Sured toivod ”Värtin”-keskusele

Sured toivod ”Värtin”-keskusele

Ol’ga Mironova
21.05.2020
Kalages avaitihe etnokul’turine ”Värtin”-keskuz, kus nügüd’ külän eläjad voiba vastatas, pagišta i pajatada kodikelel, opeta vepsän kel’t, ühtneda erazvuiččihe mastar’-klassoihe käzitöiden mödhe.
Natalja Silakova i Sergei Kisel’ov praznikališti avaižiba keskusen. Foto: Ol’ga Sobolenko
Natalja Silakova i Sergei Kisel’ov praznikališti avaižiba keskusen. Foto: Ol’ga Sobolenko

Männuden voden lopus ”Värtin”-keskusen avaiduz toi äi ilod Kalagen eläjile. Meletam, nece om lujas tärged azjtego külän i sen eläjiden täht. Ved’ amussäi täs eläba vepsläižed, hö kaičeba ičeze tradicijoid, veroid, pagižeba čomal pohjoižpaginal. 

Nügüd’ Kalages eläb äi norid kanzoid, lapsed školas opendaba vepsän kel’t, surel tahtol opendaba vepsläižid pajoid, ozutaba scenal sarnoid vepsän kelel, ühtneba vepsläižihe praznikoihe. Kaik nece ihastoitab meid. No sen-žo aigan kaikuččen vodenke küläs kaik vähemba tegese vanhoid ristituid, kudambad muštaba enččid aigoid, voiba starinoita, kut eletihe ende, miččid radoid tehtihe, miččid praznikoid pidetihe. Vähä om niid-ki, ked nügüd’ kanzas pagižeba vepsän kelel. Ka i ei kulu jo se vepsän pagin irdoil, laukoiš, kut nece oli ende. Nadeimoiš, miše ”Värtin” abutab kaita vepsän kul’turad, tradicijoid, pohjoižpaginad, mel’dütoitta lapsid vepsän kelen opendamižes, udessündutada rahvahaližid käzitöid. 

Keskuses om tehtud hüvä kohenduz, om osttud uz’ kaludišt. Honused oma vauvhad. Eläjiden täht sigä jo radab kudomižen sebr i mäneba vepsän kelen kursad. Sigä vasttasoiš ”Pihläine”-kollektivan pajanikad, miše repetiruida. 

Pidab sanuda, miše keskuses ”Muzikaldoine”-projektan abul zavottihe tehta muzikstudii, kus lapsed voiba änetada ičeze ezmäižid pajoid vepsän kelel. Mö nägim, kut lapsed surel tahtol ühtniba neche projektaha i meletam, miše nece muzikstudii linneb popul’arine i eloho tuleb völ äi čomid pajoid vepsän kelel.

Keskuses tehtas muzikstudii, kus lapsed voiba änetada ičeze ezmäižid pajoid vepsän kelel.

”Värtin”-keskusen praznikavaidusele tuli Karjalan Rahvahaližen da regionaližen politikan ministerstvan pämez’ Sergei Kisel’ov. Lapsed päivkodišpäi pajatiba pajon vepsän kelel i ozutiba ičeze kargmahtoid. Ministrale tuli mel’he lapsiden ezituz. Hän spasiboiči projektan ühtnikoid i homaiči, miše hüvä rad tuleb ei vaiše rahatugen abul, se ezmäi kaiked rippub aktivižiš ristituišpäi, ken todeks tahtoib tehta midä-se hüväd ičeze rahvahan i kodiröunan täht. Miše paremboitta kel’kursiden radod, Sergei Kisel’ov andoi openduzliteraturad vepsän kelel i toivoti satusid keskusen rados. 

Kalagen administracijan pämez’ Natalja Silakova ozuti adivoile openduzhonusid i starinoiči planoiš tulebaks aigaks. 

Ezmäižid ”Värtin”-keskusen radon satusid voi nähta ezitadud käzitöiden ozuteluz-jarmarkal, a mugažo scenal, kus mäni čoma koncert adivoiden, külän eläjiden täht. 

Pidab sanuda, miše om tehtud lujas sur’ azj. Mö panem surid toivoid keskusele. Tahtoiše, miše lapsil, aigvoččil i vanhoil ristituil oliži taht tulda vastusile sinna, mänetada aigad hüviš meliš, pagišta ičemoi kelel, opetas mihe-se udehe. Edes om völ äi radod, no mö toivom, miše ”Värtin” tob tarbhaižid satusid. 



ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Oma Mua
Mie toivon myöštyö
Kanšallisešša musejošša esitettih kirja liäkäristä Anatolii Martinovista. Kirjan luatijana on Valentina Sukotova, Oneganiemi-kanšalaisjärještön johtaja, ihmisoikevukšien puoluštaja, Anatolii Martinovin yštävä ta apulaini.
Kodima
Muštsijad, kuti voinan jäl’ged
Kalages om völ kaičenus sijoid, miččed starinoičeba voinan aigoiš da kaičeba istorijad. Suomalaižed batarejad Kalag’-posadas vahvištoitaba ristituiden starinoid. Nügüd’ nece azegsija tuleb Kalag’-külän melentartuisijaks, no vähän, ken tedab, mikš nece batarei sijadase ani mägel i min täht se oli tehtud.
Karjalan Sanomat
Lahdenpohja: Suomalaisesta kartanosta museoalue
Kesämökiksi vuosikymmeniä sitten muuttunut suomalainen kartano on nyt tarkoitus peruskorjata. Omistajat suunnittelevat taloon museota ja pihapiiriin kivirakennelmien puistoa.
Karjalan Sanomat
Ei tullutkaan äänettömyys
Uudessa Äänettömyys-ohjauksessaan Sergei Pronin nostaa esiin vähemmistökielen säilyttämisen ongelmaa. Esityksessä ei puhuta, mistä kielestä kyse on.
Oma Mua
Henna Massinen: Kai karjalan kielen murdehet ollah armahat
Henna Massinen ruadau Päivännouzu-Suomen yliopistos suomen kielen da kiändämizen opastajannu. Yhteltiedy häi on loppemas omassah väitöskirjua rajakarjalazien murdehien suomelastumizeh näh. Ližäkse Henna kirjuttau karjalan kielen syvendäjien opindoloin tutkielmua karjalazis žiivatoin nimis.
Karjalan Sanomat
Nukketeatteri voitti Kultaisen naamion
Karjalan nukketeatterin esitys Kalastajasta ja kalasta sai Venäjän ylimmän teatteripalkinnon Paras esitys nukketeatterissa -sarjassa.
Kodima
Endevanhan vepsläižen naižen sädod
Tedat-ik tö, mitte irdnägo oli vepsläižel naižel äi vozid tagaze? Miččed sädod oliba da miččes kanghaspäi ned oli tehtud? Sen polhe mö pagižem Natalja Denisovanke, Karjalaižiden, vepsläižiden da suomalaižiden mediakeskusen radnikanke.
Oma Mua
El’vira Derevl’ova: oma kieli da pajot ollah ainos sydämes
Karjalaine El’vira Derevl’ova on rodužin Veškelyksespäi, ga äijän vuottu eläy Petroskois. Vastavuimmo El’vira Derevl’ovan kel Petroskois Belije kl’uči -sanatouries, kus naine ruadau – järjestäy pidoloi gostile.
Kodima
Vepsläine delegacii ajoi Salehard-lidnaha
Sulakun 4.-8. päivil vepsläine delegacii Karjalaspäi radoi Salehard-lidnas. Sigä mäni Venäman Pohjoižen, Sibirin da Edahaižen Päivnouzman igähižiden rahvahiden toine forum.
Karjalan Sanomat
Sota naisen silmin
Karjalan laulu- ja tanssiyhtye Kanteleen uusi musiikkiesitys Heijastus esitettiin suurella menestyksellä Petroskoissa maanantaina. Vuoden päästä esitys pääsi lopultakin ensi-iltaan.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль