietoja.
Denis Kozlov, projektin taito-ohjuaja, Petroskoi

Nellän päivän ohjelma oli tosi rikaš. Leirin ekspertit Denis Kozlov, Natalja Šamrai, Jelena Magnitskaja, Aleksandra Aniskina ta Viktorija Vovk opaššettih leiriläisie šoittamah torvella, šarvella ta pillillä, tuttavuššutettih heitä kanteleh ta jouhikkoh, kerrottih näyttelijätaijon šaloista, vietettih joogatuntija ta henkityšpraktiikkoja.

– Ilmašoittimien ilmeštymini ei ole šivottu musiikkih tahi estetiikkah, ka ruatoh ta arkipäiväseh elämäh. Muinaisaikoina ihmiset käytettih enšimmäisie ilmašoittimie mečäššykšeššä piiskuloina. Niijen valmistamini ta käyttö vuati mečäštäjiltä korkeita taitoja, vet joka linnulla tahi eläimellä oli tarkotettu oma piisku. Mečäštäjien lisäkši ilmašoittimien käyttö on šivottu paimenih. Paimen oli kylän piäihmini, vet hiän oli noita, tietojen šäilyttäjä šekä välimieš ihmisien, luonnon, eläimien ta halteijen välillä. Ennein ruatokautta paimen lupasi olla viinua juomatta, matittamatta, luontuo pahentamatta ta pahua ajattelomatta. Šen tilah hiän pyyti meččyä šuojelomah karjua. Joka paimenella oli oma iänimerkki. Šen mukah emäntä tunti oman paimenen, još kyläššä niitä oli muutoma henki. Karjalan paimenet ei konšana šoitettu yheššä, vet šemmoni taikavoimien yhistämini oli vuarallista, kerto leiriläisillä Denis Kozlov.

Karjala-yhtyveh valmisti nuorilla šoittajilla etnotanšši-illan, a Kanšallisešša teatterissa heilä piettih karjalais-vepšäläini intellektualini huvi. Lisäkši, leiriläiset käytih Petroskoin eri kulttuurilaitokšissa.

Leirissä valtasi ihmehellini ilmapiiri – tuli luovie nuorie ihmisie muan eri paikosta, melkein aina kuulu musiikkie. Mie en halunnun piäštyä šoittimie käsistä pois. Ennein en tietän niistä šoittimista.
Darja Drutskaja, musikantti, Tambov

Leirin viimesenä päivänä ošallistujat yhissyttih orkesterih ta luotih musiikkiperfomanšši. Video lähiaikoina šijotetah Karjalan tašavallan kulttuurialottehien kannatuš- ta kehityššiätijön VK-ryhmäh.

– Loppuohjelmašša yheššä kuuluttih karjalaiset, marilaiset, tatarilaiset, venäläiset, komilaiset ta pomorien šoittimet. Yhtyvehien musiikki, soološävelet ta improvisointi šulettih kummalliseh epätavalliseh kuvijoh, korošti Denis Kozlov.

Torvi-CAMP jätti ošallistujilla kirkkahie vaikutelmie.

– Še on ainutluatuni projekti. Eniten tykkäsin šoittua torvella ta šarvella. Ne šoittimet ollah ihan uušie miula. Projektin anšijošta tutuššuin ušeih luovih ihmisih, kumpaset tykätäh ta esitetäh erilaista mukavua etnomusiikkie, šaneli Polina Generenko Kazanista.

– Leirissä valtasi ihmehellini ilmapiiri – tuli luovie nuorie ihmisie muan eri paikosta, melkein aina kuulu musiikkie. Meilä oli ihanat juohattajat, opaššuš heijän kera oli helppo ta hauška. Mie en halunnun piäštyä šoittimie käsistä pois. Ennein en tietän niistä šoittimista. Otan kotih uušie taitoja, kirkkahie tuntehie ta vaikutelmie. Haluosin myöštyö. Toivotan projektilla pitkie vuosie, jotta enemmän nuorie vois tutuštuo Karjalan monipuoliseh kulttuurih, kerto Darja Drutskaja Tambovista.

Projektin toteutti Karjalan tašavallan kulttuurialottehien kannatuš- ta kehityššiätijö Presidentin kulttuurialottehien šiätijön kannatukšella. 



ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Karjalan Sanomat
Karjala on valmis metsäpaloihin
Kaikki metsäpalojen torjuntaan käytettävät koneet ja kalusto on tarkastettu ja todettu käyttökelpoisiksi. Vakinaiset palomiesten ja savuhyppääjien virat on täytetty.
Karjalan Sanomat
”Opetan vepsän kieltä tulevaisuuden hyväksi”
Vuoden opettaja -kilpailun voittanut Anastasija Jevtušenko haluaa vepsäläisten säilyttävän kielensä ja kulttuurinsa useita vuosia.
Karjalan Sanomat
Ystävyysseura lopettaa toimintansa
Karjala–Suomi-ystävyysseuran jäsenet äänestivät yhdistyksen toiminnan lopettamisesta. Seuran lakkauttaminen kestää vähintään pari kuukautta.
Oma Mua
Voinal murjottu lapsusaigu
On mennyh seiččiekymmen yheksä vuottu, kui loppih Suuri Ižänmualline voinu. Nygöi on jiännyh pikoi näppine niilöi, ken nägi da mustau voinan sruastiloi da gorii. Enimyölleh elos nygöi ollah vai voinan lapset.
Karjalan Sanomat
Karjalan noitasapatti kutsuu mukaan
Folkfestivaali debytoi Petroskoissa 13. toukokuuta. Sen tavoitteena on saada nuoret kiinnostumaan karjalaisista perinteistä.
Karjalan Sanomat
Lisää rahoitusta Ympäristö-hankkeeseen
Hankkeen uusi rahoitus alkaa vuonna 2025. Karjalan on nyt määrättävä tehtävät, joihin se hakee rahoitusta.
Oma Mua
Mustakkua niilöi, kedä tänäpäi ei ole meijänke
Voitonpäivy on suuri da kallis pruazniekku. Tänä vuon roihes jo seiččiekymmen yheksä vuottu, kui loppih Suuri Ižänmualline voinu, kudai toi äijän gor’ua rahvahale.
Karjalan Sanomat
Kižille nauttimaan, uimaan ja juoksemaan
Saari tarjoaa vieraileville luonnonrauhaa, nähtävyyksiä, majoitusta, tapahtumia ja aktiviteetteja. Museon alus kuljettaa matkailijoita Ojatevštšinasta saarelle viidessätoista minuutissa.
Karjalan Sanomat
Vepsäläisistä kertova teos Vuoden kirjaksi
Vepsäläisten kulttuuriperintö -kirjaan on koottu Vladimir Pimenovin etnografisten tutkimusmatkojen aineistoa. Tutkimusmatkat tehtiin vepsäläisten asuinpaikoille Leningradin alueella ja Karjalassa.
Oma Mua
Härkä tervattu šelkä
Tämän karjalaisen starinan Santra Remšujevalta iäninauhalla kirjutti Raisa Remšujeva pimiekuušša 2005.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль