Suarnua-vuarnua: Kui koiru kažin kel ei sovittu

Suarnua-vuarnua: Kui koiru kažin kel ei sovittu

Pekka Vahrojev
02.09.2020
Ammui se oli vunukkurukat, ylen ammui. Ei kaikin sidä ni musteta. Minägi en tiedäs, ga minun died’oi meile, vunukoile, saneli. Minä teile, sit työ sanelkua omile vunukoile, anna nikonzu ei mene tämä suarnu unohtukseh.
Sit jälgimäi tuldih kaikin uvvessah kodih, ruvettih yhtes elämäh. Vai yksikai sen jälles kaži koirua varuau, a koiru kažii vihuau.
Sit jälgimäi tuldih kaikin uvvessah kodih, ruvettih yhtes elämäh. Vai yksikai sen jälles kaži koirua varuau, a koiru kažii vihuau.

Jumal azui muan dai kogo kaiken luonnon muan piäle: meret, järvet, jovet, suot, žiivatat, zviertit, kalat dai linnut.

Kaiken sen ižändäkse häi azui ristikanzat: miehen da naizen. Sanoi Jumal Adamal:

‒ Tämä naine, Jeva, roih sinule akakse. Suvaiče händy, ga älä ämmätä liijakse, eiga häi kodvazen peräs voi sinun piäl herrakse roita. Akku sinun pertis por’adkua pidäkkäh, syvvä keittäkkäh, lastu suakkah da kaččokkah.

Jumal käski Jeval kuunnella omua ukkuo da varata. A Adamal Jumal nenga sanoi:

‒ Sinä roittos muan ižändy, ainos kai mi on muan piäl, on elävy, sinul pidäy vardoija sidä. Älä nikonzu ota ičelles liigua. Täs sinule koiru. Anna se vardoiččou sinun pertii. A vot kaži, anna se tabailou hiirii.

Lähti kerran Adam meččuimah dai koiran keräl otti. Hänen juohirihmah tedri oli puuttunuh. Ižändy käski koiral vediä linnun kodih. Koiru kandoi tedrin kodih, a emändiä kois ei olluh ‒ marjah ehti lähtie. Koiru käski kažil vardoija sualistu. Iče tuli järilleh meččäh. Sih riähkäkse kaži hiiren dogadi, juoksi sidä tabuamah. Ka velli kuni tabaili hiirdy, tedri vaidoiččemattah jäi. Reboi mečäspäi juoksi dai koppai linnun. Kaži sih jäi.

Tuli ižändy koiran kel mečäspäi tyhjiči, nimidä sualistu ei puuttunuh. Kaži pordahil viruu, rinnal hiiri. Kaži ylbielöil silmil ižändäh da koirah kaččou ‒ omas pihas, näet, sualehen sai.

Koiru kažil kyzyy:

‒ Kusbo tedri on?

Kaži vastah:

‒ Minä sen sijah hiiren sain!

Ižändy tuskevuksis jo tahtoi pergua mollembii. Koiru kolme päiviä mečäs eli, a kaži ‒ kogo nedälin. Koiru vuotti, konzu ižändy alevuu, a kaži vuotti, konzu koiru unohtau. Sit jälgimäi tuldih kaikin uvvessah kodih, ruvettih yhtes elämäh. Vai yksikai sen jälles kaži koirua varuau, a koiru kažii vihuau.


ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Oma Mua
Passipo lapšien ammuntahiihošta
Koštamukšešša piettih Alovehien väliset lapšien ammuntahiihon kilpailut Karjalan tašavallan piämiehen palkinnošta. Še oli Anna Bogalii urheilumal’l’a – Severstal’ -kilpailujen finali.
Karjalan Sanomat
Vanhat puvut saavat kopiot
Pukujen kopiot esitellään toukokuussa Prääsän piirin etnokulttuurikeskuksessa.
Oma Mua
Ei voi olla! Minä olen sijalline…
Erähiči minä keriän must’oidu zdaittavakse. Tässäh nedälin aloh kävyin sinne, keräin da zdaičin. Toiči kai kahteh kerdah päiväs kävyin: huondeksel da ehtäl, a päiväl koisgi ruaduo on.
Karjalan Sanomat
Sanelu: Murmanskin alue mukana tempauksessa
Huhtikuun 19.—26. päivinä voi kirjoittaa sanelun karjalan ja vepsän kielellä. Tänä vuonna tempaukseen liittyy Murmanskin alue.
Karjalan Sanomat
Periodika esittelee itsensä Venäjä-messuilla
Karjalan suomen-, karjalan- ja vepsänkielisiä lehtiä ja kirjoja julkaiseva kustantamo Petroskoista tutustuttaa messuvieraita tuotteisiinsa ja karjalaiseen kulttuuriin.
Karjalan Sanomat
Nuoret oppivat laulamaan joikuja
Petroskoissa maanantaina käynnistyneellä etnoleirillä tutkitaan karjalaista kansanlauluperinnettä. Tänä vuonna saatiin ennätysmäärä hakemuksia laulunharrastajilta eri puolilta Venäjää.
Oma Mua
Rohkeimmat otettih ošua talvikalaššukšeh
Kalevalašša piettih perintehellini talvikalaššukšen kilpailu.
Karjalan Sanomat
Balettitanssijat rikkoivat myytin Lumitytöstä
Nykybaletti Vertikaali ensiesitettiin Karjalan musiikkiteatterissa osana Lumityttö: myytti ja todellisuus -hanketta. Baletti esitetään myös kansainvälisellä DanceInversion-nykytanssifestivaalilla Moskovassa.
Karjalan Sanomat
Liitto yhdistää, opettaa ja valistaa
Karjalan rahvahan liitto on täyttänyt 35-vuotta. Järjestön tuella tasavallan asukkaat lukevat karjalaa, omaksuvat kulttuuria ja osallistuvat hankkeisiin.
Oma Mua
Vienan ta Repol’an Karjalan käsitöitä opaššettih Petroskoissa
Viime netälillä Petroskoissa piettih käsityökurššija. Trajektorija-fondin joukko opašti kaikkie halukkahie leikkuamah puušta ta ompelomah.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль