Suomen kieli Vieljärvellä: kiinnostus ei ole korkealla
Vieljärven keskikoulun seitsemäsluokkalaiset pitävät suomea vaikeana kielenä. Uusien sanojen oppiminen, kääntäminen ja sanelujen kirjoittaminen ovat lasten mielestä hankalimpia tehtäviä.
— Suomen kielessä on monta sijamuotoa ja runsaasti sijapäätteitä. Näyttää, että niitä on mahdotonta oppia ulkoa. Luovat tehtävät viehättävät minua, seitsemäsluokkalainen Daniil Filipov sanoo.
Oppilaan Aleksandra Jegorovan mielestä suomalaiset kirjaimet ovat todella kauniita.
Vieljärven koululaiset opiskelevat suomea ensimmäisestä luokasta. Viikossa on kaksi oppituntia. Ala-asteella suomea luetaan kielikerhossa kaksi kertaa viikossa.
— 57 lasta opiskelee nyt suomea. Koulussa on yhteensä 118 oppilasta. Julia Jegorova opettaa koulussa sekä suomea että karjalaa, koulun vararehtori Anna Rego sanoo.
Jegorova on tänä vuonna koulun ainoa kansalliskielten opettaja. Hänen mukaansa ei ole helppoa opettaa sekä karjalaa että suomea.
— Ensimmäinen oppitunti on suomi, mutta sitä seuraa karjalan kielen oppitunti. Minun on vaikea vaihtaa kielestä toiseen, Jegorova sanoo.
Suomen kielen opettaja on törmännyt oppikirjojen ongelmaan.
— Ala-asteella käytän Irina Syrjäläisen laatimaa oppikirjaa. Oppikirja on kuitenkin liian vaikea kyläkoulun lapsille, koska se on tarkoitettu kouluille, jotka erikoistuvat suomen kieleen ja joissa lapset opiskelevat kieltä vähintään kolme kertaa viikossa, Jegorova sanoo.
Vieljärveläiset lapset eivät pysty lukemaan oppikirjan tekstejä eivätkä käyttämään työvihkoa.
— Keksin kilpailuja ja seikkailupelejä lapsille. Meillä on jopa nukketeatteri, opettaja kertoo.
9. luokalla Jegorova käyttää 1980-luvun oppikirjoja.
— Vanhan oppikirjan teemat kiinnostavat tuskin nuoria. Etsin oppimateriaaleja Internetistä ja muista nykyaikaisista verkkokirjoista. Luemme myös Kipinä-lastenlehteä. Minusta Kipinän karjalankielisessä lehdessä on riittävästi erilaisia kiinnostavia tehtäviä ja sananristikkoja, Jegorova kertoo.
Koululaiset eivät osaa puhua vapaasti suomea. He vastaavat kuitenkin opettajien kysymyksiin, mutta vastaukset ovat usein aika lyhyitä.
— En ole käynyt koskaan Suomessa. Viidesluokkalaisena muutin Petroskoista Vieljärvelle ja aloitin suomen opinnot. En voi nyt oppia suomea luokkakaverien kanssa, koska heidän kielitasonsa on korkeampi kuin minun. Opin kuitenkin kielen alkeet, muttei siinä ole paljon tolkkua, koska koulusta valmistuttua haluan opiskella Pietarin korkeakoulussa ekonomistiksi, kymmenesluokkalainen Jevgeni Järvi sanoo.
Hyvät arvosanat motivoivat oppilaita
Suomen kielen opettajan Julia Jegorovan mukaan Vieljärven koululaisilla on vähän motivaatiota suomen opiskeluun. Opettaja yrittää motivoida oppilaita hyvillä arvosanoilla ja epätavallisilla tehtävillä.
— En anna lasten suorituksille huonoja arvosanoja, koska silloin he suuttuvat ja se vaikuttaa huonosti oppimisprosessiin. Hyvät arvosanat antavat heille päinvastoin motivaatiota, Jegorova sanoo.
Harva koululainen pyrkii opiskelemaan Suomessa. Tänä vuonna vain yhdestoistaluokkalainen Jegor Kalmykov miettii hakeutumista opistoon Suomeen.
— Haluan päästä Suomeen Kansainvälinen bisnes -opintolinjalle. Koulussa luen karjalaa, mutta osaan vähän suomeakin. Minua pelottaa nyt opistoon hakeutuminen näiden koronarajoituksien takia. Mietin, että voin lähteä opiskelemaan Petroskoin valtionyliopiston kansalliskielten opintolinjalle, Kalmykov kertoo.
Koulun päättäneet voivat päästä Petroskoin valtionyliopiston karjalan kielen tai ala-asteen opettajien opintolinjoille.
— Joka vuosi vieljärveläiset hakeutuvat näille opintolinjalle, koulun vararehtori Anna Rego sanoo.
