Svuad’bufestivuali Moskovas keräi rahvastu Ven’an eri kolkispäi

Svuad’bufestivuali Moskovas keräi rahvastu Ven’an eri kolkispäi

Nadežda Mičurova
20.05.2024
Rahvahanvälizen Rossija-ozuttelun hantuzis enzimästy kerdua VDNH-keskukses piettih svuad’bufestivuali. Puarat Ven’an muan eri kolkispäi tuldih Moskovah yhtymäh kirjoihmenemizen pruazniekkupidoh.
Svuad’bufestivualin joga puarale annettih den’gusertifikuattu kahtehsadah tuhandeh rubl’ah. Sertifikuatan avul molodoit voijah matkustua Ven’an muan loittombazihgi kohtih. Kuva: Margarita Kemppainen
Svuad’bufestivualin joga puarale annettih den’gusertifikuattu kahtehsadah tuhandeh rubl’ah. Sertifikuatan avul molodoit voijah matkustua Ven’an muan loittombazihgi kohtih. Kuva: Margarita Kemppainen

Rahvahanvälizen Rossija-ozuttelun hantuzis enzimästy kerdua VDNH- ozuttelukeskukses piettih kogo Ven’an svuad’bufestivuali. Puarat Ven’an muan eri kolkispäi tuldih Moskovah yhtymäh kirjoihmenemizen pruazniekkupidoh. 

— Rossija-ozuttelu rodih Moskovan da Ven’an piälimäzii perehpaikkoi. Juuri sit kohtas Ven’an prezidentu Vladimir Putin avai Perehen vuvven, sanoi Rossija-ozuttelun johtajan sijahine Anastasija Zvägina. 

Festivuali meni kogo nedälin, 12-19. oraskuudu. Nedälin aigua se yhtisti enämbän sadua viittykymmendy puarua. Molodoloi pandih kirjoih Moskovan ZAGS:an ruadajat. Svuad’bufestivualin pidämizen aigua oli tozi pruazniekkutundo, kuigi ainos, konzu pietäh svuad’boi. Tervehtimäh da kannattamah sulhazii da andilahii tuldih pajo- da tansijoukot Ven’an eri alovehilpäi. Hyö čomis ruutis vuorokkai ezityttih puaroin ies veseldyttäjen pruazniekkurahvastu omal bohatal pajo- da tansikul’tuural. A sit kaikin yhtes lähtiettih pruazniekkukulguh svuad’bufestivualin piälavassah, kus oli pietty yhtehmenendytseremounii da suuri konsertu.

Festivuali yhtisti enämbän sadua viittykymmendy puarua. Molodoloi pandih kirjoih Moskovan ZAGS:an ruadajat.

Oraskuun 18. päivänny Luodehozan federuallizen okrugan päivänny yhteh mendih molodoit Karjalaspäigi, ženihy Roman Räbtsov da andilas Al’ona Rozenstand. Heidy kannattamas da avvuttamas oli Oma Pajo -rahvahan hora Petroskoispäi, kudai pajatti kolme svuad'bupajuo da yhtes molodoloinke ozutti palazen karjalazes svud’bumenospäi: kasan riičindän, sen sijah kahten palmikoičendan, tukkien peitändän sorokan uale, sego vahnembien blahosloven’n’nan yhteh menemizeh. Oman svuad’ban Roman da Al’ona piettih karjalazien perindöllizis pruazniekkuruutis.

— Myö tuttavuimmo nelli vuottu tagaperin. Ruavon puoles minä rubein Al’onan hengenvardoiččijakse. Minä miellyin Al’onah da ellendin, gu tahton joga päiviä vardoija händy da puolistua kaikes pahas. Nämmä svuad’bufestivualin päivät oldih parahat meijän elaijas. Myö Al’onanke jo ammui tahtoimmo mennä yhteh vaigu hätken duumaičimmo, kui se olis luadie eri tabah, ei tavallizeh. Meijän svuad’bu pidänys ollah 25. oraskuudu, ga konzu meile soitettih ZAGS:aspäi da ehoitettih yhtymäh moizeh svuad’bufestivualih, myö kerras mielihyväl suostuimmo. Olemmo ylen ozakkahat, gu meil puutui pidiä svud’bu VDNH-ozuttelukeskukses da viegi kodvazekse čukelduakseh vahnah aigah, tiijustua äijän uuttu karjalazis, heijän kul’tuuras, vahnois svuad’butavois da viegi ičel olla sen kul’tuuran ozannu. Passibo suuri kaikil festivualin varustajile, gu muga hyvin järjestettih sen. Tahtommo sanuo suuret passibot ZAGS:an ruadajile da Karjalan halličukselegi, tiettäväine, Oma Pajo -horan pajattajile, gu kannatettih meidy täl merkittäväl päiväl, sanou sulhaine Roman Räbtsov.

Myö tuttavuimmo nelli vuottu tagaperin. Ruavon puoles minä rubein Al’onan hengenvardoiččijakse. Minä miellyin Al’onah da ellendin, gu tahton joga päiviä vardoija händy da puolistua kaikes pahas. Nämmä svuad’bufestivualin päivät oldih parahat meijän elaijas.
Roman Räbtsov

Oniegurannikon piirin ZAGS:an ruadai Jekaterina Faizullina hyvitteli molodoloi da andoi heile den’gusertifikuatan kahtehsadah tuhandeh rubl’ah. Tämän sertifikuatan avul hyö voijah matkustua Ven’an muan loittombazihgi kohtih.

— Myö suvaičemmo matkustua kui mašinal mugai samol’outal. Olimmo jo Abhazies, kävyimmö Sočih, ajelimmo Krimah mennyt vuon. Tänävuon tahtozimmo kävvä Altaile libo kaččuo Vladivostokkua. Nygöi terväh meil rodieu loma, toinah kävymmögi, sanou andilas Al'ona Rozenstand.


ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Karjalan Sanomat
Vadelmantuotanto siirtyy tunneleihin
Valtion tuki vauhdittaa aunukselaisen yrittäjän vadelmantuotannon siirtymistä muovin alle.
Oma Mua
Runot jiähäh nykytärkeiksi täh päiväh šuaten
Karjalan kanšojen yštävyštaloššä mäni Karjalaiset runot – rahvahan kulttuurikoodin pohja -seminari. Šemmosie seminarija vietetäh jo nellä vuotta, ta käsiteltävie aiheita aina löytyy.
Oma Mua
Paasonvuaru – Spuasanvuaru
Paaso, Helylän rinnal olii aiga korgei mägi on tulluh kuulužakse turistukohtakse. Sen nimi toven on aiga vaigei arbaitus.
Karjalan Sanomat
Tutkimusmatka rikastuttaa murrekarttaa
Karjalan tutkimuskeskuksen tutkijat lähtivät Tverin alueelle keräämään karjalankielistä aineistoa VepKar-korpusta ja äänitearkistoa varten. Matka on järjestetty Venäjän maantieteellisen seuran tuella.
Kipinä
Tilkuine
Kerdomuksen personuažu sanelou omas matkas buabanke meččäh.
Karjalan Sanomat
Itsenäinen Itä-Karjala oli Suomen projekti
Historiantutkija Denis Popovin mielestä separatistisen Karjalan väliaikaisen hallituksen perustaminen oli osa valkosuomalaisten interventiota Itä-Karjalaan. ”Itsenäisellä” Karjalalla Suomi halusi toteuttaa aluevaatimuksensa Venäjälle.
Oma Mua
Kanšallisien kirjallisukšien kehityštä käsiteltih Moskovašša
Moskovan Ruškiella aukivolla X kirjafestivalin rajoissa oli pietty Kanšallisien kirjallisukšien festivali. Kirjailijat ta runoilijat šekä kielen ta kulttuurin aktiiviset šäilyttäjät tultih festivalih, jotta tutuštuo toini toiseh.
Karjalan Sanomat
Runolauluista pohja luoville toimijoille
Vanhat karjalaiset runolaulut ovat innostuksen lähde säveltäjille, laulajille, tutkijoille ja muille luoville ihmisille. Esimerkkejä siitä kerrottiin seminaarissa.
Karjalan Sanomat
Yöttömät yöt valoisaksi aluksi
Karjalassa pidettiin ensimmäiset mönkijäcrossin mestaruuskisat. Kilpailemaan saapui lapsia ja nuoria Karjalasta, Pietarista ja Belgorodista.
Karjalan Sanomat
Elämäni polku on merkkiteos Karjalan kirjallisuudessa
Se edustaa tuoretta 2000-luvulla esiinnoussutta autoetnografista tutkimustapaa, jossa tutkijan omat kokemukset ja niistä kirjoitetut muistiinpanot muodostavat keskeisen aineiston.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль