Tepon tarinoja

Sergei Georgijev
18.06.2026
Omissa mukavissa kertomukšissa kirjailija Sergei Georgijev šanelou Teppo-pojan šeikkailuista.
Ämmön on kovin ikävä, konša olen päiväkojissa. Leiki šie ämmön kera, Mössi-hyvä! 6+ Piiruššuš: Ol’ga Ikkonen
Ämmön on kovin ikävä, konša olen päiväkojissa. Leiki šie ämmön kera, Mössi-hyvä! 6+ Piiruššuš: Ol’ga Ikkonen

Lumiukko plasteliinista

Poika Teppo muovaili plasteliinista pienen lumiukon.

— Hyvä lumiukko tuli, kehu ämmö punukan työtä. — Šiun lumiukko on aivan kuin oikie!

Teppo muhi ta tuhisti kainoššellen nenälläh. 

— No niin… ämmö tutki lumiukkuo. — Mintähpä šen piäššä on ruušuni rušetti?

Teppo heilahutti kättäh ta tunnušti heti kaiken ämmöllä:

— Mie muovailin oikieštah yhen tytön… meijän päiväkojista! Kuvasin tyttyö lumiukokši… jotta kenkänä ei arvuais ken hiän on!

Ne on erikoisie nelikulmasie lumitähtijä. Niistä on helppo rakentua lumitaloja.

Nelikulmasie lumitähtijä

Päiväkojissa oli piiruššuštunti.

Teppo ei tykännyn piiruštua. Hiän šuatto piiruštua hyvin vain nelijöitä.

Nytki hiän piirušti šeiččemen eriväristä pientä nelijötä.

— Mitä nämä nelijöt ollah? ihmetteli Tat’t’ana.

— Šatau lunta, ta lumitähet laškeuvutah taivahašta muah, šelitti poika. — Ne on šemmosie erikoisie nelikulmasie lumitähtijä. Niistä on helppo rakentua lumitaloja.

— Šelvä! šano Tat’t’ana.

Šiitä hiän piirušti kakši nelijötä piiruššušvihkoh. Pieni nelijö oli šuuren nelijön piällä.

— Mitä nämä ollah? kyšy Teppo.

— Še on šemmoni lumipoika, kumpasen piällä on lašken lumitähti! šelitti Tat’t’ana.

— Mintäh šie pilkkuat miun piiruššušta? Teppo meinasi apeutuo, ka šiitä mietti vähäsen ta piätti:

— Hyvä piiruššuš on šiulaki!

Yheššä hyö piiruššettih pojalla nelikulmaset kiät ta jalat.

Teppo issutti pehmien kontie-yštävän keinustuulah ta pani pienen paloauton šen viereh.

Hyväštely

Koista on aina vaikie lähtie pitäkši aikua.

— Ymmärrä, Mössi, jotta konteita ei piäššetä päiväkotih, šelitti Teppo omalla pehmiellä kaverilla. — Piäšy šinne on konteilla kielletty! Ta šie olet kontie!

— Läkkä jo! kiirehti ämmö Teppuo. — Päiväkojissa on monenlaisie kukkasie. Mössi on tiälä, konša tulet šieltä kotih.

Teppo issutti pehmien kontie-yštävän keinustuulah ta pani pienen paloauton šen viereh. Šiitä hiän čuhutti Mössin korvah:

— Elä vain ikävöiče, konša olet tiälä yksin. Ka tiijätkö mitä? Ämmön on kovin ikävä, konša olen päiväkojissa. Leiki šie ämmön kera, Mössi-hyvä!

Eikö meijän päiväkojissa ollun lapšie ollenkana šiih aikah!? Eikö ollun ketänä muita kuin ämmöjä ta ukkoja vain?!

Tie kotih

Illalla ämmö otti Tepon päiväkojista. Pihalla poika šano:

— Elä vain pahekši, još ekšymmä matalla, ämmö! Tiijän jo tien kotih. Mie šuatan meijät kotipihah.

— Passipo, Teppo, helläyty ämmö. — Mieki tunnen hyvin tämän tien. Olen tietän šen jo monen vuuvven ajan. Omat vanhemmat šuatettih miut šamah päiväkotih jo monta vuotta takaperin.

— Šamahko päiväkotih? kummekši Teppo.

— Juuri šamah, vaštasi ämmö. — Niise šiun Tat’t’ana-yštävän ämmö kävi šamašša päiväkojissa. Ta Pekan ukko… ta niise Antin ukko. Ta Annin ämmöki…

Teppo hämmäšty vielä enemmän:

— Eikö meijän päiväkojissa ollun lapšie ollenkana šiih aikah!? Eikö ollun ketänä muita kuin ämmöjä ta ukkoja vain?!


Kiänti Maikki Remšujeva.


ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Karjalan Sanomat
Uusi elämä vanhoille rakennuksille
Kunnostustöihin osallistuvien Karjalan kulttuuriperintökohteiden suojeluhallinnon työntekijöiden ja arkkitehtien avulla palautetaan rakennusten alkuperäistä ulkoasua.
Oma Mua
Folkloripaja valmisti spektaklin Kižin šuarella
Jumalan avulla ta omin yritykšin — näin šanotah Kižin šuarella ennein šuuren ruavon alkamista. Nämä šanat kuultih ni Starina-nuorisosessijon ta folkloripajan ošanottajat.
Karjalan Sanomat
Taideteokset tuovat tunnelmaa luontoon
Belomorskin kalliopiirrosten ulkoilmamuseon infrastruktuuria parannetaan jatkuvasti. Zalavrugan alueelle pääsee nyt Uiunsaaren kylästä kulkevalla kunnostetulla luontopolulla.
Kipinä
Tai-dai elӓb Karjalas!
Mi tai-dai om? Nece om mugoine tehnik, miše mujutada kangast. Tӓmbei tundištamoiš dizaineranke Petroskoišpӓi, pirdajanke, kudamb mujutab sobad – Al’oša Savičevanke.
Oma Mua
Viändöi – Iivanan da Pedrunpäivän keski
Kezä on kiirehelline aigu kyläs, pidäy ehtie kai peldoruavot ruadua, heinät niittiä, marjat dai sienet kerätä talvekse. Ga kiirehen keskes rahvahal oli ainos aigua myös pidiä pruazniekkoi, kävvä toine toizelluo gostih, kižata da tansie pihal.
Karjalan Sanomat
Meren tutkimukset keskipisteenä
Tutkimukset jatkuvat Vienanmereen laskevalla Ala Uikujoella. Tehtävänä on kertoa meressä tapatuvista muutoksista.
Karjalan Sanomat
Parsa yksityispeltojen uutena kasvina
Kontupohjan piirin Jarkovin pelloilta on korjattu ensimmäinen parsasato. Yksityinen maanviljelijä toivoo saavansa ensi vuonna suuremman parsasadon.
Oma Mua
Taipale otti vaštah vierahie kešäpruasniekkah
Karjalaisen kulttuurin šäilyttämisen keinona on nykysissä ta entisissä kylissä pruasniekkojen viettämini. Kaunehena kešäpäivänä 4. heinäkuuta kyläpruasniekka oli pietty Pirttilahen kyläššä.
Karjalan Sanomat
Uusi satuhahmo kutsuu Petroskoihin
Petroskoi on saanut pienoisveistoksen, joka esittää uutta satuhahmoa nimeltä Homa-ukko. Rantakadulla sijaitseva figuuri houkuttelee turisteja ja petroskoilaisia.
Oma Mua
Yliopisto pyzyy aijan tazol
Tiijot pyrgijöin miäräs da konkursan eistymizes lövvytäh Petroskoin yliopiston kodisivul. Ližäksi täs kezäs algajen tieduo konkursah nähte voibi suaja yliopiston telefonpalvelukeskukses.
Войти
Пожалуйста, авторизуйтесь:
Логин:
Пароль:

Забыли свой пароль?