Suarnua-vuarnua: Kui koiru kažin kel ei sovittu

Suarnua-vuarnua: Kui koiru kažin kel ei sovittu

Pekka Vahrojev
02.09.2020
Ammui se oli vunukkurukat, ylen ammui. Ei kaikin sidä ni musteta. Minägi en tiedäs, ga minun died’oi meile, vunukoile, saneli. Minä teile, sit työ sanelkua omile vunukoile, anna nikonzu ei mene tämä suarnu unohtukseh.
Sit jälgimäi tuldih kaikin uvvessah kodih, ruvettih yhtes elämäh. Vai yksikai sen jälles kaži koirua varuau, a koiru kažii vihuau.
Sit jälgimäi tuldih kaikin uvvessah kodih, ruvettih yhtes elämäh. Vai yksikai sen jälles kaži koirua varuau, a koiru kažii vihuau.

Jumal azui muan dai kogo kaiken luonnon muan piäle: meret, järvet, jovet, suot, žiivatat, zviertit, kalat dai linnut.

Kaiken sen ižändäkse häi azui ristikanzat: miehen da naizen. Sanoi Jumal Adamal:

‒ Tämä naine, Jeva, roih sinule akakse. Suvaiče händy, ga älä ämmätä liijakse, eiga häi kodvazen peräs voi sinun piäl herrakse roita. Akku sinun pertis por’adkua pidäkkäh, syvvä keittäkkäh, lastu suakkah da kaččokkah.

Jumal käski Jeval kuunnella omua ukkuo da varata. A Adamal Jumal nenga sanoi:

‒ Sinä roittos muan ižändy, ainos kai mi on muan piäl, on elävy, sinul pidäy vardoija sidä. Älä nikonzu ota ičelles liigua. Täs sinule koiru. Anna se vardoiččou sinun pertii. A vot kaži, anna se tabailou hiirii.

Lähti kerran Adam meččuimah dai koiran keräl otti. Hänen juohirihmah tedri oli puuttunuh. Ižändy käski koiral vediä linnun kodih. Koiru kandoi tedrin kodih, a emändiä kois ei olluh ‒ marjah ehti lähtie. Koiru käski kažil vardoija sualistu. Iče tuli järilleh meččäh. Sih riähkäkse kaži hiiren dogadi, juoksi sidä tabuamah. Ka velli kuni tabaili hiirdy, tedri vaidoiččemattah jäi. Reboi mečäspäi juoksi dai koppai linnun. Kaži sih jäi.

Tuli ižändy koiran kel mečäspäi tyhjiči, nimidä sualistu ei puuttunuh. Kaži pordahil viruu, rinnal hiiri. Kaži ylbielöil silmil ižändäh da koirah kaččou ‒ omas pihas, näet, sualehen sai.

Koiru kažil kyzyy:

‒ Kusbo tedri on?

Kaži vastah:

‒ Minä sen sijah hiiren sain!

Ižändy tuskevuksis jo tahtoi pergua mollembii. Koiru kolme päiviä mečäs eli, a kaži ‒ kogo nedälin. Koiru vuotti, konzu ižändy alevuu, a kaži vuotti, konzu koiru unohtau. Sit jälgimäi tuldih kaikin uvvessah kodih, ruvettih yhtes elämäh. Vai yksikai sen jälles kaži koirua varuau, a koiru kažii vihuau.


ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Oma Mua
Mie toivon myöštyö
Kanšallisešša musejošša esitettih kirja liäkäristä Anatolii Martinovista. Kirjan luatijana on Valentina Sukotova, Oneganiemi-kanšalaisjärještön johtaja, ihmisoikevukšien puoluštaja, Anatolii Martinovin yštävä ta apulaini.
Kodima
Muštsijad, kuti voinan jäl’ged
Kalages om völ kaičenus sijoid, miččed starinoičeba voinan aigoiš da kaičeba istorijad. Suomalaižed batarejad Kalag’-posadas vahvištoitaba ristituiden starinoid. Nügüd’ nece azegsija tuleb Kalag’-külän melentartuisijaks, no vähän, ken tedab, mikš nece batarei sijadase ani mägel i min täht se oli tehtud.
Karjalan Sanomat
Lahdenpohja: Suomalaisesta kartanosta museoalue
Kesämökiksi vuosikymmeniä sitten muuttunut suomalainen kartano on nyt tarkoitus peruskorjata. Omistajat suunnittelevat taloon museota ja pihapiiriin kivirakennelmien puistoa.
Karjalan Sanomat
Ei tullutkaan äänettömyys
Uudessa Äänettömyys-ohjauksessaan Sergei Pronin nostaa esiin vähemmistökielen säilyttämisen ongelmaa. Esityksessä ei puhuta, mistä kielestä kyse on.
Oma Mua
Henna Massinen: Kai karjalan kielen murdehet ollah armahat
Henna Massinen ruadau Päivännouzu-Suomen yliopistos suomen kielen da kiändämizen opastajannu. Yhteltiedy häi on loppemas omassah väitöskirjua rajakarjalazien murdehien suomelastumizeh näh. Ližäkse Henna kirjuttau karjalan kielen syvendäjien opindoloin tutkielmua karjalazis žiivatoin nimis.
Karjalan Sanomat
Nukketeatteri voitti Kultaisen naamion
Karjalan nukketeatterin esitys Kalastajasta ja kalasta sai Venäjän ylimmän teatteripalkinnon Paras esitys nukketeatterissa -sarjassa.
Kodima
Endevanhan vepsläižen naižen sädod
Tedat-ik tö, mitte irdnägo oli vepsläižel naižel äi vozid tagaze? Miččed sädod oliba da miččes kanghaspäi ned oli tehtud? Sen polhe mö pagižem Natalja Denisovanke, Karjalaižiden, vepsläižiden da suomalaižiden mediakeskusen radnikanke.
Oma Mua
El’vira Derevl’ova: oma kieli da pajot ollah ainos sydämes
Karjalaine El’vira Derevl’ova on rodužin Veškelyksespäi, ga äijän vuottu eläy Petroskois. Vastavuimmo El’vira Derevl’ovan kel Petroskois Belije kl’uči -sanatouries, kus naine ruadau – järjestäy pidoloi gostile.
Kodima
Vepsläine delegacii ajoi Salehard-lidnaha
Sulakun 4.-8. päivil vepsläine delegacii Karjalaspäi radoi Salehard-lidnas. Sigä mäni Venäman Pohjoižen, Sibirin da Edahaižen Päivnouzman igähižiden rahvahiden toine forum.
Karjalan Sanomat
Sota naisen silmin
Karjalan laulu- ja tanssiyhtye Kanteleen uusi musiikkiesitys Heijastus esitettiin suurella menestyksellä Petroskoissa maanantaina. Vuoden päästä esitys pääsi lopultakin ensi-iltaan.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль