Täyzi vačču karjalažuttu

Täyzi vačču karjalažuttu

Ol’ga Smotrova
09.03.2021
Instagraman-liittehien käyttäjät toinah nähtih omien uudizien keskes Havumeččä-laukan uudizii da tavaroi. Net kerras kiinitetäh mieldy, ku ollah čomat, nygyaigazet, tozi karjalazet. Laukan emändy on nuori dizaineru, taidoilii da fotokuvuaju Anita Gundireva.
Tämän laukan ual Instagramas Anita on kirjutannuh oman buaban Meeri Tuiskun runon vienankarjalakse. 6+
Tämän laukan ual Instagramas Anita on kirjutannuh oman buaban Meeri Tuiskun runon vienankarjalakse. 6+

Avata oma internet-laukku Anital tuli mieleh koronaviirusan pandemien aigua. Ruavottah jiännyh neidine tiijusti, ku Karjalazien, vepsäläzien da suomelazien resursukielikeskus pidäy projektoin online-kilvan.

– Minul jo ammui oli mieles valmistua omii tavaroi, kudamis oli karjalastu kul’tuurua. Minun vahnembat opastettih minuu suvaimah omua muadu, minä lapsennugi tahtoin opastuo omah kieleh da kul’tuurah, i vuozi vuottu minun himo vai kazvoi. Kahtes kuus minä luajin kaiken, ylen tarkah kai duumaičin, kai pienetgi šeikat otin huomivoh – azuin videot da keksin tunnusmerkin, sanelou Anita.

Anitan laukas on enimite paidoi, emalikruuškoi, kangahas ommeltuloi laukkoi, poštukartočkoi. Hänen sivul on enämbi 500 lugijua da joga päiviä liženöy uuttu. Enziallus hänen tavaroi ostettih Karjalas eläjät, sit rodih ostajua Ven’an toizil alovehil da Suomes. Rahvas enimytteh kyzytäh kruuškoi da laukkoi. Niilöi Anita čomendau karjalazil kirjoil da azuu eri kirjuteksii karjalakse.

– Minä vaste ei ammui rubein opastumah karjalan kieleh online-opastuskniigoin avul. Kirjuttua karjalakse oigieh minul avvuttau minun tuatto, kudai maltau kieldy lapsusaijas, sanou Anita.

Tuliekse aigua Anita tahtos luadie toiziigi tavaroi. Jälgimäzii hänen valmistettuloi tavaroi oldih karjalazil kirjoil čomendetut padapaikat da kaglupaikat.

– Minä ylen äijäl tahtozin luadie nygyaigazii sobii vahnah karjalazeh tabah. Karjalastu ruuttua emmohäi pie joga päiviä. Himoittas ku, rahvas tiettäs da pandas nägyvih oma histourii da perindöt, a ei juohatettas niilöi vaiku muzeis olles. Olis hyvä luadie moizii sobii, kudamii rahvas piettäs joga päiviä da kudamis säilyttäs meijän perindöt. Mielis minä jo olen keksinyh äijän čomua sobua. Himoittau luadie kerras kai, ga minul vie ei ole neruo sih. Tänäpäi minä vai tutkin sidä ruaduo, opastun, sanelou Anita omas tulies ruavos.

Anitan Instasivul lyödyy ei vai kuvii, ga vodeoloigi. Niilöis on tavaroin rekluamua, ga kaččuo niidy voibi muitegi hyväkse mielekse. Anita opastui fotokuvuajan neroh, maltau piirustua, kiinnostuu muuzikkahgi.

– Minul ei pie eččie, sanommo, video-operuattorua, taidoilijua libo dizainerua, minä ičeväil maltan suaja ilmizin kai omat ideit. Ga toiči ellendän, ku minul ei tävvy mittumiitahto neroloi, ku pidäy veres “kačahtus” ruadoh, sit minä kyzyn nevvuo tuttavil, sellittäy Anita.

Anitan dovarišat da lähäzet kannatetah hänen ruaduo. Hyö nevvotah, midä pidäy ližätä myödävien tavaroin joukkoh, midä häi luadiu viäräh.

– Ainos kyzyn nevvuo omal nuorembal vellel, hänel sežo on täyzi vačču karjalažuttu. Häi ozuttau minun luajilmuksii omile dovarišoile, i minul on ylen tärgei suaja nevvoloi nuorembis, heilehäi sežo pidäy ugodie, sanou Anita. 


ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Oma Mua
Mie toivon myöštyö
Kanšallisešša musejošša esitettih kirja liäkäristä Anatolii Martinovista. Kirjan luatijana on Valentina Sukotova, Oneganiemi-kanšalaisjärještön johtaja, ihmisoikevukšien puoluštaja, Anatolii Martinovin yštävä ta apulaini.
Kodima
Muštsijad, kuti voinan jäl’ged
Kalages om völ kaičenus sijoid, miččed starinoičeba voinan aigoiš da kaičeba istorijad. Suomalaižed batarejad Kalag’-posadas vahvištoitaba ristituiden starinoid. Nügüd’ nece azegsija tuleb Kalag’-külän melentartuisijaks, no vähän, ken tedab, mikš nece batarei sijadase ani mägel i min täht se oli tehtud.
Karjalan Sanomat
Lahdenpohja: Suomalaisesta kartanosta museoalue
Kesämökiksi vuosikymmeniä sitten muuttunut suomalainen kartano on nyt tarkoitus peruskorjata. Omistajat suunnittelevat taloon museota ja pihapiiriin kivirakennelmien puistoa.
Karjalan Sanomat
Ei tullutkaan äänettömyys
Uudessa Äänettömyys-ohjauksessaan Sergei Pronin nostaa esiin vähemmistökielen säilyttämisen ongelmaa. Esityksessä ei puhuta, mistä kielestä kyse on.
Oma Mua
Henna Massinen: Kai karjalan kielen murdehet ollah armahat
Henna Massinen ruadau Päivännouzu-Suomen yliopistos suomen kielen da kiändämizen opastajannu. Yhteltiedy häi on loppemas omassah väitöskirjua rajakarjalazien murdehien suomelastumizeh näh. Ližäkse Henna kirjuttau karjalan kielen syvendäjien opindoloin tutkielmua karjalazis žiivatoin nimis.
Karjalan Sanomat
Nukketeatteri voitti Kultaisen naamion
Karjalan nukketeatterin esitys Kalastajasta ja kalasta sai Venäjän ylimmän teatteripalkinnon Paras esitys nukketeatterissa -sarjassa.
Kodima
Endevanhan vepsläižen naižen sädod
Tedat-ik tö, mitte irdnägo oli vepsläižel naižel äi vozid tagaze? Miččed sädod oliba da miččes kanghaspäi ned oli tehtud? Sen polhe mö pagižem Natalja Denisovanke, Karjalaižiden, vepsläižiden da suomalaižiden mediakeskusen radnikanke.
Oma Mua
El’vira Derevl’ova: oma kieli da pajot ollah ainos sydämes
Karjalaine El’vira Derevl’ova on rodužin Veškelyksespäi, ga äijän vuottu eläy Petroskois. Vastavuimmo El’vira Derevl’ovan kel Petroskois Belije kl’uči -sanatouries, kus naine ruadau – järjestäy pidoloi gostile.
Kodima
Vepsläine delegacii ajoi Salehard-lidnaha
Sulakun 4.-8. päivil vepsläine delegacii Karjalaspäi radoi Salehard-lidnas. Sigä mäni Venäman Pohjoižen, Sibirin da Edahaižen Päivnouzman igähižiden rahvahiden toine forum.
Karjalan Sanomat
Sota naisen silmin
Karjalan laulu- ja tanssiyhtye Kanteleen uusi musiikkiesitys Heijastus esitettiin suurella menestyksellä Petroskoissa maanantaina. Vuoden päästä esitys pääsi lopultakin ensi-iltaan.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль