Suomen ja kulttuurin kimppuun vapaaehtoisesti
Karjalan tasavallan suomen kielen keskus -kansalaisjärjestön puheenjohtaja Tatjana Islamaeva kävi viime viikolla tutustumassa Meliorativnyin ja Järventakuisen kouluihin, jotka osallistuivat suomen kielen ja kulttuurin teemaviikkoon. Koulut sijaitsevat Äänisenrannan piirissä, noin 15 kilometrin päässä Petroskoista.
Meliorativnyin koululaisista 12 lukee suomea kielikerhossa kolmatta lukuvuotta. Oppitunti on kerran viikossa tiistaisin iltapäivällä.
— Miten kerho on syntynyt? Kerran lapset sanoivat minulle, että he haluaisivat lukea suomea, kertoo Meliorativnyin koulun englannin ja suomen kielen opettaja Jekaterina Iljina.
Ennen oppitunnin alkua viidesluokkalaiset Darja Nikitina ja Aleksandra Frolova avasivat oppikirjansa ja toistivat eläinten nimet.
— Tykkäämme käydä suomen kerhossa, sanovat tytöt yhteen ääneen.
Heidän sukulaisensa asuvat Suomessa, siksi tytöt haluavat käydä naapurimaassa ja puhua siellä suomea.
Oppitunnilla kerholaiset näyttivät vieraalle, koulunjohtajalle ja muille opettajille, mitä he osaavat suomen kielellä. Lapset kertasivat sanoja ja fraaseja, pelasivat Sinustako miljonääri -peliä vastaamalla suomeksi 15 opettajan kysymykseen ja lauloivat Suomen metsän eläimistä.
Karjalan suomen kielen ja kulttuurin teemaviikkojen alkuunpanija Islamaeva on tosi iloinen, että Meliorativnyin koululaiset ovat hyvin motivoituneita oppimaan suomea.
— Oppilaiden silmistä näkyy hyvin, että he haluavat lukea kieltä. Heidän opettajansa on hyvin toimekas, Islamaeva sanoo innostuneena.
Koulunjohtaja Natalja Šipnjagova tukee suomen opetusta koulussa. Hänen mielestään kieltä voisi opettaa myös ylemmillä luokilla, jos koululaiset ja heidän vanhempansa kysyisivät sitä.
— Meliorativnyin päiväkodissa luetaan karjalan kieltä. Karjalaa opetettiin aiemmin myös koulussamme. Opetus päättyi sen jälkeen, kun karjalan opettaja erosi virastaan. Etsin uutta opettajaa vuoden ajan, mutten löytänyt. Sitten vanhemmat pyysivät minua aloittamaan koulussa suomen opinnot. Opetus alkoi, kun töihin tuli englannin ja suomen kielen opettaja, kertoo koulunjohtaja.
Šipnjagova on kiinnostunut suomen kielestä myös henkilökohtaisesti, koska hänen suvussaan on etupäässä suomalaisia ja inkerinsuomalaisia. Aikoinaan hän valmistui Meliorativnyin koulusta, ja aikuisena opiskeli suomea koulun kielikurssilla.
— Suomea voisi laittaa koulun lukujärjestykseen, jos kouluun tulisi suomen kielen opettajia. Tietysti myös koululaisten vanhempien täytyy kysyä kielenopetusta, korostaa Šipnjagova.
Päinvastoin Järventakuisen koulussa suomea ei ole opetettu yli seitsemään vuoteen. Silti koulu ei ole jäänyt kielitempauksen ulkopuolelle.
— Maantieteen opettaja kertoi oppitunneillaan Suomen maasta. Vieraiden kielten oppitunneilla oppilaat keskustelivat jätehuollosta Suomessa. Musiikkioppitunneilla lauloimme vähän suomeksi ja katsoimme musiikkivideoita, esittää koulun kielitempausta koordinoinut musiikinopettaja Jelena Skalij.
— Tehtäväni oli tutustuttaa koululaisia naapurimaiden elämään ja kulttuuriin, jotta he haluisivat käydä joskus Suomessa ja jotta heillä olisi myönteinen kuva naapurimaasta.
Skalij opetti suomea koulussa vuosina 2006—2011 valmistettuaan suomen kielen opettajaksi Petroskoin yliopistosta. Sitten hän lähti äitiyslomalle, ja myöhemmin kielen opetus koulussa loppui.
Suomen kielen viikolla koulussa järjestettiin lastenkirjoittajien kirjanäyttely Kotoisin Suomesta ja piirrosnäyttely Hauskaa Ää. Oppilaat tutustuivat suomalaiseen aakkoseen sekä piirsivät Ä-kirjaimen.
— Kiitän paljon ensimmäisen, toisen ja seitsemännen luokan oppilaita, että he piirsivät kukin oman kauniin Ä-kirjaimensa, Islamaeva sanoo palkintohetkellä.
Koulumatkoilla hän luovutti Meliorativnyin ja Järventakuisen kouluille suomenkielisiä lastenkirjoja, jotka oli kerätty Suomi—Venäjä-Seuran Savonlinnan osaston kirjatempauksen aikana.
Lastenkirjoja Savonlinnasta Karjalaan
Karjalan tasavallan suomen kielen keskuksen puheenjohtaja Tatjana Islamaeva sai Savonlinnan osaston kautta monta pahvilaatikollista lastenkirjoja.
— Päätin, että ne kannattaisi jakaa Petroskoin ulkopuolella oleville kouluille, joissa suomea opetetaan, Islamaeva sanoo.
Tänä syksynä Savonlinnasta Karjalaan toimitettiin noin 14 laatikkoa, joissa oli vähintään 360 erilaista lastenkirjaa. Kirjakeräykseen osallistuivat Suomi—Venäjä-Seuran Savonlinnan osasto ja Savonlinnan kaupunki.
— Savonlinnan osasto käynnisti suomenkielisten kirjojen keräyksen loppusyksyllä 2019. Tarkoitus oli toimittaa kirjoja Karjalaan suomea harrastavien ja kieltä opiskelevien lasten ja opiskelijoiden käyttöön opettajien ja kylätalojen kautta, kertoo Savonlinnan osaston puheenjohtaja Kirsti Kurki.
Viime vuonna saatiin myös kymmeniä romaaneja ja tietokirjoja Savonlinnan pääkirjastolta sekä suomen ja eri aineiden oppikirjoja Mertalan yhtenäiskoululta. Lisää kirjoja ja lautapelejä toivat myös perheet, opettajat ja koulut.
— Kyllä, lahjoittajat ovat tienneet, että kirjat toimitetaan Karjalan tasavaltaan tukemaan, edistämään ja innostamaan suomen kielen opiskelua sekä lukemista suomen kielellä, sanoo Savonlinnan elinkeinopalvelujen projektipäällikkö Minna Marttila.
Kirjojen saaminen rajan yli Karjalaan oli haasteellista.
— Kuljetuksesta vastasi itse Petroskoin konsuli Johannes Puukki. Ilman hänen apuaan ei kirjoja olisi varmaankaan saatu perille, Marttila korostaa.
Tempauksella on hänestä varmasti jatkoa, koska kaikki kirjakeräyksestä kiinnostuneet eivät ole ehtineet tuoda kirjoja ajoissa.
— Kirjoja tulee koko ajan lisää ja niitä toimitamme mahdollisuuksien mukaan sinne Karjalaan, Marttila sanoo.
