Suomelaine eččiy Ruskien armien saldatan bunukkoi

Suomelaine eččiy Ruskien armien saldatan bunukkoi

Jevgenija Fofanova
08.01.2021
Jukka Kaartinen eččiy Ruskien armien saldatan Georgii Komarovan bunukkoi.

Nevvostoliittolaine Georgii Komarov joudui suomelazien plenah voinan allus vuvvennu 1941. Luottovanginnu händy pandih Reittiön taloih Sulkavan lähäl auttamah taloin emändiä, Jukka Kaartizen buabuo, ruadamah kaikkii ruadoloi muatilal. Komarovan hyvyös pereh kesti voinan. Nygöi Kaartinen tahtou kiittiä sodavangin bunukkoi heijän died’oin hyväs ruavos da avus.

Nygöi monet rahvas ymbäri muailmua ečitäh omii sugujuurii. Mugai suomelazel Jukka Kaartizel tuli himo tiijustua enämbän omis juuris. Konzu häi rubei tutkimah oman suvun histouriedu, tiijusti, ku jatkovoinan aigua hänen buabah jäi yksinäh pidämäh taloidu. Sendäh hänele avukse annettih kazakku – sodavangi, plennoi, karjalaine Georgii Komarov, suomelazeh luaduh Yrjö.

– Buabo ainos sanoi, ku ei ollus Yrjyö, meijän kogo muatila olis hävinnyh. Minun kodikyläs onnuako kuvves-seiččemes talois oli sodavangii. En musta heijän nimilöi, engo tiijä, olisgo buabo sanelluh midä heis. Ga hyö aiga vällästi käveltih sie, muattih da syödih yhtes stolas toizien kel.

– Buabo saneli, ku eräs piälikkö tuli da sanoi, ku ei sua Yrjyö piästiä susiedukodih nägemäh ven’alazii. Buabo sanoi, ku Yrjö oli hyvä mies, lebävyspäivin häi kävyi sinne, soudi venehel, dai tuli järilleh, ku oli luottovangi, händy uskottih. Minun mieles, ei händy tiä pietty pahoi, sanou Jukka.

Häi pellasti meijän taloin da iče oli hyvä mies. Tahtozin kiittiä lapsii. Toinah hyö ollah jo kuolluot. Toinah heilegi olis jo läs sadua vuottu igiä. Sit tahtozin löydiä bunukkoi. Sanuo, ku heijän died’oi oli ylen hyvä mies.
Jukka Kaartinen
  

Jukka Kaartinen sai Suomen arhiivaspäi sodavangikortin, kus on kirjutettu, ku Georgii F’odorovič Komarov oli roinnuhes 23. sulakuudu 1902 Anuksen piirin Yllözen Oinasovan kyläs. Hänel oli mučoi Marfa Petrovna Burkova da enne voinua hyö suadih kolme tytärdy – Ol’gan, Lidijan da Ainan. Ruavos olles Reittiön tilal Georgii kirjutti kirjazii mučoile. Konzu Suomi lähti voinas, Komarov työttih Nevvostoliittoh da yhtevys katkei.

– Meijän lämmöl musteltih Yrjyö da tuatto moneh kerdah oppi jo 30 vuottu tagaperin suaha häneh libo hänen lapsih da bunukkoih yhtevytty, ga se onbo olluh jygei. Ei stuanivunnuh nimidä, pahoitteleh Jukka Kaartinen.

Nygöi Jukka eččiy Georgien bunukkoi. Häi tahtou sanuo heile suuret passibot died’oin hyväs ruavos da muatilan pellastamizes:

– Häi pellasti meijän taloin da iče oli hyvä mies. Tahtozin kiittiä lapsii. Toinah hyö ollah jo kuolluot. Toinah heilegi olis jo läs sadua vuottu igiä. Sit tahtozin löydiä bunukkoi. Sanuo, ku heijän died’oi oli ylen hyvä mies.

Ku olletto tunnustannuh fotokuvas olijan miehen libo perehen nimet, kirjutakkua “Oman Muan” toimitukseh, piemmö viestin Jukka Kaartizele.


ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Oma Mua
Mie toivon myöštyö
Kanšallisešša musejošša esitettih kirja liäkäristä Anatolii Martinovista. Kirjan luatijana on Valentina Sukotova, Oneganiemi-kanšalaisjärještön johtaja, ihmisoikevukšien puoluštaja, Anatolii Martinovin yštävä ta apulaini.
Kodima
Muštsijad, kuti voinan jäl’ged
Kalages om völ kaičenus sijoid, miččed starinoičeba voinan aigoiš da kaičeba istorijad. Suomalaižed batarejad Kalag’-posadas vahvištoitaba ristituiden starinoid. Nügüd’ nece azegsija tuleb Kalag’-külän melentartuisijaks, no vähän, ken tedab, mikš nece batarei sijadase ani mägel i min täht se oli tehtud.
Karjalan Sanomat
Lahdenpohja: Suomalaisesta kartanosta museoalue
Kesämökiksi vuosikymmeniä sitten muuttunut suomalainen kartano on nyt tarkoitus peruskorjata. Omistajat suunnittelevat taloon museota ja pihapiiriin kivirakennelmien puistoa.
Karjalan Sanomat
Ei tullutkaan äänettömyys
Uudessa Äänettömyys-ohjauksessaan Sergei Pronin nostaa esiin vähemmistökielen säilyttämisen ongelmaa. Esityksessä ei puhuta, mistä kielestä kyse on.
Oma Mua
Henna Massinen: Kai karjalan kielen murdehet ollah armahat
Henna Massinen ruadau Päivännouzu-Suomen yliopistos suomen kielen da kiändämizen opastajannu. Yhteltiedy häi on loppemas omassah väitöskirjua rajakarjalazien murdehien suomelastumizeh näh. Ližäkse Henna kirjuttau karjalan kielen syvendäjien opindoloin tutkielmua karjalazis žiivatoin nimis.
Karjalan Sanomat
Nukketeatteri voitti Kultaisen naamion
Karjalan nukketeatterin esitys Kalastajasta ja kalasta sai Venäjän ylimmän teatteripalkinnon Paras esitys nukketeatterissa -sarjassa.
Kodima
Endevanhan vepsläižen naižen sädod
Tedat-ik tö, mitte irdnägo oli vepsläižel naižel äi vozid tagaze? Miččed sädod oliba da miččes kanghaspäi ned oli tehtud? Sen polhe mö pagižem Natalja Denisovanke, Karjalaižiden, vepsläižiden da suomalaižiden mediakeskusen radnikanke.
Oma Mua
El’vira Derevl’ova: oma kieli da pajot ollah ainos sydämes
Karjalaine El’vira Derevl’ova on rodužin Veškelyksespäi, ga äijän vuottu eläy Petroskois. Vastavuimmo El’vira Derevl’ovan kel Petroskois Belije kl’uči -sanatouries, kus naine ruadau – järjestäy pidoloi gostile.
Kodima
Vepsläine delegacii ajoi Salehard-lidnaha
Sulakun 4.-8. päivil vepsläine delegacii Karjalaspäi radoi Salehard-lidnas. Sigä mäni Venäman Pohjoižen, Sibirin da Edahaižen Päivnouzman igähižiden rahvahiden toine forum.
Karjalan Sanomat
Sota naisen silmin
Karjalan laulu- ja tanssiyhtye Kanteleen uusi musiikkiesitys Heijastus esitettiin suurella menestyksellä Petroskoissa maanantaina. Vuoden päästä esitys pääsi lopultakin ensi-iltaan.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль