Tepon tarinoja

Sergei Georgijev
18.06.2026
Omissa mukavissa kertomukšissa kirjailija Sergei Georgijev šanelou Teppo-pojan šeikkailuista.
Ämmön on kovin ikävä, konša olen päiväkojissa. Leiki šie ämmön kera, Mössi-hyvä! 6+ Piiruššuš: Ol’ga Ikkonen
Ämmön on kovin ikävä, konša olen päiväkojissa. Leiki šie ämmön kera, Mössi-hyvä! 6+ Piiruššuš: Ol’ga Ikkonen

Lumiukko plasteliinista

Poika Teppo muovaili plasteliinista pienen lumiukon.

— Hyvä lumiukko tuli, kehu ämmö punukan työtä. — Šiun lumiukko on aivan kuin oikie!

Teppo muhi ta tuhisti kainoššellen nenälläh. 

— No niin… ämmö tutki lumiukkuo. — Mintähpä šen piäššä on ruušuni rušetti?

Teppo heilahutti kättäh ta tunnušti heti kaiken ämmöllä:

— Mie muovailin oikieštah yhen tytön… meijän päiväkojista! Kuvasin tyttyö lumiukokši… jotta kenkänä ei arvuais ken hiän on!

Ne on erikoisie nelikulmasie lumitähtijä. Niistä on helppo rakentua lumitaloja.

Nelikulmasie lumitähtijä

Päiväkojissa oli piiruššuštunti.

Teppo ei tykännyn piiruštua. Hiän šuatto piiruštua hyvin vain nelijöitä.

Nytki hiän piirušti šeiččemen eriväristä pientä nelijötä.

— Mitä nämä nelijöt ollah? ihmetteli Tat’t’ana.

— Šatau lunta, ta lumitähet laškeuvutah taivahašta muah, šelitti poika. — Ne on šemmosie erikoisie nelikulmasie lumitähtijä. Niistä on helppo rakentua lumitaloja.

— Šelvä! šano Tat’t’ana.

Šiitä hiän piirušti kakši nelijötä piiruššušvihkoh. Pieni nelijö oli šuuren nelijön piällä.

— Mitä nämä ollah? kyšy Teppo.

— Še on šemmoni lumipoika, kumpasen piällä on lašken lumitähti! šelitti Tat’t’ana.

— Mintäh šie pilkkuat miun piiruššušta? Teppo meinasi apeutuo, ka šiitä mietti vähäsen ta piätti:

— Hyvä piiruššuš on šiulaki!

Yheššä hyö piiruššettih pojalla nelikulmaset kiät ta jalat.

Teppo issutti pehmien kontie-yštävän keinustuulah ta pani pienen paloauton šen viereh.

Hyväštely

Koista on aina vaikie lähtie pitäkši aikua.

— Ymmärrä, Mössi, jotta konteita ei piäššetä päiväkotih, šelitti Teppo omalla pehmiellä kaverilla. — Piäšy šinne on konteilla kielletty! Ta šie olet kontie!

— Läkkä jo! kiirehti ämmö Teppuo. — Päiväkojissa on monenlaisie kukkasie. Mössi on tiälä, konša tulet šieltä kotih.

Teppo issutti pehmien kontie-yštävän keinustuulah ta pani pienen paloauton šen viereh. Šiitä hiän čuhutti Mössin korvah:

— Elä vain ikävöiče, konša olet tiälä yksin. Ka tiijätkö mitä? Ämmön on kovin ikävä, konša olen päiväkojissa. Leiki šie ämmön kera, Mössi-hyvä!

Eikö meijän päiväkojissa ollun lapšie ollenkana šiih aikah!? Eikö ollun ketänä muita kuin ämmöjä ta ukkoja vain?!

Tie kotih

Illalla ämmö otti Tepon päiväkojista. Pihalla poika šano:

— Elä vain pahekši, još ekšymmä matalla, ämmö! Tiijän jo tien kotih. Mie šuatan meijät kotipihah.

— Passipo, Teppo, helläyty ämmö. — Mieki tunnen hyvin tämän tien. Olen tietän šen jo monen vuuvven ajan. Omat vanhemmat šuatettih miut šamah päiväkotih jo monta vuotta takaperin.

— Šamahko päiväkotih? kummekši Teppo.

— Juuri šamah, vaštasi ämmö. — Niise šiun Tat’t’ana-yštävän ämmö kävi šamašša päiväkojissa. Ta Pekan ukko… ta niise Antin ukko. Ta Annin ämmöki…

Teppo hämmäšty vielä enemmän:

— Eikö meijän päiväkojissa ollun lapšie ollenkana šiih aikah!? Eikö ollun ketänä muita kuin ämmöjä ta ukkoja vain?!


Kiänti Maikki Remšujeva.


ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Oma Mua
Tahtot eliä hyvin – ga elä
Heččulankylän eläjät ei uneksita suadamattomua. Hyö hyvin tietäh: tahtonet parandua omua elaigua — pidäy ruadua.
Oma Mua
Venäjän rahvahiin kielilöin päivä pijettih Tverin Karielašša
Tänä vuodena miän šuurella Veniäjällä enžimäzičči oli Venäjän rahvahiin kielilöin päivä.
Karjalan Sanomat
Lasten museomotivaatio suurennuslasin alla
Slydarium-monitoimitiloissa järjestettiin podcast-päivä. Asiantuntijat antoi vat vinkkejä, miten saada lapset ja nuoret innostumaan museosta.
Oma Mua
Peččerin setolaiset: mitä jiäy meijän jälkeh?
Seto on pieni rahvaš, kumpani ammusista ajoista eläy Venäjän ta Viron rajalla. Jotta kuunnella seton kieltä, mie läksin Peččerin piirih (Pskovin alovehella) ta kävin Saagorja-kyläššä (venäjäkši – Mitkovitskoje Zagor’je).
Karjalan Sanomat
Vepsäläinen folklore tutuksi nuorille
Uusi hanke on omistettu vepsän kielelle ja kansanperinteelle. Eri-ikäiset ihmiset ovat tervetulleita osallistumaan.
Karjalan Sanomat
Karjalaisia maitotuotteita laajasti markkinoille
Karjalaan perustettu koordinaationeuvosto edistää maidontuottajien ja -jalostajien välistä kanssakäymistä, jotta paikallisia maitotuotteita olisi laajasti esillä tasavallassa.
Oma Mua
Iäniopaš upottau Kalevala-runoelmah ta kyläelämäh
Koštamuksen musejo on luatimašša iäniopašta, kumpani tuttavuššuttau karjalaiseh kulttuurih ta perintehih. Opaš luajitah Pohjolan hyvyš -rahašton rahotukšella.
Karjalan Sanomat
Legendaohjaaja tekee elokuvan muinaisesta Karjalasta
Historiallinen elokuva kertoo karjalaisten ja ruotsalaisten välisestä taistelusta 1100-luvulla. Vladimir Grammatikov esiintyy elokuvan tuottajana.
Kipinä
Raviet virzut
Tataroin rahvahan suarnun kiändi karjalakse L’ubov’ Baltazar.
Karjalan Sanomat
Uusia työkaluja kielitieteilijöiden avuksi
Petroskoissa pidetyn Bubrih-konferenssin pääaihe liittyi tieteidenväliseen tutkimukseen. Tietotekniikka auttaa yhä useammin pienten kielten edistämisessä.
Войти
Пожалуйста, авторизуйтесь:
Логин:
Пароль:

Забыли свой пароль?