Tietovisat, työpajat ja pelit suomeksi

Tietovisat, työpajat ja pelit suomeksi

Marina Tolstyh
14.10.2022
Petroskoin Lönnrot-koulu ja Kostamuksen 1. koulu ovat jo suunnitelleet, mitä uutta suomeksi oppilaat oppivat Karjalan kulttuurin ja suomen kielen viikolla.
 Kostamuksen 1. koulun 7. luokan oppilaat osallistuvat Suomalainen keittiö -maistiaisiin. Oppilaat ovat lukeneet kieltä kolmatta vuotta. Kuva: Jelena Šorohova
Kostamuksen 1. koulun 7. luokan oppilaat osallistuvat Suomalainen keittiö -maistiaisiin. Oppilaat ovat lukeneet kieltä kolmatta vuotta. Kuva: Jelena Šorohova

Petroskoin suomalais-ugrilainen koulu ja Kostamuksen 1. koulu ovat aktiivisesti mukana Karjalan kulttuurin ja suomen kielen viikolla tänä vuonna. Viikko pidetään 16.—23. lokakuuta.

— Kieliviikon päätarkoituksena on tukea suomen kieltä Karjalan tasavallassa. Näytämme, ettemme vain lue suomea koulussa, vaan yritämme tukea kielen kehitystä Karjalassa, sanoo suomalais-ugrilaisen koulun suomen kielen opettaja Jekaterina Ivanova.

Myös Kostamuksen 1. koulun suomen kielen opettaja Ljudmila Petrasova korostaa kieliviikon tärkeyttä Karjalalle. Hänestä tapahtuma motivoi ihmisiä kielen opiskeluun. 

— Jos Karjalan kouluissa luetaan suomea, niin kieliviikot täytyy pitää. Koululaiset pitävät paljon kieliviikoista, varmentaa Petrasova.

Viikon julkisessa ohjelmassa on parikymmentä tilaisuutta eri-ikäisille oppilaille. Nämä ovat esimerkiksi tietovisoja, teemaoppitunteja suomen kielestä ja kulttuurista sekä työpajoja ja pelejä. Jokainen koulu kiinnittää oppilaiden huomiota kieliviikkoon ja kieleen omilla konsteillaan.

Suomalainen keittiö yhdistää viikolla oppilaita ja heidän vanhempiaan, kun he tekevät kotona suomalaisia herkkuja ja maistelevat niitä kieliviikon lauantaina.
Ljudmila Petrasova

Suomalais-ugrilainen koulu pitää Monipuolinen Lönnrot -tietovisan. Videovisa on avoin Karjalan jokaiselle koululle, jossa opetetaan suomea. Myös pietarilaiset koulut, jotka kehittävät nyt yhteistyötä koulun kanssa, kutsutaan tilaisuuteen.

— Tietovisa on koulumme opettajan tekemä videovisa. Alussa oppilaat saavat uutta tietoa henkilöstä opettajalta ja sitten he etsivät itse lisää tietoa internetistä vastaamalla tietovisan kysymyksiin, Ivanova kertoo.

Videovisa on jo kolmas. Edelliset tietovisat omistettiin suomen kielen perustajalle Mikael Agricolalle ja satusedälle Sakari Topeliukselle.

Viikolla koululaiset suorittavat yhdessä kielellisiä tehtäviä värittämällä karttapiirroksia ja keräämällä aiheisiin sopivia sanoja ja lentäviä lauseita. Oppilailla on myös mahdollisuus ottaa ryhmäkuvia suomalaisten esineiden taustalla Matkalla Suomeen -valokuvaamossa.

— Ensimmäinen valokuvaamo oli kieliviikolla vuosi sitten. Opettajat keksivät muutaman valokuvavyöhykkeen. Vyöhykkeillä oli esillä muumiaiheisia esineitä, karttoja ja lippuja sekä jouluun liittyviä esineitä, Ivanova kertoo.

Tänä vuonna ilmestyy uusia valokuvavyöhykkeitä. Yksi kertoo Kalevalan runoelman tekijästä Elias Lönnrotista, jonka syntymästä on kulunut tänä vuonna 220 vuotta.

Jos Karjalan kouluissa luetaan suomea, niin kieliviikot täytyy pitää.
Ljudmila Petrasova

Kostamuksen 1. koulun 8.—11. luokkalaiset tutustuvat oppitunneilla ja iltapäivätoiminnassa suomalaisiin kirjailijoihin Tove Janssoniin ja Aleksis Kiveen sekä runoilijoihin.

Suomi lasten kuvissa -kilpailuun osallistuu sekä ala-asteen että keskikoulun oppilaita.

— Vuosi sitten pienet koululaiset piirsivät eri tekniikoilla suomalaisia aakkosia. Tällä kertaa lapset muistelevat kuvissaan Suomen kansallisiin luontosymboleihin kuuluvia lintuja. Palkitsemme parhaat työt, opettaja Petrasova esittää.

Myös koulun Leppäkerttu-yhtye valmistautuu esiintymään toisten luokkien edessä. Yhtyeessä käy harjoittelemassa kolmannen ja neljännen luokan oppilaita. 

— Suomalainen keittiö yhdistää viikolla oppilaita ja heidän vanhempiaan, kun he tekevät kotona suomalaisia herkkuja ja maistelevat niitä kieliviikon lauantaina, Petrasova sanoo.

Myös juttuja ja artikkeleita lasten Kipinä-aikakauslehdestä ja Karjalan Sanomien lehdestä ei jätetä huomaamatta.

— Oppilaat tykkäävät paljon lehden Lasten maailma -sivusta ja sanojen merkityksen selittävästä Kielituokio-palstasta, opettaja kehuu.

Koulun nykyiset ja entiset opettajat sekä heidän suomea puhuvat kaverinsa kokoontuvat yhteen teekupin ääreen keskustelemaan suomeksi. KS

Näytämme, ettemme vain lue suomea koulussa, vaan yritämme tukea kielen kehitystä Karjalassa.
Jekaterina Ivanova

Petroskoin suomalais-ugrilaisessa koulussa karjalaa, vepsää ja suomea opetetaan äidinkielenä. Opettaja Jekaterina Ivanovan mielestä koulussa luodusta etnokulttuurisestä ympäristöstä on kehittynyt vuosien myötä monikulttuurinen ympäristö.

— Karjala, vepsä ja suomi ovat olleet Karjalassa yhtenäisessä kielikunnassa. Jos suomen kielen ovat valinneet armenialaiset, valkovenäläiset ja georgialaiset lapset sekä venäläiset lapset oppivat vepsää, niin voimme puhua koulun monikulttuurisesta ympäristöstä, opettaja huomauttaa.

Hän korostaa, että Karjalassa jokaisen kansan lapsi voi lukea suomea.

— Vaikka suomi ei kuulu Karjalan alkuperäiskansojen kieliin, se on ollut historiallisesti yhdessä alkuperäiskielten kanssa, hän sanoo.

Viikolla suomalais-ugrilaisen koulun opettajat kutsuvat oppilaiden vanhempia takaisin pulpettien ääreen. Ainakin ala-asteen oppilaiden vanhemmilla on hyvä mahdollisuus saada tietää, miten heidän lapsensa oppivat suomea oppitunneilla ja oppia vähän kieltä itse.

— Ehkä jotkut vanhemmat voivat saada oppituntien jälkeen kipinän lukea suomea, Ivanova uskoo.


ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Kodima
Tradicionaližed radonmahtod: Ojatin keramik
Ezmäižen kerdan Karjalas avaitihe Ojatin keramikan ozuteluz. Sen avtor om L’udmila Ivanova Piterin agjan Al’ohovščina-küläspäi. Sen tem om omištadud vepsläižele ”Virantanaz”-eposale.
Kipinä
Karjalaisen perehen elämäštä
Ken huomenekšen kulkou kuuvvella jalalla, päivän kahella jalalla, illan kolmella jalalla? Še on ihmini: lapšena skammissa (reikästuulašša) kävelöy ta vanhana šauvan keralla.
Karjalan Sanomat
Luonto ja Kalevala kauhun inspiraationa
Vuottovaaralla kuvataan uusi kauhusarja, joka perustuu Kalevalan runoihin ja tarinoihin.
Karjalan Sanomat
Karjalaisesta saunasta matkailutuotteeksi
Suuri saunatie -hanke säilyttää karjalaisen saunan perinnettä ja kehittää sen pohjalta nykyaikaisen karjalaisen saunan standardin.
Oma Mua
Šelaillen kalenterie piäšet ihmehelliseh Meččolah
Pimiekuušša kaikki halukkahat voijah oštua uuši Meččolan mifologija -etnokalenteri vuuvekši 2023. Painoš yhistäy karjalaista mifologijua, ekologijua ta “Kalevalan” luatimisen istorijua.
Karjalan Sanomat
Uusia hankkeita Karjalan hyväksi
Noin viisikymmentä nuorta Karjalan piireistä oppi tekemään apurahahakemuksia ja keksi uusia aktiviteetteja ja hankkeita Karjalan hyväksi.
Karjalan Sanomat
Luomumehiläishoito houkuttelee
Kerisyrjän asukas haluaa kehittää luomumehiläishoitoa Pitkärannan piirissä.
Oma Mua
Kekri: Mečänisäntä-nuamijo, mie šiut tunnen!
Karjalaini šielu ihaštuu, konša omalla mualla šyntyy neron ta omaperäisyön yhissyš. Še simbiosi hyvin näkyy käsityöammatissa. Juuri šen kautti hyvin tovenperäsešti ta täyvellisešti tulou näkyvih rahvahan kulttuurin ta perintehien yjin.
Karjalan Sanomat
Livvinkarjala tarjoaa lisää mahdollisuuksia
Tänä vuonna Petroskoin valtionyliopisto on mukana yleisvenäläisessä vähemmistökielten kielikilpailussa. Tehtävät koskevat livvinkarjalaa. Kielikilpailun voittajat pääsevät helpommin korkeakouluihin.
Karjalan Sanomat
Uudella reitillä saaren etelästä pohjoiseen
Vodlajärven kansallispuiston Kansaniemen saarella avataan uusi kävelyreitti.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль