Sota naisen silmin

Sota naisen silmin

Anna Umberg
30.04.2021
Karjalan laulu- ja tanssiyhtye Kanteleen uusi musiikkiesitys Heijastus esitettiin suurella menestyksellä Petroskoissa maanantaina. Vuoden päästä esitys pääsi lopultakin ensi-iltaan.
Näyttämöllä oli vain kaksi: laulaja ja pianisti. Irina Popova kertoi upein lauluin tuon ajan tapahtumista ja Anatoli Palajev säesti laulajaa pianolla. 6+ Kuva: Kanteleen VKontakte-sivu
Näyttämöllä oli vain kaksi: laulaja ja pianisti. Irina Popova kertoi upein lauluin tuon ajan tapahtumista ja Anatoli Palajev säesti laulajaa pianolla. 6+ Kuva: Kanteleen VKontakte-sivu

Heijastus esitettiin suurella menestyksellä Petroskoissa. Karjalan laulu- ja tanssiyhtye Kanteleen uusi musiikkiesitys sai ensi-iltansa Kansallisen teatterin näyttämöllä maanantaina.

Viime vuonna sodan päättymisestä tuli kuluneeksi 75 vuotta, ja merkkivuoden kunniaksi Kanteleen laulaja Irina Popova ja pianisti Anatoli Palajev valmistelivat musiikkiesitystä. Sen piti saada ensi-iltansa huhtikuussa 2020, mutta korona muutti suunnitelmat. Vuoden päästä esitys pääsi lopultakin ensi-iltaan. 

Näyttämöllä kuultiin lähes kaksikymmentä sota-aiheista biisiä. Sota-ajan laulut olivat aikanaan voimalähde niin kotona kuin rintamalla. Laulut liikuttavat edelleenkin. Konsertti oli monille tunteellinen kokemus. Se toi vanhemman polven katsojille muistojen mukana kyyneliä silmiin, ja puhutteli myös nuoremman sukupolven edustajia.

Esityksessä yritimme katsoa sielumme peiliin ja vastata pääkysymykseen, mitä todella tärkeää elämässä on.
Aleksei Šalajev, ohjaaja

Katsojat seurasivat naiskohtalon tarinaa, jossa on rakkautta, eroa ja odotusta. Irina Popova kertoi upein lauluin tuon ajan tapahtumista. Anatoli Palajev säesti laulajaa pianolla.

Popova ja Palajev yhdessä valitsivat sota-aiheisia lauluja. He esittivät yleisölle niin tuttuja kuin vähän tunnettuja kappaleita. Palajev teki oman sovituksen jokaisesta teoksesta. 

— Monta laulua on erittäin vaikea esittää emotionaalisesta näkökulmasta, koska ne ovat täynnä äärettömän voimakkaita tunteita: surua, ikävää ja huolta läheisistä ihmisistä, laulaja kertoo. 

Sota-aihe on hyvin läheinen Popovalle, siksi hänen mieleensä tuli idea esityksestä. 

— Jo monen vuoden ajan olemme kokoontuneet yhteen perheeni ja läheisten ystävieni kanssa 9. toukokuuta. Muistelemme sukulaisiamme, luemme kirjeitä, katsomme valokuvia ja aina laulamme sotalauluja, Popova sanoo. 

Jo monen vuoden ajan olemme kokoontuneet yhteen perheeni ja läheisten ystävieni kanssa 9. toukokuuta.
Irina Popova, laulaja

Ohjauksen on tehnyt ohjaaja Aleksei Šalajev. Hänkin on keksinyt esityksen nimen. 

— Jokainen näyttämöesitys syntyy, jolloin näyttelijällä on jotain sanottavaa ja halua kertoa tästä katsojalle sekä myös hänellä on mahdollisuus toteuttaa tämä. Tapauksessamme kaikki olosuhteet muodostuivat suotuisiksi. Irina keksi idean esityksestä ja kutsui työhön Anatoli Palajevin säestäjäksi ja sovittajaksi ja minut ohjaajaksi, Aleksei Šalajev kertoo. 

— Musiikin ja näyttämökuvan kautta yritimme heijastaa ajatuksia, kokemuksia ja hahmoja, joista Irina kertoi meille. Samalla yritimme heijastaa tuon ajan ilmapiiriä. Esityksessä yritimme katsoa sielumme peiliin ja vastata pääkysymykseen, mitä todella tärkeää elämässä on, ohjaaja jatkaa. 

Aleksei Šalajev mainitsee kolme syytä, miksi tämä esitys kannattaa katsoa. 

— Jos sota-aihe on läheinen sinulle, jos pidät Kanteleen teoksista ja jos haluat nähdä samalla näyttämöllä kahden loistavan ammattilaisen, Irina Popovan ja Anatoli Palajevin, niin tule katsomaan esitystä, ohjaaja sanoo. 



ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Karjalan Sanomat
Lahdenpohja: Suomalaisesta kartanosta museoalue
Kesämökiksi vuosikymmeniä sitten muuttunut suomalainen kartano on nyt tarkoitus peruskorjata. Omistajat suunnittelevat taloon museota ja pihapiiriin kivirakennelmien puistoa.
Karjalan Sanomat
Ei tullutkaan äänettömyys
Uudessa Äänettömyys-ohjauksessaan Sergei Pronin nostaa esiin vähemmistökielen säilyttämisen ongelmaa. Esityksessä ei puhuta, mistä kielestä kyse on.
Oma Mua
Henna Massinen: Kai karjalan kielen murdehet ollah armahat
Henna Massinen ruadau Päivännouzu-Suomen yliopistos suomen kielen da kiändämizen opastajannu. Yhteltiedy häi on loppemas omassah väitöskirjua rajakarjalazien murdehien suomelastumizeh näh. Ližäkse Henna kirjuttau karjalan kielen syvendäjien opindoloin tutkielmua karjalazis žiivatoin nimis.
Karjalan Sanomat
Nukketeatteri voitti Kultaisen naamion
Karjalan nukketeatterin esitys Kalastajasta ja kalasta sai Venäjän ylimmän teatteripalkinnon Paras esitys nukketeatterissa -sarjassa.
Kodima
Endevanhan vepsläižen naižen sädod
Tedat-ik tö, mitte irdnägo oli vepsläižel naižel äi vozid tagaze? Miččed sädod oliba da miččes kanghaspäi ned oli tehtud? Sen polhe mö pagižem Natalja Denisovanke, Karjalaižiden, vepsläižiden da suomalaižiden mediakeskusen radnikanke.
Oma Mua
El’vira Derevl’ova: oma kieli da pajot ollah ainos sydämes
Karjalaine El’vira Derevl’ova on rodužin Veškelyksespäi, ga äijän vuottu eläy Petroskois. Vastavuimmo El’vira Derevl’ovan kel Petroskois Belije kl’uči -sanatouries, kus naine ruadau – järjestäy pidoloi gostile.
Kodima
Vepsläine delegacii ajoi Salehard-lidnaha
Sulakun 4.-8. päivil vepsläine delegacii Karjalaspäi radoi Salehard-lidnas. Sigä mäni Venäman Pohjoižen, Sibirin da Edahaižen Päivnouzman igähižiden rahvahiden toine forum.
Kipinä
Kantele: kansankulttuuri ja nuoret
Kantele-yhtye täyttää 85 vuotta tänä vuonna ja nuorisostudio juhlii 20-vuotispäivää.
Oma Mua
Hyvä ristitty kylän čomendau
L’udmila Makuševa on Kotkatjärven aktivistoi: pajattau, kehittäy karjalan kieldy da luadiu oman perehen sugupuudu. Äijän vuottu L’udmila Ivanovna opasti hiimiedu da biolougiedu kotkatjärveläzile lapsile.
Kodima
Hüvä vaumičuz – korktad satused
Joga voden sulakus Karjalan opendusen kehitoituzinstitut tegeb kodikeliden olimpiadan, miše lapsed voižiba kodvda ičeze mahtoid vepsän, karjalan da suomen keliden tedoiš.  Kaiken olimpiadaha necil vodel ühtni 139 openikad 23 školaspäi.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль