Tavoitteena vaalia, sivistää ja kouluttaa

Tavoitteena vaalia, sivistää ja kouluttaa

Marina Tolstyh
21.11.2023
Suomen kielen keskus Karjalan tasavallassa -kansalaisjärjestö on täyttänyt viisi vuotta.
Suomen kielen keskus Karjalan tasavallassa -kansalaisjärjestön puheenjohtaja Tatjana Islamaeva edistää ja kehittää suomea kielikurssilla, -kerhossa ja keskustelutilaisuuksissa. Kuva: Marina Tolstyh
Suomen kielen keskus Karjalan tasavallassa -kansalaisjärjestön puheenjohtaja Tatjana Islamaeva edistää ja kehittää suomea kielikurssilla, -kerhossa ja keskustelutilaisuuksissa. Kuva: Marina Tolstyh

Suomen kielen keskus Karjalan tasavallassa -kansalaisjärjestön puheenjohtaja, suomen kielen opettaja Tatjana Islamaeva korostaa, että hän on perustanut järjestön nimenomaan suomen kielen kehittämiseksi ja edistämiseksi Karjalassa ja sen ulkopuolella. Järjestön tehtävänä on myös parantaa suomea opiskelevien kielitaitoa.

— Järjestö on valistusyhdistys, jonka päätehtävänä on vaalia perinteitä, sivistää ja kouluttaa. Se ei ole mikään kansallinen järjestö. Tervetulleita mukaan järjestön toimintaan ovat ne, jotka haluavat lukea kieltä, Islamaeva sanoo.

Puheenjohtaja mainitsee järjestön neljä toimintalinjaa, joita hän pitää merkittävimpinä. Ne ovat kieliviikko, -kurssi ja -kerho sekä keskustelutilaisuudet.

Alussa Petroskoissa ja myöhemmin myös muualla Karjalassa joka syksy pidetty kieliviikko oli tärkeimpiä tapahtumia. Se keräsi jo neljä kertaa yhteen suomen kielen asiantuntijoita, opiskelijoita ja harrastajia. Suomen kieltä tukenut viikko innosti myös karjalan ja vepsän kielestä ja kulttuurista kiinnostuneita järjestämään omia kieliviikkojaan.

Kielikerhon toiminta on aktiivista ja pysyvää. Kielikurssi on toiminut ja tulee toimimaan.
Tatjana Islamaeva, kansalaisjärjestön puheenjohtaja, suomen kielen opettaja, Petroskoi

Islamaevan mukaan kieliviikkojen tavoite on valistaa ihmisiä.

— Kuluvana vuonna en ehtinyt järjestää kieliviikkoa ajan puutteen vuoksi. Nykytilanne maailmassa ei ole vaikuttanut siihen, että viikkoa ei ole pidetty. Tilanteesta huolimatta tarvitsemme suomen kielen taitoa, hän varmentaa.

Syyskuun ja toukokuun välisenä aikana viikottain pidettävät kielikurssi ja kerho ovat Islamaevan mielestä järjestön aikaansaannoksia. Molemmat tilaisuudet ovat hyvin suosittuja suomea lukevien petroskoilaisten keskuudessa.

— Kielikerhon toiminta on aktiivista ja pysyvää. Kielikurssi on toiminut ja tulee toimimaan, hän painottaa.

Järjestön puheenjohtaja uskoo, että raskaat vuodet päättyvät aikanaan, ja yhteistyö naapurimaiden välillä alkaa taas kehittyä ruohonjuuritasolta.

— Vuorovaikutus maiden välillä ei ole mihinkään häipynyt. Tavalliset ihmiset ovat olleet koko ajan kanssakäymisessä. Suomen kieltä on kehitettävä nykyistä korkeammalle tasolle, esimerkiksi opetusalalla, Islamaeva varmistaa.

Joskus yhteistyö palaa entiselleen. Tämä ei tapahdu nopeasti ja kohta, mutta tapahtuu. Me tarvitsemme ihmisiä, jotka puhuvat hyvin suomea.
Tatjana Islamaeva, kansalaisjärjestön puheenjohtaja, suomen kielen opettaja, Petroskoi

Islamaeva on sitä mieltä, että Karjalassa tarvitaan suomen kieltä osaavia asiantuntijoita eri aloilla, esimerkiksi oikeusalalla, tullityössä ja terveydenhuollossa.

— Joskus yhteistyö palaa entiselleen. Tämä ei tapahdu nopeasti ja kohta, mutta tapahtuu. Me tarvitsemme ihmisiä, jotka tällä puolin rajaa puhuvat hyvin suomea, järjestön puheenjohtaja painottaa.

Islamaevan mukaan Moskovassa ymmärretään suomen kielen tärkeyttä esimerkiksi diplomaattisessa toiminnassa. Karjalassa hän on käynyt monessa virastossa ja laitoksessa selittämässä, että suomen kielen asiantuntijoita  täytyy Karjalassa kouluttaa.

Keskusteluissa syntyy yhteistyöyhteyksiä ja hanke-ehdotuksia

Kansalaisjärjestön pitämästä pyöreä pöytä -keskustelusta on tullut mukava ja tehokas tilaisuus, jossa voi keskustella suomen kieleen ja kulttuuriin kuuluvista aiheista. Keskusteluja oli jo kymmenen. Virtuaalisesti ja hybriidimuodossa pidetyt pyöreät pöydät ovat keränneet yhteen suomen kielen asintuntijoita ja harrastajia Karjalasta ja Venäjän suomalais-ugrilaisilta alueilta sekä Valko-Venäjältä.

— Alussa keskustelun tarkoitus oli selvittää, millainen asema on suomen kielellä Karjalassa ja mikä kielen tilanne on opetusalalla. Sitten pyöreä pöytä on laajentanut toimintaansa Karjalan ulkopuolelle, ja tilaisuuksiin on liittynyt myös kumppaneita Valko-Venäjältä, tilaisuuksien järjestäjä Islamaeva kertoo.

Muistissa on pysynyt Kalevala-runoelmalle helmikuussa omistettu tilaisuus, jossa luettiin ja lausuttiin Kalevalan runoja 22 kielellä. Lokakuussa keskusteltiin ammatti- ja harrastajateatterien roolista vähemmistökielten säilyttämisessä ja kehittämisessä.

— Tilaisuudessa puhuimme suomen kielen lisäksi myös karjalan ja vepsän kielestä. Keskustelussa osoittautui, että kieliä ylläpitävät parhaiten harrastajateatterit, Islamaeva huomaa.

Teatteriaihe on antanut pohjan kansalaisjärjestön uuden toimintalinjan kehitykselle. Islamaeva aikoo harjoitella hanketoimintaa. Toistaiseksi hän on valmis liittymään hankkeeseen yhteistyökumppanina.

— Järjestön hanketoiminta kohdistuu nimenomaan Karjalan vähemmistökielten kehittämiseen ja edistämiseen. Se auttaa parantamaan suomen, karjalan ja vepsän näkyvyyttä, Islamaeva sanoo.

Hänen mukaansa tulevan hankkeen yhtesityökumppanit kehittävät eteenpäin teatteriaihetta.


ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Kipinä
Lapšien ta nuorison talvihuvija
Karjalaisilla lapšilla ta nuorilla talvella oli kaikenmoisie kisoja pirtissä. Niistä tekstin luatijalla kerto muamoh Santra Remšujeva viime vuosišuan lopušša.
Karjalan Sanomat
Omin Silmin käynnisti uuden ohjelman
Suomenkielinen luento kielen kehityksestä avasi Tietoja talteen -ohjelman Karjalan vähemmistökielillä. Seuraava luento on karjalaksi.
Oma Mua
Jänöiselgy armas
Vieljärven kyläkunnan Jänöisellän kylän ainavo eläi 85-vuodehine Viktor Sumkin saneli kylän da oman perehen jygies elaijas.
Karjalan Sanomat
Fokuksessa Vienan kuolleet kylät
Paanajärven hävinneet kylät -näyttely kertoo kahdesta kansallispuiston kuolleesta kylästä ja niiden kautta Vienan Karjalan historiasta.
Kipinä
Karjalaisie valehšuarnoja
Petroskoin Oneženka-päiväkojin kašvattajat valmissettih mukavie kertomukšie Karjalaisie valehšuarnoja -šarjašta.
Oma Mua
Pitkyjärven sillan mustokse
Sillat, sillat…, pienet dai suuret, raudubetonahizet dai puuhizet, rippujat sillat, telat dai suodu myöte poikkizin lykätyt parret…
Karjalan Sanomat
Tulevat opettajat kilpailevat voitosta
Yrittäjät ja työnantajat osallistuvat mestaruuskilpailuihin. He laativat tehtäviä kilpailijoille ja toimivat tuomareina.
Oma Mua
Kalevalan muan laulut
Koštamukšešša piettih Kanšainvälini šuomelais-ugrilaisien kanšojen kulttuurin Kanteletar-festivali.
Oma Mua
Arheolougii avuau histourien peittožuksii
Arheolougu on tiedomies-histouriekku, kudai kaivamizien avul sellittäy mainazien rahvahien elostu, tävvendäy histourien. Arheolougien tiijon vie sanotah “tiijokse labjanke”. Arheolougan ruavos sanelou tutkii Tatjana Vasiljeva.
Karjalan Sanomat
Marilainen runo soi lyydiksi
Kolme runoa on käännetty lyydin murteelle venäjästä ja yksi marin kielestä. Käännökset ovat osa kahta suurta kirjallisuushanketta.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль