Sygyzyn jälles roih kevät
Syksyn jälkeen saapuu kevät -fil’mu ozuttau elostu Suomes 1940-vuozien puolivälis, konzu Raja-Karjalaspäi rahvahal pidi paeta voinanjallois. Karjalazet jovvuttih jättämäh omii kodiloi da konduloi da muuttamah vierahih paikkoih, suomelazien keskeh. Paikallizet kačottih tulolazii ebäillen. Pagolazil oldih toizet tavat, viero da kieli.
– Minä tahtoin luadie kinon rasizmas. Sendäh ku vuvves 2015 lähtijen Suomeh da toizih Jevruopan mualoih rubei tulemah kogonaine pagolazien ualdo. Rahvas lähtiettih pagoh voinanjallois, sanou fil’man käzikirjuttai da ohjuaju Annika Grof. – Minä tahtoin täl fil’mal kommentiiruija tämän hetken tilandehtu. Minä iče mustin, kui buabo saneli, ku Kiuruviel, kuspäi minä iče olen, tuli pagolastu voinan jälles. Häi käytti sanua pagolaine, dai minä yhtistin nämmä aziet toine toizeh.
Kinos kaksikymmenvuodizel karjalazel Annil perehinneh ei ole kebjei harjavuo uudeh elaigah. Ga tyttö on nuori, häi tahtou eliä da suvaija. Annin syväin äijäl palau suomelazeh mieheh, kudai on äijiä vahnembi händy. Eigo Anni voi ellendiä, mindäh miehel syväin ei pala yhtenjytyi äijäl kui hänel.
“Syksyn jälkeen saapuu kevät” on Annika Grofin enzimäine pitky ozutelmuelokuva. Enne häi ohjai dokumentu- da sarjufil’moi. Tulien fil’man käzikirjutustu kirjuttajes Annika vastavui ristikanzoinke, ket lapsennu tuldih Karjalaspäi Suomeh pagolazinnu. Annin ezikuvannu on ohjuajan died’oin sizär. Paginoi hänes Annika puaksuh kuuli lapsusvuozin. Hos fil’mu on azuttu faktoin pohjal, ga yhtelläh fil’man tapahtumat ollah keksitty. Ezmästy kerdua Annika oli kosketuksis karjalan kielenkegi.
– Minä nimidä en tiedänyh livvinkarjalazis da täs kieles. Ku rubein tutkimah kogo aziedu, tiijustin, ku net karjalazet, kudamat pandih elämäh minun roindumuale, tuldih Luadogan pohjazes puoles. Ku sie oli livvinkarjalastu, kuduat paistih livvikse. Minä kinon ohjuajannu ajattelin sih luaduh: ku luadinen fil’mua islandilazis, sit heil vältämätä pidäy paista islandien kielel. Fil’man luadijannu minä en anna heil paista suomekse libo anglien kieleh. Heil pidäy vältämätä paista omah kieleh. Sehäi on minule ičestäh selgei, ku hyö paistah sidä kieldy. Sit rubein eččimäh, ken tiedäy tädä kieldy. No sehäi on Timoi Munne, sanelou Annika Grof.
Timoi Pedri Munne kiändi käzikirjutuksen karjalakse, ližäkse iänitti artistoih niškoi kai heijän sanat da sit kuvauksien aigah oli ainos auttamas. Enne tädä kinuo niken artistois ei paissuh karjalakse. Heil pidi enzimäi harjoitella da opastuo kai omat sanat suomekse, äski sit karjalakse. Karjalankielisty paginua fil’mas on 60 prosentua. Timoil oli yhtenjytyi vaigei kiändiä dai opastua. Abuu löydi Santtu Karhun pajolois da paginois.
– Täl fil’mal on ylen suuri merkičys karjalankielizile da karjalankielizele kul’tuurale, sendäh gu tämä on enzimäine da sendäh gu täs voimmo sanuo, gu kaikenluadustu kul’tuurua: nygyaigastu kinuo, muuzikkua, midätahto voijah luadie karjalan kielel, kui toizilgi kielil. Tahtozin, gu sit karjalazet, kuduat varatah paista omal kielel da ozuttua omua mieldy karjalakse, oldas vähäzel rohkiembat da elettäs tädä elaigua omal kielel, sanoi Timoi.
Fil’man luadijoin, Tarasov Films -kompuanien, mieles karjalan kieli ei pöllätä kaččojii, semmite fil’mas on suomen-da ruočinkieline tekstitys. Hyö toivotah, kinos ozutettu istourii vedäy omah puoleh nygyaigazii kaččojii. Da tahtotah ozuttua kinon Ven’al.
– Syksyn jälkeen saapuu kevät (Sygyzyn jälles roih kevät) -fil’mu on syväh koskettai da ylen hyvin luajittu. Jo sendäh ei maksa jättiä sidä kaččomattah. Tärgevimii dieloloi täs kinos on se, gu sit paistah karjalakse! Da sikse se ližiäy uskottavuttu: karjalazet ollahgi paistu karjalakse! Da paistah iellehgi. Sendäh nečen jyttysty kinuo pidäs luadie ližiä. Pidäs luadie kino, kus oldas nygözet nuoret da keski-igähizet karjalazet, nygöine elos da nygöine karjalan kieli – se on jo sen verran kehitetty, gu ihan hyvin pädis fil’man kielekse, sanoi fil’man kaččonuh Yle-uudizien karjalakse kiändäi da lugii Hiloin Natoi.
