Sukella eri kansojen kulttuuriin sadun kautta

Sukella eri kansojen kulttuuriin sadun kautta

Anna Umberg
20.02.2023
Karjalan kansojen satuja -satukokoelman ensimmäinen osa sisältää viisi kansansatua selkokielellä ja opettajan kirjan. Jatkoa on luvassa.
Sadut on suunnattu leikki-ikäisille ja alaluokkalaisille. Niitä voi lukea mukavasti koko perheen voimin. 0+. Kuva: Julia Veselova
Sadut on suunnattu leikki-ikäisille ja alaluokkalaisille. Niitä voi lukea mukavasti koko perheen voimin. 0+. Kuva: Julia Veselova

Karjalan kansojen satuja -kokoelma aloittaa matkan tasavallassa asuvien kansojen satujen pariin. Karjalan Periodika-kustantamon julkaisema ensimmäinen osa sisältää viisi kansansatua selkokielellä ja opettajan kirjan.

Ensimmäisessä osassa lapset tutustuvat karjalaiseen, vepsäläiseen, pomorilaiseen, valkovenäläiseen ja georgialaiseen satuun. Jokaisella kansalla on omat perinteensä ja oma kulttuurinsa, jotka aiheuttavat eroja. Sadut tutustuttavat lapsia niihin.

— Jokainen satu sai oman kirjansa. Oman kirjansa sai myös opettajan kirja, joka sisältää metodiset ohjeet opettajille ja vanhemmille sekä myös mielenkiintoiset tehtävät lapsille, Periodika-kustantamon kirjasosaston päällikkö Irina Šilnikovskaja sanoo.

Sadut on suunnattu leikki-ikäisille ja alaluokkalaisille. Opettajat tai vanhemmat voivat vain lukea sadun lapselle. He myös voivat satujen avulla saada tietää jotain uutta itsestään ja lapsestaan, jos tekevät yhdessä lasten kanssa satutehtäviä. Metodiset ohjeet auttavat tulkitsemaan tuloksia.

Satukokoelman ovat laatineet Karjalan koulutuksen kehitysinstituutin asiantuntijat yhteistyössä Petroskoin 45. päiväkodin johtajan kanssa. Se on julkaistu Karjalan kansallisuus- ja aluepolitiikan ministeriön tuella. Sitä ei myydä, mutta sen voi tilata ministeriöstä.

Selailimme yli 70 satukokoelmaa ja noin sama määrää lastenkirjoja. Kaikki kirjat ovat ennen vuotta 1993 julkaistuja. 1990—2000-lukujen vaihteessa kansojen satukokoelmia ei juuri julkaistu.
Olga Hramtsova, kokoelman laatija, Petroskoi

Kokoelman laatijan Olga Hramtsovan mukaan Karjalan kansojen satuja oli vaikea, mutta mielenkiintoinen projekti. Vaikeinta oli löytää pienille lapsille sopivia satuja, jotka olisivat myös kiinnostavia.

— Selailimme yli 70 satukokoelmaa ja noin sama määrää lastenkirjoja. Kaikki kirjat ovat ennen vuotta 1993 julkaistuja. 1990—2000-lukujen vaihteessa Venäjän kansojen satukokoelmia ei juuri julkaistu, Karjalan koulutuksen kehittämisinstituutin etnokulttuurisen koulutuksen keskuksen asiantuntija Olga Hramtsova kertoo.

— Vuoden 1993 jälkeen Venäjällä ei ole juuri julkaistu lähiulkomaiden kansojen venäjänkielisiä satuja, muun muassa georgialaisia, armenialaisia, azerbaidžanilaisia, latvialaisia, liettualaisia ja virolaisia sekä myös tadžikkien, uzbekkien ja kirgiisien satuja. Valitsimme satuja verkkokirjastoista ja myös Karjalan kansalliskirjaston kokoelmista, hän jatkaa.

Nytkään Venäjällä ei oikein julkaista kansojen satukokoelmia.

— Jotkut Venäjän alueet yrittävät julkaista omin voimin satukirjoja, mutta muille alueil le niitä on vaikea saada. Neuvostoliitossa julkaistiin useasti satukokoelmia, joiden ansiosta voi nyt toteuttaa sellaisia hankkeita, Hramtsova sanoo.

Kun laatijat työskentelivät satujen parissa, he löysivät syyn sille, miksi saduista ei oteta uusia painoksia.

— Mielestämme Neuvostoliitossa satuja ei muokattu lapsille sopiviksi. Sadut sisältävät elementtejä, jotka eivät sovellu nykypäivään. Saduissa tapetaan sankari tai vammautetaan hänet vaikeasti. Tämä ei ole lapsille sopivaa kuultavaa, Hramtsova tähdentää.

Saduista häivytettiin moraalisesti epäilyttäviä aiheita. Esimerkiksi georgialaisessa sadussa juonen mukaan pääsankari tappaa pahan henkiolennon daevan. Uudessa versiossa daeva itse hyppää tuleen ja muuttuu savuksi.

Tuloksena satusarjan ensimmäiseen osaan on päässyt viisi satua. Esimerkiksi valkovenäläisen sadun pohjana on muutama valkovenäjänkielinen satu.

Kirjan laatijat käänsivät sadun ja muokkasivat sen sopivammaksi lapsille. Myös muut sadut muokattiin elävämmälle kielelle, ja niistä häivytettiin moraalisesti epäilyttäviä aiheita.

Esimerkiksi georgialaisessa sadussa juonen mukaan pääsankari tappaa pahan henkiolennon daevan. Uudessa versiossa daeva itse hyppää tuleen ja muuttuu savuksi.

Petroskoilaisen taiteilijan Dmitri Dmitrijevin upeat kuvitukset houkuttelevat tarttumaan satuihin.

— Hanke oli mielenkiintoinen minulle. Halusin tehdä eläviä ja iloisia kuvituksia. Vaikeutena oli se, että piti kuvittaa eri kansojen satuja. Hahmoja kuvatakseen piti tutustua kansallispukuihin, perinteisiin taloihin ja ornamentteihin sekä luontoon, taiteilija kertoo.

— Toinen vaikeus oli se, että minun piti kuvata paljon hahmoja. Piti luoda myönteisiä ja kielteisiä hahmoja, harkita niiden luonteita ja vaatteiden erityispiirteitä. Hahmojen piti olla omaperäisiä, Dmitrijev sanoo.


satukokoelma 4_resize.jpg


ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Karjalan Sanomat
Vadelmantuotanto siirtyy tunneleihin
Valtion tuki vauhdittaa aunukselaisen yrittäjän vadelmantuotannon siirtymistä muovin alle.
Oma Mua
Runot jiähäh nykytärkeiksi täh päiväh šuaten
Karjalan kanšojen yštävyštaloššä mäni Karjalaiset runot – rahvahan kulttuurikoodin pohja -seminari. Šemmosie seminarija vietetäh jo nellä vuotta, ta käsiteltävie aiheita aina löytyy.
Oma Mua
Paasonvuaru – Spuasanvuaru
Paaso, Helylän rinnal olii aiga korgei mägi on tulluh kuulužakse turistukohtakse. Sen nimi toven on aiga vaigei arbaitus.
Karjalan Sanomat
Tutkimusmatka rikastuttaa murrekarttaa
Karjalan tutkimuskeskuksen tutkijat lähtivät Tverin alueelle keräämään karjalankielistä aineistoa VepKar-korpusta ja äänitearkistoa varten. Matka on järjestetty Venäjän maantieteellisen seuran tuella.
Kipinä
Tilkuine
Kerdomuksen personuažu sanelou omas matkas buabanke meččäh.
Karjalan Sanomat
Itsenäinen Itä-Karjala oli Suomen projekti
Historiantutkija Denis Popovin mielestä separatistisen Karjalan väliaikaisen hallituksen perustaminen oli osa valkosuomalaisten interventiota Itä-Karjalaan. ”Itsenäisellä” Karjalalla Suomi halusi toteuttaa aluevaatimuksensa Venäjälle.
Oma Mua
Kanšallisien kirjallisukšien kehityštä käsiteltih Moskovašša
Moskovan Ruškiella aukivolla X kirjafestivalin rajoissa oli pietty Kanšallisien kirjallisukšien festivali. Kirjailijat ta runoilijat šekä kielen ta kulttuurin aktiiviset šäilyttäjät tultih festivalih, jotta tutuštuo toini toiseh.
Karjalan Sanomat
Runolauluista pohja luoville toimijoille
Vanhat karjalaiset runolaulut ovat innostuksen lähde säveltäjille, laulajille, tutkijoille ja muille luoville ihmisille. Esimerkkejä siitä kerrottiin seminaarissa.
Karjalan Sanomat
Yöttömät yöt valoisaksi aluksi
Karjalassa pidettiin ensimmäiset mönkijäcrossin mestaruuskisat. Kilpailemaan saapui lapsia ja nuoria Karjalasta, Pietarista ja Belgorodista.
Karjalan Sanomat
Elämäni polku on merkkiteos Karjalan kirjallisuudessa
Se edustaa tuoretta 2000-luvulla esiinnoussutta autoetnografista tutkimustapaa, jossa tutkijan omat kokemukset ja niistä kirjoitetut muistiinpanot muodostavat keskeisen aineiston.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль