Toista elämyä lahjottaja muasteri

Toista elämyä lahjottaja muasteri

Uljana Tikkanen
16.04.2021
Joka esineh, kumpani piäšöy hänen käsih voit muuttuo vaškiksi. Hiän ikuistau lehtijä, liipukkaisie, šammalie, kukkija ta toisie luonnonmateriallija kaunehiksi vaškikoruiksi.
Jelena Jevsejeva on taiteilija ta ošuau äijän erilaisie käsitöitä. Kuva: Uljana Tikkanen
Jelena Jevsejeva on taiteilija ta ošuau äijän erilaisie käsitöitä. Kuva: Uljana Tikkanen

Taiteilija Jelena Jevsejeva on monen käsityön muasteri, vain tämä ei ole tavallini käsityö, šiinä on vielä vähän taikua. 

– Šemmosie koruja voipi šanuo eläviksi koruiksi. Gal’vanoplastika-nimisen käsityölajin pohjana on gal’vanisatijon prosessi, konša kupari tašasella tašolla peittäy esinehen. Näin še muissuttau tovellista lehtie tahi kukkua, ka še on kova ta ikuini, šelitti Jelena.

Šemmosie koruja voipi šanuo eläviksi koruiksi. Gal’vanoplastika-nimisen käsityölajin pohjana on gal’vanisatijon prosessi, konša kupari tašasella tašolla peittäy esinehen.
Jelena Jevsejeva, taiteilija

Jelena on taiteilija, hiän ruatau Karjalan kuklateatterissa ta šen lisäkši ošuau äijän erilaisie käsitöitä. Kerran mie nävin hänen luatimie kuparikoruja ta šynty tahto nähä, mitein šemmoni hieno kaunehuš šyntyy. Jelena kučču miut kostih, työpajua hänellä vielä ei ole ta šentäh koruja hiän luatiu koissa.

Työpajašša ikkunanlauvalla, kun hiän šitä nimittäy, on ičenluatima pieni varušteh – ammeh, missä on erikoisie himijaainehie ta kumpaseh piäšöy šähkö ta missä kaikki gal’vanisatijon prosessin taika tapahtuuki.

Jelena näytti miula ruavon kaikkie ošie ta eryähie käsityön šaloja.

– Kun rupesin harraštamah gal’vanoplastikkua, rupesin eččimäh ta keryämäh kaunehie luonnonmaterialija: lehtijä, kukkie, šammalie, šulkasie. Šäilytän kašvikeräelmän jiäškuapin pakkaisošašša. Mitä šieltä vain ei šua löytyä?! Enšin pitäy, jotta lehti tahi kukka olis kuiva. Šen jälkeh lakkuan šitä, še pitäy luatie, jotta vaški tarttuis lehteh, ta šen jälken panen šen ampeheh, näytti muasteri.

Ampehešša esineh vaškiutuu. Šiih vaikuttau šähkön voima, anodin ta katodin pinta-ala, kuparin ta ainehien kunto. Joškuš esineh voit vaškiutuo vuorokauvenki. Kun vaškin tašo on jo rittäväšti pakšu aletah šeuruavat vaihtehet. Esineh pitäy polttua, tinata šiih tarvittavie toisie esinehie, pityä esinehtä erikoisissa ainehissa, jotta vaškin pinnalla ilmeštyis eri värien erikoiset vivahukšet. Šiitä korun ošie hivotah ta kerätäh yhteh.

P1020180.JPG

Joka ruatuo ruatuas’s’a ilmeštyy äijän miellyttävie kertomukšie. Jelenalla niise on äijän mukavua kerrottavua. 

– Ykši viimesistä mukavista tapahukšista on hiiren piäkallošta. Miun tuttava omakotitalošša löysi hiiren kallon. Muurahaiset ahkerašti muokattih luuta ta tuttavalla šynty ajatuš ikuistua muisto tuntomattomašta hiireštä vaškissa. Ajatuš toteutu. Vaikka kallo on pieni ta hienoni, ka še hyvin vaškiutu ta kallošša olija reikä tuli šilmukakši. Gal’vanistien kešen on šemmosie, ken tykkyäy muuttua vaškisiksi eläimien ošie, esimerkiksi, lintujen käpäläisie... Ennein še tuntu ouvolta, a tämä kallo tuli erinomasekši ta nyt ajattelen, jotta kanan šelkärantaluut niise ollah mukavie muovoltah, muhiu Jelena. 

Jelenan luatimien korujen kokoelmašša on liipukkaisieki. Ne ennein niise oltih elävinä. Kuoloman jälkeh nämä liipukat iellähki jatetah lahjottua kaunehutta koruna ollešša. 

Enšin nämä korut Jelena luati vain lahjakši. Myöhemmin niitä lisäyty ta nyt ne šuau oštua Petroskoin muutomašta kaupašta tahi käsityöjarmankoilta. 

Ikuiset luonnonkorut tullah hyväkši ta epätavallisekši lahjakši. Muasteri tietäy, jotta šemmoista lahjua varmašti kenkänä vielä ei lahjottan. Joka esineh tulou ainutluatusekši, šentäh kun ne ollah luonnošta ta luonnošša ei voi olla toistamista. 



ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Karjalan Sanomat
Lahdenpohja: Suomalaisesta kartanosta museoalue
Kesämökiksi vuosikymmeniä sitten muuttunut suomalainen kartano on nyt tarkoitus peruskorjata. Omistajat suunnittelevat taloon museota ja pihapiiriin kivirakennelmien puistoa.
Karjalan Sanomat
Ei tullutkaan äänettömyys
Uudessa Äänettömyys-ohjauksessaan Sergei Pronin nostaa esiin vähemmistökielen säilyttämisen ongelmaa. Esityksessä ei puhuta, mistä kielestä kyse on.
Oma Mua
Henna Massinen: Kai karjalan kielen murdehet ollah armahat
Henna Massinen ruadau Päivännouzu-Suomen yliopistos suomen kielen da kiändämizen opastajannu. Yhteltiedy häi on loppemas omassah väitöskirjua rajakarjalazien murdehien suomelastumizeh näh. Ližäkse Henna kirjuttau karjalan kielen syvendäjien opindoloin tutkielmua karjalazis žiivatoin nimis.
Karjalan Sanomat
Nukketeatteri voitti Kultaisen naamion
Karjalan nukketeatterin esitys Kalastajasta ja kalasta sai Venäjän ylimmän teatteripalkinnon Paras esitys nukketeatterissa -sarjassa.
Kodima
Endevanhan vepsläižen naižen sädod
Tedat-ik tö, mitte irdnägo oli vepsläižel naižel äi vozid tagaze? Miččed sädod oliba da miččes kanghaspäi ned oli tehtud? Sen polhe mö pagižem Natalja Denisovanke, Karjalaižiden, vepsläižiden da suomalaižiden mediakeskusen radnikanke.
Oma Mua
El’vira Derevl’ova: oma kieli da pajot ollah ainos sydämes
Karjalaine El’vira Derevl’ova on rodužin Veškelyksespäi, ga äijän vuottu eläy Petroskois. Vastavuimmo El’vira Derevl’ovan kel Petroskois Belije kl’uči -sanatouries, kus naine ruadau – järjestäy pidoloi gostile.
Kodima
Vepsläine delegacii ajoi Salehard-lidnaha
Sulakun 4.-8. päivil vepsläine delegacii Karjalaspäi radoi Salehard-lidnas. Sigä mäni Venäman Pohjoižen, Sibirin da Edahaižen Päivnouzman igähižiden rahvahiden toine forum.
Karjalan Sanomat
Sota naisen silmin
Karjalan laulu- ja tanssiyhtye Kanteleen uusi musiikkiesitys Heijastus esitettiin suurella menestyksellä Petroskoissa maanantaina. Vuoden päästä esitys pääsi lopultakin ensi-iltaan.
Kipinä
Kantele: kansankulttuuri ja nuoret
Kantele-yhtye täyttää 85 vuotta tänä vuonna ja nuorisostudio juhlii 20-vuotispäivää.
Oma Mua
Hyvä ristitty kylän čomendau
L’udmila Makuševa on Kotkatjärven aktivistoi: pajattau, kehittäy karjalan kieldy da luadiu oman perehen sugupuudu. Äijän vuottu L’udmila Ivanovna opasti hiimiedu da biolougiedu kotkatjärveläzile lapsile.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль