Suomalaiset tapaavat Suomi-kylässä

Suomalaiset tapaavat Suomi-kylässä

Julia Veselova
02.06.2021
Karjalassa asuvat suomalaiset sekä suomen kielestä ja kulttuurista kiinnostuneet voivat osallistua virtuaaliselle kohtaamisareenalle kesäkuun alussa.
Suomi-kylän aikana pidetään etänä Suomi-Seuran ulkosuomalaisparlamentin kymmenes istunto. Kuva: Suomi-Seuran verkkosivu
Suomi-kylän aikana pidetään etänä Suomi-Seuran ulkosuomalaisparlamentin kymmenes istunto. Kuva: Suomi-Seuran verkkosivu

Suomi-kylä kokoaa eri puolilla maailmaa asuvia suomalaisia online-tapahtumaan 7.—13. kesäkuuta. Virtuaalinen kohtaamisareena kiinnostaa myös Karjalassa asuvia suomalaisia ja suomen kielestä kiinnostuneita.

— Haluan osallistua Suomi-kylä-tapahtumaan. Sillä se pidetään arkipäivinä, en voi olla mukana koko viikon aikana. Tapahtumassa käsitellään erilaisia aiheita, mutta minua kiinnostaa pääasiassa suomen kielen aihe. Vuonna 2010 osallistuin ulkosuomalasten festivaalille, joka pidettiin Turussa. Pandemian aikana kaikki tapahtumat on siirretty verkkoon, Suomen kielen keskuksen johtaja Tatjana Islamajeva sanoo.

Järjestäjät odottavat osallistujia Venäjältä, jossa asuu paljon ulkosuomalaisia. Venäjällä toimivat ulkosuomalaiset ovat myös mukana ulkosuomalaisparlamentin toiminnassa, joka järjestetään Suomi-kylässä.

— Ulkosuomalaisparlamentin kymmenes istunto kokoontuu tänä vuonna virtuaalisesti Suomi-kylässä, Suomi-kylä-hankepäällikkö Kaisa Pudas sanoo.

— En osallistu Suomi-kylään vapaa-ajan puutteesta, Suomi—Karjala-ystävyysseuran puheenjohtaja Jelena Barbašina sanoo.

Suomi-kylä rakentuu tärkeiden teemojen ympärille: identiteetti, suomen kielen ja suomalaisen kulttuurin merkitys sekä paluumuutto.
Kaisa Pudas, Suomi-kylä-hankepäällikkö

Suomi-kylä käsittelee Suomen ulkopuolella asuville suomalaisille tärkeitä aiheita.

— Suomi-kylä rakentuu ulkosuomalaisille tärkeiden teemojen ympärille: ulkosuomalaisten identiteetti, perhe maailmalla, suomen kielen ja suomalaisen kulttuurin merkitys sekä paluumuutto, Pudas sanoo.

Pudaksen mukaan tapahtumaan ovat tervetulleita kaikki ulkosuomalaiset, ulkosuomalaisuudesta kiinnostuneet ja ulkosuomalaisuuden parissa työskentelevät.

Ilmoittautuminen tapahtumaan alkoi 24. toukokuuta Suomi-Seuran verkkosivuilla.

— Tapahtumaan mahtuu 3 000 osallistujaa ja paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä, Suomi-Seuran toiminnanjohtaja Tina Strandberg sanoo tiedotteessa.

— Olen jo ilmoittautunut tapahtumaan. Minusta niin suuri ja monipuolinen tilaisuus kiinnostaa monia, suomenkielen parissa työskentelevä ja Petroskoissa asuva Nina Bykova sanoo.

Haluaisin hankkia uusia keskustelukumppaneita, koska en voi nyt matkustaa Suomeen ja harjoitella suomea.
Ivan Djomin, petroskoilainen

Suomi-kylässä voi tavata muita ulkosuomalaisia kyläkahvilassa tai puistossa, osallistua kyläkoulun suomen kielen tunnille, rauhoittua kyläkirkossa, keskustella viranomaisten kanssa ja ottaa osaa webinaareihin.

Yksi viikon puhujista on tietokirjailija Perttu Pölönen. Heti aloituspäivänä hän visioi, miten kohtaaminen tapahtuu tulevaisuudessa, kun maailma on siirtynyt niin paljon verkkoon.

— Mikä on kohtaamisten merkitys? Miten saavuttaa kiireinen ihminen 2020-luvulla niin, että hän kuuntelee? Pölönen kysyy esityksessään.

Ohjelmassa on myös kevyitä keskusteluja lempiasioista. Esimerkiksi Saunaringin jäsenyhdistysten edustajat ehdottavat lauantaina 12. kesäkuuta puhua saunasta ja saunakulttuurista.

— Haluaisin hankkia uusia keskustelukumppaneita, koska en voi nyt matkustaa Suomeen ja harjoitella suomea. Vaikka ohjelmassa on riittävästi aiheita, jotka koskevat eniten paluumuuttajia, löysin itselleni kiinnostavia webinaareja ja chatteja, Suomi-kylään osallistuva petroskoilainen Ivan Djomin sanoo.

Yhteydenpito Suomessa asuviin sukulaisiin ja tuttaviin on pandemian vuoksi jäänyt lähinnä verkkoyhteyksien varaan.
Markus Aaltonen, Suomi-Seuran puheenjohtaja

Suomi-kylässä on tarjolla myös tietoa opiskelu-, harrastus- ja työmahdollisuuksista Suomessa.

— Osa ohjelmanumeroista on ennakkoon nauhoitettuja videotallenteita, joita voit katsoa tapahtumaviikon aikana silloin kuin parhaiten sopii, Pudas selittää.

Koronarajoitukset ovat rajanneet maailmalla asuvien suomalaista elämää ja yhteyksiä. Suomi-kylä mahdollistaa heidän kohtaamisensa rajoista ja rajoituksista huolimatta.

— Ulkosuomalaisten yhteydenpito Suomessa asuviin sukulaisiin ja tuttaviin on pandemian vuoksi jäänyt lähinnä verkkoyhteyksien varaan. On ymmärrettävää, että kaipuu läheisempään kanssakäymiseen on suurta, Suomi-Seuran puheenjohtaja Markus Aaltonen sanoo tiedotteessa.

— Tavoitteena on yhteisöllinen, iloinen kokemus ja kohtaamispaikka, jossa voimme tarjota tietoa ja tukea ulkomailla asuville suomalaisille heille tärkeissä asioissa, Strandberg sanoo.

Kylä on auki koko tapahtumaviikon 24/7. Tapahtuma on pääosin suomenkielinen.


Suomi-kylä on avoin kaikille ulkosuomalaisille

Maailmalla on noin kaksi miljoonaa suomalaistaustaista ihmistä, joista 300 on Suomen kansalaisia.

Virtuaalisessa Suomi-kylässä kohtaavat kansainväliset suomalaiset, Suomen viranomaiset, suomalaiset yritykset ja muut suomalaistoimijat.

— Suomi-kylän toteuttaa ulkosuomalaisten asiatuntijajärjestö Suomi-Seura, jonka yhteistyökumppaneina tapahtumassa ovat valtionhallinto, kaupungit, järjestöt ja yritykset, Suomi-Seuran toiminnanjohtaja Tina Strandberg sanoo.

Suomi-kylä pidetään ensimmäistä kertaa.

Tapahtumaan voi ilmoittautua tästä.


ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Oma Mua
Yksin vuarojen kera: oša kaksi
Luonto on loppumatoin voimien, innon, hyvän mielialan lähteh. Kun vietät luonnošša enemmän aikua, kyllä šitä enemmän olet vaipun, ka matan jälkeh tunnet, jotta olet šuanun lisyä voimie.
Oma Mua
Sordaval vuottau Ven’an da Karjalan turistoi
Sordaval mennyt aigua rodih kuulužakse turistoin keskes Ruskealan mägiparkan täh.Sordavalan kodialovehmuzei on vie yksi kohtu, kuduah turistat vältämättäh tahtottas čökäldiäkseh.
Karjalan Sanomat
Viisumeja voi hakea, vuoromäärät kasvussa
Venäjän ja Suomen lentoyhtiöt alkavat lentää lisää vuoroja Helsingistä Moskovaan ja Pietariin. Mitä vaikeuksia voi syntyä suomalaisille Venäjän-matkalla?
Oma Mua
Yksin vuarojen kera
Luonto on moittimattoman kaunis, še innoštau ta rauhottau, antau vapauven tuntuo ta lahjottau uškomattomie näköaloja.
Karjalan Sanomat
Reittikartta laajenee vauhdilla
Karjalan asukkaat voivat lentää Petroskoista Kazaniin. Lähiaikana lentoaseman aikatauluun lisätään vuoroja Mineralnyje Vody -kaupunkiin.
Kipinä
Kadajaine aiduseiväs kaksi kuuzistu kestäy
Meččien keskes eläi karjalaine hyvin tiezi eri puuloin eričyksii, häi maltoi sanuo, kudai puu mih parembi pädöy.
Oma Mua
“Hyvä elos tuli meil, Gagarinas runon lain minä teil”
Vuvvennu 1961 enzimästy kerdua kosmossah lendi ristikanzu. Se oli ylen suuri päivy kogo mieros. Ei jiännyh bokkah ni karjalaine runonpajattai Vieljärvespäi Paraskovja Ivanova. Häi lad’d’ai runon Gagarinas.
Karjalan Sanomat
Digimarkkinointi tuo lisää matkailijoita
Venäjän ja Suomen matkailualan yritykset oppivat luomaan tehokasta ja osuvaa sisältöä verkossa matkailijoiden houkuttelemiseksi.
Kipinä
Kuklat niise tykätäh vorssuija
L’udmila Tihonova harraštau čopakkua, tarkkua ta hyvin kaunista käsityötä. L’udmila Stepanovna ompelou perintehellisie pukuja kukloilla.
Oma Mua
Miinojen raivuaja voit erehtyö vain kerran
Toini muajilmanšota loppu vuotena 1945. Še oli lopetettu, ka šen kera šurma ei männyn pois, še peittäyty notkoloissa, kantojen alla, pelloilla, niittylöillä ta ihmisien taloissa miinojen muovošša.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль