TeräšVuara-juokšu on pantu käyntih!

TeräšVuara-juokšu on pantu käyntih!

Aleksandra Lesonen
26.07.2023
Enšimmäini TeräšVuara-polkuparijuokšu mäni entisen Ponkalahen kylän alovehella 15. heinäkuuta. Yli 50 eri-ikäistä henkie rohkeni vallottua Teräšvuarua.
Mieškilpailun voittajat Artur Kašmakov ta Dmitrii Korotčenko. Kuva: Aleksandra Lesonen
Mieškilpailun voittajat Artur Kašmakov ta Dmitrii Korotčenko. Kuva: Aleksandra Lesonen

Karjalan enšimmäini TeräšVuara-polkuparijuokšu mäni entisen Ponkalahen kylän alovehella 15. heinäkuuta. Yli 50 eri-ikäistä henkie rohkeni vallottua Teräšvuarua. Urheilutilaisuon järještäjät vietetäh kuulusua TeräšKontie-juokšuo vuuvvešta 2015. 

Juokšun ehtojen mukah ošallistujien parit mieš-, nais- ta šekakilpailuissa miärättih arpavalinnan kautti. Näin kaikilla ošallistujilla oli yhenmoisie mahollisukšie voittua riippumatta heijän fyysisistä kykylöistä, vet urheilijan pariksi voi tulla ošallistuja, kumpani enši kertua rohkeni koittua iččie. 

Jakauvuttuon pariloih arpavalinnan mukah alpinistiköyšillä toini toiseh kiinitetyt ošallistujat startattih vuaran kukkulalta 30 sekunnin välillä. Parin tehtävänä oli mahollisimman ruttoh laškeutuo vuarašta ta noušša jälelläh šen huipulla. 

Kaččomatta pieneh kakšikilometriseh matkah monella oli vaikie vallottua Teräšvuarua. Matalla urheilijie vuotettih mutkaset meččälašut ta -noušut, luonnolliset vaššukšet. Lisäkši ošallistujien piti lyhyöššä ajašša opaštuo asiellisešti toimimah parissa, jotta oikein jakua voimie ta piäššä kukkulalla. 

Lopušša urheilijat lyötih gongih ta šillä tavalla lopetettih matka. 

Meijän uuvveštah onnistu luatie šitä! Uuši poikkevukšellini TeräšVuara-tilaisuš on pantu käyntih. Kiinitän huomijuo meijän “teräšjoukkoh”.
Dmitrii Ivanov, juokšun järještäjä

Juokšun tulokšien mukah šijat kolmešša kilpailušša miärättih näin: 

Mieškilpailušša voitettih Dmitrii Korotčenko ta Artur Kašmakov, toisella šijalla piäštih Igor’ Rodkin ta Savelii Umnov, kolmannella – Nikolai Kudrin ta Aleksei Arefjev. 

Naiskilpailušša kulta šuatih Jekaterina Makarova ta Ol’ga Ričkova, hopie myönnettih Svetlana Prokopenkolla ta Irina Šapkovalla, a bronssi – Anastasija Agejevalla ta Veronika Vahruševalla.

Šekakilpailušša parahiksi tultih Jekaterina Makarova ta Aleksei Nuija, toisella šijalla piäštih Irina Vorobjova ta Maksim Karhu, a kolmaš šija šuatih Svetlana Prokopenko ta Aleksei Ščuplov. 

Voittajilla ta palkinnon šuajilla myönnettih merkkikešälakkija ta t-paitoja järještäjiltä, metalija, diplomija ta lahjoja sponsoriloilta. Juokšun kaikki ošallistujat šuatih diplomija ta metalija TeräšVuaran simvoliloineh.

Kahičči palkintošijah piäššyt Svetlana Prokopenko kerto omista vaikutelmista ta Teräš-liikkehen vaikutukšešta omalla elämällä:

– Vuotena 2019 šain tietyä TeräšKontie-juokšušta ta piätin ošallistuo šiih. Piätehtävänä oli juošša 4,5 kilometrie. Šiitä alkuan jouvuin tykkyämäh juokšuo. Tämä tapa vakavašti aštu miun elämäh ta äšen autto milma tulla kuntovalmistajakši. TeräšVuara-juokšun aikana toimima parissa poikkevukšellisissa oloissa, mi oli vaikieta. Halusima kaččuo alovehta, ka šamah aikah piti tarkašti kulkie reittie myöten. Noušu vuarah on kuvuamatoin. Myö tuntima iččie pieniksi apinoiksi, tarttuma muah käsillä ta jaloilla. Kilpailujen järješšyšjoukko toimi kiitettäväšti. Meitä kannatettih koko reittie pitin, a juokšun lopušša meitä vuotettih kuuma kyly ta makie päivällini. Šuuret passipot Dmitrii Ivanovilla ta hänen joukolla “TeräšVuarašta”, mie ehottomašti myöššyn!

Noušu vuarah on kuvuamatoin. Myö tuntima iččie pieniksi apinoiksi, tarttuma muah käsillä ta jaloilla.
Svetlana Prokopenko, juokšun ošallistuja

Juokšun jälkeh kaikki halukkahat šuatih maissella karjalaista uuhhua ta čäijyö Arhippa Perttusen šiätijön ošallistujilta, kenttähuttuo Hätätilojen ministerijön ruatajilta šekä käyvä kenttäkylyššä. 

– Meijän uuvveštah onnistu luatie šitä! Uuši poikkevukšellini TeräšVuara-tilaisuš on pantu käyntih. Kiinitän huomijuo meijän “teräšjoukkoh”. Šuuret passipot jäšenillä heijän čopakašta, toičči monotonisešta ta fyysisešti vaikiešta ruavošta meijän pohjosen muan oloissa, mit ei olla mukavie – ei ole hyvyä šiätä eikä teitä. Haluosin merkitä meijän piäuuraštajie, ket ruattih päivällä ta yöllä, jotta valmistua reitti ta kaikki tarvittava infrastruktuuri juokšuo varoin. Hyö ollah Igor’ Ivanov, Dmitrii Boldirev, Vasilii Meženin ta Dmitrii Uljanov. Arvoššellešša iče tilaisutta luulen, jotta kaikki mäni meininkin mukah ta ilman vakavie vammoja, mi on tärkeintä. Vielä kerran kiitän kaikkie, ket autettih, kannatettih ta ošallissuttih meijän juokšuh, šano yksi tapahtuman järještäjistä Dmitrii Ivanov. 

Tänä vuotena juokšun toisena järještäjänä on Arhippa Perttusen šiätijö. 

ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Karjalan Sanomat
Kuusi penkeillä: tytöstä kuuden lapsen äidiksi
Rakkaus lapsiinsa antaa petroskoilaiselle Jelena Feniksille voimaa elää.
Oma Mua
Komin runoloi nygöi lyydikse
Komin tazavallan kuulužan runoniekan Al’ona Jel’tsovan runoloi on kiännetty nygöi karjalan kielelegi.
Karjalan Sanomat
Puškinin kieli yhdistää kansoja ja maita
Runousteatteri Kredo -järjestö on edistänyt vuosia venäjän kieltä ja kulttuuria maailmassa. Nyt yhteistyökumppanit ovat Kirgisiasta ja Uzbekistanista.
Oma Mua
Luguperis nygyaigazeh kirjastossah
Veškelyksen kylä on ainavo Suojärven piiris, kudamal on kanzalline stuatussu. Moizennu kohtannu, kus eläy Veškelyksen istourii on paikalline kirjasto, kudai tänä vuon täytti 120 vuottu.
Karjalan Sanomat
Humanistiset opintolinjat kiinnostavat eniten
Suurin osa hakijoista eli 90 prosenttia hakee Petroskoin yliopistoon sähköisesti. Yhteishaku päättyy 25. heinäkuuta.
Karjalan Sanomat
Taimituotanto on kasvamassa Karjalassa
Taimitarhojen kasvihuoneet varustetaan lämmityslaitteilla. Niiden ansiosta havupuiden siemeniä kylvetään kaksi kertaa vuodessa.
Oma Mua
Šankarit vuaralla
II Karjalan iäremmäini parijuokšu “TeräšVuara” mäni Koštamukšen kaupunkipiirin Ponkkalahešša. Tänä vuotena kuot’ella omie voimie tuli 34 henkie.
Karjalan Sanomat
Salaatin tuottaja laajentaa tuotantoa
Uudessa kasvihuoneessa salaattia kasvatetaan ajanmukaisella ympäristöystävällisellä menetelmällä ilman maaperää.
Karjalan Sanomat
Karjala ja Kuolan niemimaa kameran takaa
Karjalan kansallismuseon uusi näyttely kertoo Muurmannin radan rakentamisesta rautatieinsinööri Aleksandr Azantšejevin ottamin valokuvin. Useimmat kuvista on julkaistu ensi kertaa.
Kipinä
Minun baban sarnad. Lahj jänišalpäi
Maria Aleksejeva johtutab sarnoid, miččid hänele staronoiči laps’aigal hänen baboi. Necil kerdal penikaine Mašoi lähteb ičeze vanhembidenke heinäntegole. Nece sarn starinoičeb, kut mäni emäine radpäiv nitul.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль