Torvi-CAMP kutsuu mukaan

Torvi-CAMP kutsuu mukaan

Jelena Maloduševa
13.03.2023
Nuoret soittajat Venäjän eri alueilta kokoontuvat musiikkileirille, joka käynnistyy Petroskoissa maaliskuun lopussa. Viiden leiripäivän aikana he tutustuvat erilaisiin perinteisiin puhallussoittimiin.
Viime vuonna Jouhikko-CAMP -musiikkileirin aikana eri kaupungeista tulleet nuoret tutustuivat Karjalan perinteiseen kansansoittimeen jouhikkoon. Kuva on otettu Jouhikko-orkesterin harjoituksesta. 18+ Kuva: Jouhikko-CAMP -musiikkileirin VKontakte-sivu
Viime vuonna Jouhikko-CAMP -musiikkileirin aikana eri kaupungeista tulleet nuoret tutustuivat Karjalan perinteiseen kansansoittimeen jouhikkoon. Kuva on otettu Jouhikko-orkesterin harjoituksesta. 18+ Kuva: Jouhikko-CAMP -musiikkileirin VKontakte-sivu

18—35-vuotiaat muusikot Venäjän eri alueilta tulevat Petroskoihin Torvi-CAMP –musiikkileirille maaliskuun lopussa. Viiden leiripäivän aikana he tutustuvat erilaisiin perinteisiin puhallussoittimiin ja soitinrakentajan työhön sekä oppivat soittamaan niillä perinteisiä sävelmiä ja improvisoimaan. He esittelevät myös kansansoittimia, joita soitetaan heidän kotiseuduillaan.

Leiri huipentuu gaalaan, jossa soittaa leirin jäsenistä koostuva torviorkesteri. Konserttia voi seurata suorana lähetyksenä.

— Entisaikaan tuohitorven avulla paimenpoika kommunikoi lauman kanssa. Usein laumat olivat isoja. Niissä oli 70—100 lehmää. Huutamalla ei pärjää. Lehmät ymmärsivät torven äänisignaaleja. Torvea ei käytetty huvitarkoituksiin. Se oli paimenpojan työväline, Torvi-CAMP -musiikkileirin taiteellinen johtaja, muusikko Denis Kozlov selittää.

— Torvea ei ole keksitty Karjalassa. Kaikkialla maailmassa paimenpojilla oli soittimia, jotka auttoivat heitä työssään. On kiinnostavaa, että soittimet tehdään perinteisistä materiaaleista, jotka ovat tyypillisiä tietylle alueelle. Karjalassa ne ovat tuohi ja sarvi, hän jatkaa.

Torvi-CAMP -musiikkileiri on osa Torvi-CAMP -projektia, joka pyrkii edistämään kansansoittimien harrastamista.

Karjalan tasavallassa on säilynyt vähän torvia. Suuri torvikokoelma on esillä Kižin museossa. Muutama soitin löytyy Kansallismuseon ja piirimuseoiden kokoelmista. Tutkimusretkien aikana ei kerätty torvia. Torvi oli aina paimenpojalla mukana. Kun torvi meni rikki, se poltettiin. 

Kozlovin mukaan nyt torvi kuuluu Karjalan kulttuuriin. Nykyään sitä soitetaan kansanmusiikin konserteissa useammin kuin maaseudulla. 

Petroskoin valtionkonservatorion kansansoittimien laitoksella opetetaan nuoria muusikoita soittamaan torvea. Laitokselle hyväksytään vuosittain kymmenen opiskelijaa, joista vain yksi muusikko erikoistuu torven soittoon.

— Torven mahdollisuudet eivät ole niin monipuolisia kuin pianon tai pianoharmoniikan, mutta silti se on uniikki soitin. Nyt Karjalassa elvytetään ja säilytetään torven soittoperinnettä, Kozlov sanoo.

On kiinnostavaa, että soittimet tehdään perinteisistä materiaaleista, jotka ovat tyypillisiä tietylle alueelle.
Denis Kozlov, Torvi-CAMP -musiikkileirin taiteellinen johtaja

Torvi-CAMP -musiikkileiri on osa Torvi-CAMP -projektia, joka pyrkii edistämään kansansoittimien harrastamista. Projektin aikana Karjalan piirien musiikkikouluissa järjestetään työpajoja ja kerrotaan perinteisistä puhallussoittimista. Myös luodaan hankkeen YouTube-kanava sekä kuvataan videosarja puhallussoittimista, siitä miten ne tehdään ja miten niitä soitetaan.

— Vuonna 2018 järjestettiin ensimmäinen Kantele-CAMP-musiikkileiri. Silloin nuoret tutustuivat kanteleeseen ja oppivat improvisoimaan sillä. Vuonna 2022 Petroskoissa järjestettiin toinen musiikkileiri Jouhikko-CAMP. Silloin monet eri kaupungeista tulleet nuoret näkivät perinteisen karjalaisen soittimen ensimmäisen kerran elämässään, Karjalan kansallisten kulttuurien keskuksen johtaja Tatjana Lednjova kertoo.

— Tänä vuonna musiikkileiri avaa ovensa jo kolmatta kertaa. Musiikkileirien tavoitteena on herättää nuorissa kiinnostusta kansanmusiikkia kohtaan, hän jatkaa.

Lednjovan mukaan perinteiset soittimet ovat Karjalan brändi. Karjalan tasavalta on Venäjän suosituimpia matkailukohteita. Perinteiset soittimet houkuttelevat yhä enemmän turisteja tasavaltaan. He käyvät konserteissa ja osallistuvat työpajoihin, joissa he oppivat tekemään soittimia ja soittamaan niitä. Tänä vuonna musiikkileirille on ilmoittautunut 40 nuorta muusikkoa muun muassa Moskovasta, Pietarista, Kazanista, Tambovista ja Arkangelista sekä Karjalan, Komin ja Mari Elin tasavalloista. Leiri järjestetään 27.—31. maaliskuuta Karjalan päämiehen rahaston tuella.


ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Karjalan Sanomat
Vadelmantuotanto siirtyy tunneleihin
Valtion tuki vauhdittaa aunukselaisen yrittäjän vadelmantuotannon siirtymistä muovin alle.
Oma Mua
Runot jiähäh nykytärkeiksi täh päiväh šuaten
Karjalan kanšojen yštävyštaloššä mäni Karjalaiset runot – rahvahan kulttuurikoodin pohja -seminari. Šemmosie seminarija vietetäh jo nellä vuotta, ta käsiteltävie aiheita aina löytyy.
Oma Mua
Paasonvuaru – Spuasanvuaru
Paaso, Helylän rinnal olii aiga korgei mägi on tulluh kuulužakse turistukohtakse. Sen nimi toven on aiga vaigei arbaitus.
Karjalan Sanomat
Tutkimusmatka rikastuttaa murrekarttaa
Karjalan tutkimuskeskuksen tutkijat lähtivät Tverin alueelle keräämään karjalankielistä aineistoa VepKar-korpusta ja äänitearkistoa varten. Matka on järjestetty Venäjän maantieteellisen seuran tuella.
Kipinä
Tilkuine
Kerdomuksen personuažu sanelou omas matkas buabanke meččäh.
Karjalan Sanomat
Itsenäinen Itä-Karjala oli Suomen projekti
Historiantutkija Denis Popovin mielestä separatistisen Karjalan väliaikaisen hallituksen perustaminen oli osa valkosuomalaisten interventiota Itä-Karjalaan. ”Itsenäisellä” Karjalalla Suomi halusi toteuttaa aluevaatimuksensa Venäjälle.
Oma Mua
Kanšallisien kirjallisukšien kehityštä käsiteltih Moskovašša
Moskovan Ruškiella aukivolla X kirjafestivalin rajoissa oli pietty Kanšallisien kirjallisukšien festivali. Kirjailijat ta runoilijat šekä kielen ta kulttuurin aktiiviset šäilyttäjät tultih festivalih, jotta tutuštuo toini toiseh.
Karjalan Sanomat
Runolauluista pohja luoville toimijoille
Vanhat karjalaiset runolaulut ovat innostuksen lähde säveltäjille, laulajille, tutkijoille ja muille luoville ihmisille. Esimerkkejä siitä kerrottiin seminaarissa.
Karjalan Sanomat
Yöttömät yöt valoisaksi aluksi
Karjalassa pidettiin ensimmäiset mönkijäcrossin mestaruuskisat. Kilpailemaan saapui lapsia ja nuoria Karjalasta, Pietarista ja Belgorodista.
Karjalan Sanomat
Elämäni polku on merkkiteos Karjalan kirjallisuudessa
Se edustaa tuoretta 2000-luvulla esiinnoussutta autoetnografista tutkimustapaa, jossa tutkijan omat kokemukset ja niistä kirjoitetut muistiinpanot muodostavat keskeisen aineiston.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль