Tehtud käzil bobaižel om ičeze heng

Tehtud käzil bobaižel om ičeze heng

Maria Železnova
13.07.2020
Šoutjävren muzejan radnikad tegeba äjan sen täht, miše adivoil oliži taht tulda tänna. Üks’ mugoižiš radnikoišpäi om L’ubov’ Ivanova. Hänen radod voib kacta muzejas, tägä-žo voib opetas tehta niid ičeze käzil.
Kaks’ vot tagaze Muzejan ö-praznikal L’ubov’ Ivanova vedi mastar’-klassan lapsiden täht, se tuli mel’he tulnuzile i siš aigaspäi mugoižed urokad lapsiden täht om kaikenaigaine azj. Kuva: Šoutjärven vepsän etnografižen muzejan arhivaspäi
Kaks’ vot tagaze Muzejan ö-praznikal L’ubov’ Ivanova vedi mastar’-klassan lapsiden täht, se tuli mel’he tulnuzile i siš aigaspäi mugoižed urokad lapsiden täht om kaikenaigaine azj. Kuva: Šoutjärven vepsän etnografižen muzejan arhivaspäi

Kaikid suremb vepsläine muzei, mitte sijadase Šoutjärves, ei ole vaiše tradicionaline muzei, se om tehnus äjiden ristituiden armhaks sijaks, kus vedetas melentartuižid vastusid, kus voib lebaitas, pagišta jodes čajud da kuna lapsed rigehtiba školan jäl’ges.

Muzejan radnikad tegeba äjan sen täht, miše adivoil oliži taht tulda tänna. Üks’ mugoižiš radnikoišpäi om L’ubov’ Ivanova, kudamban polhe vepsläižed sanuba: ”Hänen käzišpäi kaik lähteb”. L’ubov’ tegeb čomad tehmused erazvuiččiš materialoišpäi, kudob, pletib tohespäi. No enamba kaikid hän navedib tehta bobaižid. 

Mö tedam, miše ezmäine mučak oli kut znam, simvol, kaičii. I vaiše kut mäni aig, nügüd’ se om bobaine
L’ubov’ Ivanova, Šoutjävren muzejan radnik

Niid hän navedib laps’aigaspäi. Konz oli neičukaižen, lujas navedi väta tätüižil vai kut sanuba šoutarvelaižed, ”mučakiihe”. Hänen sanoiden mödhe tehtud ičeze käzil mučakol om ičeze heng, i se linneb mugoižen, miččed meled sen tegii paneb sihe.  

– Mö tedam, miše ezmäine mučak oli kut znam, simvol, kaičii. I vaiše kut mäni aig, nügüd’ se om bobaine”, sanub L’ubov’ Ivanova.

Armastuz bobaižihe om tehnus elon azjaks da radoks. L’ubov openzihe ombelta tätüižid iče. Radmaha käzil hän opendase nügüd’-ki. Ičeze tehmusiden täht hän otab erazvuiččed materialad, muga sünduba čomad azjad, miččed paksus tegesoiš hüvikš lahjoikš ičhižile.  

– Minei oli mel’t möto tedištada midä-se ut i minä äi kerdoid olin Petroskoiš i openzimoi rata käzil. Minä olin äjil mastar’-klassoil, ozutesikš, openzimoi, kut pletta tohespäi, ombelta bobaižid, kut tehta čomad änikod foamiranaspäi i kangaspäi, kut tehta bobaižid villaspäi, jatktab L’ubov’ Anatoljevna.

Pehmdad bobaižed, kuzen čomitesed, mujukahad sijakatused kanghan palaižišpäi... I nece ei ole kaik. Hänen radod voib kacta muzejas, tägä-žo voib opetas tehta niid ičeze käzil. L’ubov navedib jagadas ičeze mahtoil. Kaks’ vot tagaze Muzejan ö-praznikal hän vedi mastar’-klassan lapsiden täht, se tuli mel’he tulnuzile i siš aigaspäi mugoižed urokad lapsiden täht om kaikenaigaine azj.

– Mö tedam, miše nügüd’ lapsed äi aigad oma školas, pä heil väzub, i tahtoim, miše konz hö tuldaze muzejaha, hö midä-se tedištaze da völ lebaidaze, sanub L’ubov’ Ivanova. Muga Šoutjärven muzejas tehtihe čogaine lapsiden täht. Tänna tuleskeleba vanhembad-ki i spasiboičeba muzejan radnikoid heiden hüväs da tarabhaižes rados. 

ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Oma Mua
Mie toivon myöštyö
Kanšallisešša musejošša esitettih kirja liäkäristä Anatolii Martinovista. Kirjan luatijana on Valentina Sukotova, Oneganiemi-kanšalaisjärještön johtaja, ihmisoikevukšien puoluštaja, Anatolii Martinovin yštävä ta apulaini.
Kodima
Muštsijad, kuti voinan jäl’ged
Kalages om völ kaičenus sijoid, miččed starinoičeba voinan aigoiš da kaičeba istorijad. Suomalaižed batarejad Kalag’-posadas vahvištoitaba ristituiden starinoid. Nügüd’ nece azegsija tuleb Kalag’-külän melentartuisijaks, no vähän, ken tedab, mikš nece batarei sijadase ani mägel i min täht se oli tehtud.
Karjalan Sanomat
Lahdenpohja: Suomalaisesta kartanosta museoalue
Kesämökiksi vuosikymmeniä sitten muuttunut suomalainen kartano on nyt tarkoitus peruskorjata. Omistajat suunnittelevat taloon museota ja pihapiiriin kivirakennelmien puistoa.
Karjalan Sanomat
Ei tullutkaan äänettömyys
Uudessa Äänettömyys-ohjauksessaan Sergei Pronin nostaa esiin vähemmistökielen säilyttämisen ongelmaa. Esityksessä ei puhuta, mistä kielestä kyse on.
Oma Mua
Henna Massinen: Kai karjalan kielen murdehet ollah armahat
Henna Massinen ruadau Päivännouzu-Suomen yliopistos suomen kielen da kiändämizen opastajannu. Yhteltiedy häi on loppemas omassah väitöskirjua rajakarjalazien murdehien suomelastumizeh näh. Ližäkse Henna kirjuttau karjalan kielen syvendäjien opindoloin tutkielmua karjalazis žiivatoin nimis.
Karjalan Sanomat
Nukketeatteri voitti Kultaisen naamion
Karjalan nukketeatterin esitys Kalastajasta ja kalasta sai Venäjän ylimmän teatteripalkinnon Paras esitys nukketeatterissa -sarjassa.
Kodima
Endevanhan vepsläižen naižen sädod
Tedat-ik tö, mitte irdnägo oli vepsläižel naižel äi vozid tagaze? Miččed sädod oliba da miččes kanghaspäi ned oli tehtud? Sen polhe mö pagižem Natalja Denisovanke, Karjalaižiden, vepsläižiden da suomalaižiden mediakeskusen radnikanke.
Oma Mua
El’vira Derevl’ova: oma kieli da pajot ollah ainos sydämes
Karjalaine El’vira Derevl’ova on rodužin Veškelyksespäi, ga äijän vuottu eläy Petroskois. Vastavuimmo El’vira Derevl’ovan kel Petroskois Belije kl’uči -sanatouries, kus naine ruadau – järjestäy pidoloi gostile.
Kodima
Vepsläine delegacii ajoi Salehard-lidnaha
Sulakun 4.-8. päivil vepsläine delegacii Karjalaspäi radoi Salehard-lidnas. Sigä mäni Venäman Pohjoižen, Sibirin da Edahaižen Päivnouzman igähižiden rahvahiden toine forum.
Karjalan Sanomat
Sota naisen silmin
Karjalan laulu- ja tanssiyhtye Kanteleen uusi musiikkiesitys Heijastus esitettiin suurella menestyksellä Petroskoissa maanantaina. Vuoden päästä esitys pääsi lopultakin ensi-iltaan.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль