Suomalainen syksy saapuu Karjalaan
Suomalainen syksy -kampanja käynnistyy Karjalan Sanomien 100-vuotispäivänä 5. lokakuuta ja päättyy lokakuun lopussa.
Suomen kieltä ja kulttuuria tukeva tempaus pidetään Karjalassa toista kertaa. Kuitenkin kuluvana vuonna se on laajempi ja näkyvämpi kuin vuosi sitten. Tilaisuuksia suomen kielen tueksi järjestetään Petroskoin lisäksi myös Kontupohjassa, Sortavalassa, Pitkärannassa, Kostamuksessa ja Kalevalassa sekä Järventakuisessa ja Vitelessä.
— Mukana on asukkaita tasavallan piireistä, etupäässä niistä, joiden alueelle suomen kieli on levinnyt historiallisesti. Kaikkiaan ilmoitettiin noin 100 tilaisuudesta eri paikkakunnissa, sanoo Periodika-kustantamon karjalaisten, vepsäläisten ja suomalaisten media- ja resurssikeskuksen johtaja Inna Nippolainen.
Mediakeskus vastaa tempauksen järjestämisestä ja sitä tukee myös Karjalan kansallisuuspolitiikan ministeriö.
— Se, että Karjalan kansallisuuspolitiikan ministeriö tukee tapahtumaa, on jo vakava aikaansaatu tulos. Harmi, että silti on vähän toimenpiteitä koulutusalalla, huomaa Karjalan suomen kielen keskus -kansalaisjärjestön puheenjohtaja Tatjana Islamaeva.
Suomalainen syksy on kasvanut viime vuoden Suomen kielen viikosta, jonka suomen kielen keskus piti Petroskoissa omasta aloitteestaan. Viikko oli kaupunkilaisille mieleen ja saa jatkoa tänä vuonna ylittäen Petroskoin rajat.
Suomalainen syksy koostuu kolmesta teemaviikosta. Ensimmäisen viikon tilaisuudet pidetään Karjalan Sanomien 100-vuotispäivän yhteydessä. Toisella viikolla näkyviin nousevat 55 vuotta kestäneet Petroskoin ja Varkauden ystävyyskaupunkisuhteet. Kolmannella viikolla keskustellaan eniten suomen kielestä, kirjallisuudesta ja kulttuurista.
— Avoimella oppitunnilla lapset tutustuvat suomen kielellä syysväreihin ja työpajassa tekevät aikuisten kanssa suomalaisen lankanuken. Kuukauden aikana pidämme Anna lapsesi pukea sinut -tempauksen, joka on kotoisin Suomesta. Näin haluamme toistaa naapuriemme kokemusta, kertoo kampanjaan osallistuvan Study Space -kielikoulun pääjohtaja Maria Odegova.
Koulun VKontakte-sivulta löytyy myös iloisia tehtäviä suomen kielellä. Esimerkiksi osallistujat keräävät suomalaisia sananlaskuja ja arvoituksia ja niiden venäjänkielisiä vastineita sekä kirjoittavat Suomi-sanaan liittyviä assosiaatioita.
— Tilaisuudet auttavat meitä kiinnittämään vielä enemmän huomiota suomen kieleen ja kulttuuriin, Odegova miettii.
Pitkärannan kotiseutumuseo kutsuu asukkaita tapaamiseen, joka omistetaan Karjalan Sanomien 100 vuodelle.
— Museo järjestää tilaisuuden kaupungin kirjaston kanssa, joka on ollut lehden monivuotinen tilaaja. Kerromme kävijöille lehden historiasta ja jutuista, jotka on kirjoitettu eri vuosina Pitkärannasta, kotiseutumuseon opas Natalja Litvinova esittää.
Epidemian takia Suomalainen syksy pidetään paljon verkossa ja rajoitetusti offline-tilassa. Mukana olevat koulut ja päiväkodit järjestävät tilaisuuksia vain omille lapsilleen omissa tiloissaan. Osallistumishakemuksia olisi ollut enemmän, ellei koronavirus olisi muuttanut elämää.
Suomalaisen syksyn kruunaa paneelikeskustelu Kielten kautta ymmärrykseen. Tilaisuus pidetään media- ja resurssikeskuksen tiloissa. Suomalaiset osallistuvat keskusteluun Zoomin kautta.
— Tavoitteena on löytää tehokkaita ja toimivia keinoja, joilla pystytään ylläpitämään, kehittämään ja edistämään lähialueiden ei-virallisia kieliä kahden maan luotettavan vuorovaikutuksen hyväksi, Suomen kielen keskuksen johtaja Islamaeva korostaa.
Viime vuonna Islamaeva piti seminaarin suomen kielen roolista Karjalan elinkeino-, kulttuuri- ja sosiaalielämässä. Tänä vuonna aihetta laajennetaan, koska osapuolet puhuvat niin suomen kuin myös venäjän kielen asemasta Suomen ja Venäjän Karjalan rajalla.
Kummitoiminta tarvitsee toisten tukea
Suomalaisella syksyllä osoitetaan kunnioitusta myös Petroskoin ja Varkauden 55 vuoden ystävyyssuhteille ja mietiskellään uusia keinoja kaupunkien ja kuntien ystävyystoiminnan elvyttämiseksi. Zoomissa pidettävään keskusteluun osallistuu Petroskoin ja Varkauden sekä Kostamuksen ja Kontupohjan edustajia.
— Esitämme hyvää kokemusta Petroskoin ja Varkauden sekä muiden kaupunkien ja kuntien yhteistyöstä, Karjalan julkisen diplomatian kehityksen säätiön jäsen Natalja Lavrušina sanoo.
Keskusteluun on lupautunut mukaan myös Suomi—Venäjä-Seuran pääsihteeri Niina Sinkko. Hänen mielestään ystävyyskaupunkitoiminta ja kuntien välinen yhteys on erittäin ajankohtainen aihe huolimatta siitä, että korona on vaikuttanut paljon kuntien ja kaupunkien resursseihin.
— Näissä yhteyksissä voidaan käyttää uusia, nykyaikaisia yhteydenpitotapoja: virtuaaliyhteyksiä sekä hyödyntää sosiaalista mediaa. Suomalaiset kokevat halua ystävyys- ja kummitoiminnan kehittämiseen, Sinkko varmentaa.
Hänestä näiden suhteiden kehittäminen vaatii yhteistyötä eri tahoilla.
— Olisi hyvä panostaa rajan ylittävään yhteiseen harrastustoimintaan, kulttuurivaihtoon ja koulujen väliseen yhteistyöhön. Nämä yhteydet ovat usein pitkäaikaisia ja poikivat muitakin kontakteja, Sinkko painottaa.
