Teatterissa lapšet šäilytetäh muamonkieltä

Teatterissa lapšet šäilytetäh muamonkieltä

Uljana Tikkanen
30.11.2023
Esitykšie karjalan kielellä näytettih Petroskoissa. Karjalaini šuarna -teatterikilpailuh ošallistu 21 ryhmyä.
Kaššali-šuarnua näytti MIX-teatteri Alavoisen kyläštä ta piäsi piävoittajakši. Kuva: Karjalaini šuarna -festivalin VK-ryhmäštä
Kaššali-šuarnua näytti MIX-teatteri Alavoisen kyläštä ta piäsi piävoittajakši. Kuva: Karjalaini šuarna -festivalin VK-ryhmäštä

Lapšien teatteriryhmät keräyvyttih Petroskoissa ta esitettih šuarnoja karjalan kielellä. Šalissa oli mukava ta lämmin ilmapiiri: artistat oikein vaštuullisešti esitettih omie šuurie ta pienieki roolija. Äšen šienien roolissa olijat artistat muissettih, jotta šienenhatulla pitäy ajoissa heiluttua ta še täyventäy spektaklie. Jokahini spektaklin ošallistuja on tärkie.

Tänä vuotena Karjalaini šuarna -teatterikilpailuh ošallistu 21 ryhmyä. Enšin hyö kuvattih video ta työnnettih kilpailun enšimmäiseh ošah. Toiseh ošah piäsi šeiččemen parašta ryhmyä. Kaikkieštah yli 170 lašta liitty kilpailuh.

— Još lapšet šäilytetäh ta kehitetäh omua kieltä, še merkiččöy, jotta hyö rakaššetah omua kulttuurie ta kotimuata. Tiälä hyö voijah esittyä šitä toisilla, šano Karjalan kanšallisen ta alovehellisen politiikan ministerijön kantarahvahien valtijollisen kannatukšen ošašton johtaja Jelena Migunova.

Kilpailun toisešša ošašša esiinnyttih lapšet Jessoilašta, Mujejärveštä, Alavoisešta, Vieljärveštä, Jyškyjärveštä ta Petroskoista. Hyö esitettih spektaklija karjalan kielellä karjalaisien šuarnojen mukah. Lapšet näytettih omua taituo roolien esittämiseššä šekä laulettih ta tanššittih.

Arvoštelijat niise kačottih, mimmosie pukuja ta lavakorissukšie oli kekšitty, kuin hyvin lapšet paistih karjalakši, mimmoni musiikki oli valittu.

Joka ryhmällä oli omie vahvoja puolie ta valita parahan spektaklin oli vaikie.

— On mukava, jotta tuli vielä enempi karjalaisien starinojen mukah valmissettuja spektaklija. Eryähät ošallistujat ollah teatteriryhmät, a eryähät ollah kouluryhmät, kumpaset piätettih valmistua spektakli kilpailuo varoin. Toivomma, jotta heilä miellytti valmistua spektaklie ta hyö jatetah teatteritoimintua ta ruvetah nauttimah šiitä, šano kilpailun arvoštelija Andrei Gorškov.

Myö käyttimä meijän etupuolie — musiikkie, ryhmäššä lapšet šoitetah ta lauletah. Karjalan kieltä on vähän lisäopaššušohjelmašša ta myö teatterin avulla yritämmä opaštua kieltä lapšilla.
Antonina Rossijeva, MIX-teatterin karjalan kielen opaštaja

Arvoštelijat huomattih harraštaja-artistojen virheitäki. Kilpailun jälkeh oli pietty muasteri-oppi lapšie ta ohjuajie varoin, missä kaikki šuatih kallehie n’euvoja ammatillisilta näyttelijiltä ta ohjuajilta.

Kilpailun toiseh ošah piäššyöt teatterit jo oltih voittajina ta parahina. Ka kilpailun šiäntöjen mukah piti parahistaki valita voittajie.

Kilpailun enšimmäisen paikan diplomin šai Jessoilan koulun 4A-luokan lapšet, toisella paikalla piäsi Jessoilan musiikkiyhtyveh “Värttinä” ta kolmannella — Pohjolan lapšet -ryhmä Mujejärveštä.

Karjalaini šuarna -kilpailun piälahjan tänä vuotena šai MIX-teatteriryhmä Alavoisešta, ohjuaja Svetlana Pronina. Še esitti Kaššali-spektaklin.

Spektakli yhisti kaikista enemmän lapšie, jokahisella oli oma rooli: lapšet laulettih, šoitettih, arvautettih arvautukšie toisilla spektaklin ošallistujilla, ka kaččojat voitih vaššata niih, lopušša hyö tanššittih ta kučuttih kaččojieki piirileikkih.

— Meijän teatteriryhmä on nuori, myö peruštima šen kakši vuotta takaperin. Nyt ryhmäššä on enšimmäisen ta nellännen luokkien opaštujat, šano MIX-teatterin karjalan kielen opaštaja Antonina Rossijeva.

— Myö käyttimä meijän etupuolie — musiikkie, ryhmäššä lapšet šoitetah ta lauletah. Karjalan kieltä on vähän lisäopaššušohjelmašša ta myö teatterin avulla yritämmä opaštua kieltä lapšilla, kerto Antonina.

Mie esitin ukon roolie spektaklissa. Kun mie šain lahjan, mie en uškon, jotta šiinä ei ole virhettä ta olin oikein iloni. Još miula annetah vielä teatteriroolija mie mielelläh rupien käymäh teatterih.
Ivan Filimonenko, MIX-teatterin artista

Kilpailušša palkittih kirkkahimpie artistoja Kanšallisien kulttuurien keškukšen erikoislahjoilla.

MIX-teatteriryhmän artista oli yhtenä kolmešta Etnotähtini-nominatijon voittajašta.

— Mie esitin ukon roolie spektaklissa. Miun opaštaja šanou, jotta mie olen taitaja ta kučču teatterih šyyškuušša, näin mie šain tämän roolin. Kun mie šain lahjan, mie en uškon, jotta šiinä ei ole virhettä ta olin oikein iloni. Još miula annetah vielä teatteriroolija mie mielelläh rupien käymäh teatterih, kerto MIX-teatterin artista Ivan Filimonenko.

Vielä kahekši etnotäheksi oli nimitetty Ilja Čuprin Mujejärveštä kontien roolista ta Mohnačova Ol’ga Jessoilašta hiiren roolista.

Karjalan kanšallisen ta alovehellisen politiikan ministerijön erikoislahjan šai Jyškyjärven teatteri “Ihmekesseli”, johtaja Natalja Bobrova.

Kaikki lapšet šuatih muistolahjoja festivalin järjestäjiltä ta partn’oriloilta.

Teatteriryhmien johtajat koroššettih, kuin tärkie on ošallistuo esityšmatkoih — lapšet nähäh toisie kollektiivie, ohjuajat kekšitäh uušie idejoja, kaikki šuahah kallista työkokemušta. Karjalaini šuarna -festivalin rajoissa lapšet ošallissuttih muasteri-oppiloih ta opašretkilöih, kačottih Čičiliušku-teatterin spektakli.

Festivalie pietäh vuuvvešta 2013 kerran kahešša vuuvvešša. Tänä vuotena še oli järješšetty Karjalan Rahvahan Liiton Karjalaini etnoklasteri -projektin rajoissa Karjalan piämiehen granttien fondin šekä Karjalan kanšallisen ta alovehellisen politiikan ministerijön kannatukšella.


ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Oma Mua
Komin runoloi nygöi lyydikse
Komin tazavallan kuulužan runoniekan Al’ona Jel’tsovan runoloi on kiännetty nygöi karjalan kielelegi.
Karjalan Sanomat
Puškinin kieli yhdistää kansoja ja maita
Runousteatteri Kredo -järjestö on edistänyt vuosia venäjän kieltä ja kulttuuria maailmassa. Nyt yhteistyökumppanit ovat Kirgisiasta ja Uzbekistanista.
Oma Mua
Luguperis nygyaigazeh kirjastossah
Veškelyksen kylä on ainavo Suojärven piiris, kudamal on kanzalline stuatussu. Moizennu kohtannu, kus eläy Veškelyksen istourii on paikalline kirjasto, kudai tänä vuon täytti 120 vuottu.
Karjalan Sanomat
Humanistiset opintolinjat kiinnostavat eniten
Suurin osa hakijoista eli 90 prosenttia hakee Petroskoin yliopistoon sähköisesti. Yhteishaku päättyy 25. heinäkuuta.
Karjalan Sanomat
Taimituotanto on kasvamassa Karjalassa
Taimitarhojen kasvihuoneet varustetaan lämmityslaitteilla. Niiden ansiosta havupuiden siemeniä kylvetään kaksi kertaa vuodessa.
Oma Mua
Šankarit vuaralla
II Karjalan iäremmäini parijuokšu “TeräšVuara” mäni Koštamukšen kaupunkipiirin Ponkkalahešša. Tänä vuotena kuot’ella omie voimie tuli 34 henkie.
Karjalan Sanomat
Salaatin tuottaja laajentaa tuotantoa
Uudessa kasvihuoneessa salaattia kasvatetaan ajanmukaisella ympäristöystävällisellä menetelmällä ilman maaperää.
Karjalan Sanomat
Karjala ja Kuolan niemimaa kameran takaa
Karjalan kansallismuseon uusi näyttely kertoo Muurmannin radan rakentamisesta rautatieinsinööri Aleksandr Azantšejevin ottamin valokuvin. Useimmat kuvista on julkaistu ensi kertaa.
Kipinä
Minun baban sarnad. Lahj jänišalpäi
Maria Aleksejeva johtutab sarnoid, miččid hänele staronoiči laps’aigal hänen baboi. Necil kerdal penikaine Mašoi lähteb ičeze vanhembidenke heinäntegole. Nece sarn starinoičeb, kut mäni emäine radpäiv nitul.
Karjalan Sanomat
Kielten tilanne puhuttaa tutkijoita
Karjalan kielen, kirjallisuuden ja historian tutkimuslaitoksen valtuuskunta osallistui Venäjän suomalais-ugrilaisten tutkijoiden konferenssiin Joškar-Olassa.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль