TeräšVuara-juokšu on pantu käyntih!

TeräšVuara-juokšu on pantu käyntih!

Aleksandra Lesonen
26.07.2023
Enšimmäini TeräšVuara-polkuparijuokšu mäni entisen Ponkalahen kylän alovehella 15. heinäkuuta. Yli 50 eri-ikäistä henkie rohkeni vallottua Teräšvuarua.
Mieškilpailun voittajat Artur Kašmakov ta Dmitrii Korotčenko. Kuva: Aleksandra Lesonen
Mieškilpailun voittajat Artur Kašmakov ta Dmitrii Korotčenko. Kuva: Aleksandra Lesonen

Karjalan enšimmäini TeräšVuara-polkuparijuokšu mäni entisen Ponkalahen kylän alovehella 15. heinäkuuta. Yli 50 eri-ikäistä henkie rohkeni vallottua Teräšvuarua. Urheilutilaisuon järještäjät vietetäh kuulusua TeräšKontie-juokšuo vuuvvešta 2015. 

Juokšun ehtojen mukah ošallistujien parit mieš-, nais- ta šekakilpailuissa miärättih arpavalinnan kautti. Näin kaikilla ošallistujilla oli yhenmoisie mahollisukšie voittua riippumatta heijän fyysisistä kykylöistä, vet urheilijan pariksi voi tulla ošallistuja, kumpani enši kertua rohkeni koittua iččie. 

Jakauvuttuon pariloih arpavalinnan mukah alpinistiköyšillä toini toiseh kiinitetyt ošallistujat startattih vuaran kukkulalta 30 sekunnin välillä. Parin tehtävänä oli mahollisimman ruttoh laškeutuo vuarašta ta noušša jälelläh šen huipulla. 

Kaččomatta pieneh kakšikilometriseh matkah monella oli vaikie vallottua Teräšvuarua. Matalla urheilijie vuotettih mutkaset meččälašut ta -noušut, luonnolliset vaššukšet. Lisäkši ošallistujien piti lyhyöššä ajašša opaštuo asiellisešti toimimah parissa, jotta oikein jakua voimie ta piäššä kukkulalla. 

Lopušša urheilijat lyötih gongih ta šillä tavalla lopetettih matka. 

Meijän uuvveštah onnistu luatie šitä! Uuši poikkevukšellini TeräšVuara-tilaisuš on pantu käyntih. Kiinitän huomijuo meijän “teräšjoukkoh”.
Dmitrii Ivanov, juokšun järještäjä

Juokšun tulokšien mukah šijat kolmešša kilpailušša miärättih näin: 

Mieškilpailušša voitettih Dmitrii Korotčenko ta Artur Kašmakov, toisella šijalla piäštih Igor’ Rodkin ta Savelii Umnov, kolmannella – Nikolai Kudrin ta Aleksei Arefjev. 

Naiskilpailušša kulta šuatih Jekaterina Makarova ta Ol’ga Ričkova, hopie myönnettih Svetlana Prokopenkolla ta Irina Šapkovalla, a bronssi – Anastasija Agejevalla ta Veronika Vahruševalla.

Šekakilpailušša parahiksi tultih Jekaterina Makarova ta Aleksei Nuija, toisella šijalla piäštih Irina Vorobjova ta Maksim Karhu, a kolmaš šija šuatih Svetlana Prokopenko ta Aleksei Ščuplov. 

Voittajilla ta palkinnon šuajilla myönnettih merkkikešälakkija ta t-paitoja järještäjiltä, metalija, diplomija ta lahjoja sponsoriloilta. Juokšun kaikki ošallistujat šuatih diplomija ta metalija TeräšVuaran simvoliloineh.

Kahičči palkintošijah piäššyt Svetlana Prokopenko kerto omista vaikutelmista ta Teräš-liikkehen vaikutukšešta omalla elämällä:

– Vuotena 2019 šain tietyä TeräšKontie-juokšušta ta piätin ošallistuo šiih. Piätehtävänä oli juošša 4,5 kilometrie. Šiitä alkuan jouvuin tykkyämäh juokšuo. Tämä tapa vakavašti aštu miun elämäh ta äšen autto milma tulla kuntovalmistajakši. TeräšVuara-juokšun aikana toimima parissa poikkevukšellisissa oloissa, mi oli vaikieta. Halusima kaččuo alovehta, ka šamah aikah piti tarkašti kulkie reittie myöten. Noušu vuarah on kuvuamatoin. Myö tuntima iččie pieniksi apinoiksi, tarttuma muah käsillä ta jaloilla. Kilpailujen järješšyšjoukko toimi kiitettäväšti. Meitä kannatettih koko reittie pitin, a juokšun lopušša meitä vuotettih kuuma kyly ta makie päivällini. Šuuret passipot Dmitrii Ivanovilla ta hänen joukolla “TeräšVuarašta”, mie ehottomašti myöššyn!

Noušu vuarah on kuvuamatoin. Myö tuntima iččie pieniksi apinoiksi, tarttuma muah käsillä ta jaloilla.
Svetlana Prokopenko, juokšun ošallistuja

Juokšun jälkeh kaikki halukkahat šuatih maissella karjalaista uuhhua ta čäijyö Arhippa Perttusen šiätijön ošallistujilta, kenttähuttuo Hätätilojen ministerijön ruatajilta šekä käyvä kenttäkylyššä. 

– Meijän uuvveštah onnistu luatie šitä! Uuši poikkevukšellini TeräšVuara-tilaisuš on pantu käyntih. Kiinitän huomijuo meijän “teräšjoukkoh”. Šuuret passipot jäšenillä heijän čopakašta, toičči monotonisešta ta fyysisešti vaikiešta ruavošta meijän pohjosen muan oloissa, mit ei olla mukavie – ei ole hyvyä šiätä eikä teitä. Haluosin merkitä meijän piäuuraštajie, ket ruattih päivällä ta yöllä, jotta valmistua reitti ta kaikki tarvittava infrastruktuuri juokšuo varoin. Hyö ollah Igor’ Ivanov, Dmitrii Boldirev, Vasilii Meženin ta Dmitrii Uljanov. Arvoššellešša iče tilaisutta luulen, jotta kaikki mäni meininkin mukah ta ilman vakavie vammoja, mi on tärkeintä. Vielä kerran kiitän kaikkie, ket autettih, kannatettih ta ošallissuttih meijän juokšuh, šano yksi tapahtuman järještäjistä Dmitrii Ivanov. 

Tänä vuotena juokšun toisena järještäjänä on Arhippa Perttusen šiätijö. 

ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Oma Mua
Toivon lentta. Oza 1
Artikkelissa kirjuttaja kertou Marina Takalon ta hänen tyttären Stepanie Kemovan kohtaloista šekä heijän toivon lentoista.
Oma Mua
Natalja Čikina: karjalaisen kirjallisuon yštävä
Kirjallisuon tutkija Natalja Čikina on tutkin, luatin tunnetukši ta eistän Karjalan kanšallista kirjallisutta melkein vuosinellännekšen ajan. Hiän viettäy merkkipäivyäh 29. šyyškuuta.
Karjalan Sanomat
Erikoinen muuttaa käsitystä näyttelijäntyöstä
Petroskoissa kymmenen vuotta sitten perustettu teatteriryhmä yhdisti hammaslääkäreitä, opettajia, kampaajia, psykologeja, taloustieteilijöitä, lääkäreitä ja urheilijoita.
Karjalan Sanomat
Kieltä oppii pelaamalla
Kalmukiassa luotiin Kansallisaarre-mobiilipeli, jonka avulla opiskellaan Venäjän vähemmistökieliä.
Oma Mua
Potakašta tuli hyvä šato Šuojun lähellä
Muanviljelijä Andrei Sosunkevič šuau noin 800 šiemenpotakkua ta 600 tonnie ruokapotakkua 60 hehtarilta.
Karjalan Sanomat
Tervetuloa oppimaan kieliä
Periodika-kustantamon talossa ilmaiseksi pidettäville karjalan, suomen ja vepsän kielen kursseille on hakeutunut yli sata ihmistä.
Karjalan Sanomat
Työ on minulla etusijalla
Petroskoin suomalais-ugrilaisen koulun johtaja Natalja Barkalova täytti 14. syyskuuta 55 vuotta. Merkkipäivän kynnyksellä haastattelimme häntä.
Kodima
Rad minai om ezmäižel sijal
14. sügüz’kud Petroskoin Suomalaiž-ugrilaižen školan pämez’ Natalja Barkalova praznuiči ičeze 55-vottušt jubilejad. Kanman necidä znamasišt päiväd mö vastsimoiš hänenke.
Karjalan Sanomat
Nikolai Roerichin jalanjäljillä
Taidehistorioitsija Helena Soini käsittelee kirjassaan Roerichin taidetta Sortavalan vuoden 1918 tapahtumien yhteydessä.
Oma Mua
Nero kaikkiel pädöy
Anuksen pirin Ylägien kyläzes eläy tovelline karjalaine nerokaššali Šidarev Vladimir Andrejevič. Sulakuul häi täytti 60 vuottu.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль