Sortavalalaiset kutsuvat suppailijoita retkille

Sortavalalaiset kutsuvat suppailijoita retkille

Marina Tolstyh
07.02.2024
Yrittäjät pyrkivät edistämään sup-melontaa Karjalassa. Kesällä he järjestävät turisteille matkoja Laatokan saarille ja Äänisen kalliopiirroksille.
Sortavalalainen matkailuyrittäjä Natalja Vahruševa on rakastunut suppailuun Laatokan saariston alueella sekä Sortavalan piirin historiaan ja luonnon kauneuteen. Kuva: Natalja Vahruševan arkisto
Sortavalalainen matkailuyrittäjä Natalja Vahruševa on rakastunut suppailuun Laatokan saariston alueella sekä Sortavalan piirin historiaan ja luonnon kauneuteen. Kuva: Natalja Vahruševan arkisto

Tulevana kesänä sortavalalaiset matkailuyrittäjät Natalja ja Aleksandr Vahrušev vievät matkailijoita kolmelle retkelle tutustumaan Laatokan saarien luontoon ja muinaisiin Äänisen kalliopiirroksiin.

Retkeilijät kulkevat sup-laudoilla pitkin järvien rannikkoa. 

— Meille on syntynyt idea näyttää turisteille Karjalan kauneutta retkien aikana ja matkustaa sup-laudoilla Laatokan saariston alueella ja Äänisen järvellä, Aleksandr sanoo.

Ensimmäinen retki on 26.—29. toukokuuta. Sup-melonnan ohjaajat Vahruševit lähtevät turistien kanssa katsomaan Äänisen kalliopiirroksia. Toisen ja kolmannen retken he järjestävät kesäkuussa ja elokuussa. Reitti kulkee 200 Laatokan saaren ohitse. Yhdellä retkellä turistit suppailevat keskimäärin 60 kilometriä.

Toukokuussa Vahruševit järjestävät matkan Laatokan saarille, joiden rantakivillä voi nähdä laatokannorppia ja ottaa niistä valokuvia. Matka kestää 10—12 tuntia.

— Toukokuun retken osallistujat saavat käyttöönsä erityiset varusteet kuten kuivapuvut sekä neopreenikengät ja -käsineet. Lämmin puku täytyy pukea omien vaatteiden päälle. Puvussa ei kastu eikä palellu siinäkään tapauksessa, jos putoaa veteen, kirjoittaa Natalja VKontakte-sivullaan.

Meille on syntynyt idea näyttää turisteille Karjalan kauneutta retkien aikana.
Aleksandr Vahrušev, matkojen järjestäjä

Vahruševa tutustui suppailuun Pietarissa, kun hän kävi ensimmäisessä tapaamisessa tulevan miehensä kanssa. Silloin kaupungin kanavilla melottiin sup-laudoilla.

— Kun olin noussut laudalle, ymmärsin, että siitä tulee harrastukseni. Pidän vedestä ja koko elämäni olen harrastanut vesiurheilulajeja, muun muassa koskimelontaa, Natalja esittää.

Hänen mielestään sup-melonta on terveellinen aktiviteetti, joka saa kaikki vartalon lihakset toimimaan. Suppailu sopii hyvin ihmisille, jotka eivät osaa uida hyvin, mutta heillä ei ole tasapaino-ongelmia.

— Matkailijoiden turvallisuus ja mukavuus ovat tärkeimpiä asioita. Jokaisella matkailijalla on aina päällään pelastusliivi, yrittäjä painottaa.

Hänen mukaansa alussa Aleksandrin oli vaikea ohjata sup-lautaa, mutta jonkin ajan kuluttua hänkin tottui melontaan ja rakastui uuteen harrastukseen.

Vahruševa tunnustaa, että hänestä on tullut matkailuyrittäjä miehensä aloitteesta. Aiemmin hän oli töissä kirjastonhoitajana.

— Mieheni ehdotti, että aloittaisin matkailualalla, näyttäisin turisteille Laatokkaa sup-matkoilla ja kertoisin paikan historiasta ja luonnosta, Natalja muistelee.

Vahruševa on harrastanut Sortavalan piirin kotiseutuhistoriaa. Kolmen vuoden aikana hän on käynyt kaupungin nuorten kulttuurikeskuksessa toimivassa Terttu-rekonstruktiokerhossa.

Toukokuun retken osallistujat saavat käyttöönsä erityiset varusteet kuten kuivapuvut.
Natalja Vahruševa, matkojen järjestäjä

Vahruševit avasivat sup-asemansa Sortavalassa vuonna 2021.

— Tuolloin voitin kaupungin työllisyystoimiston kautta 250 000 ruplaa apurahaa. Valtion tuella ostimme viisi sup-lautaa. Sijoitimme myös omia varojamme muiden tärkeiden varusteiden hankkimiseen, yrittäjä kertoo.

Yli kahden vuoden aikana perheyritys otti vastaan yli puolitoista matkailijaa. Heidän joukossaan on uimareita sekä melonnan harrastajia ja vasta-aloittelijoita Moskovasta, Pietarista, Kazanista, Jekaterinburgista, Habarovskista ja muualta Venäjältä.

Viime vuonna saadulla 500 000 ruplan apurahalla Vahruševit hankkivat lisää sup-lautoja ja kuivia sukelluspukuja.

— Näitä varusteita voi käyttää väliaikana. Järjestämme erilaisia matkoja sup-laudoilla huhti-toukokuusta siihen asti, kun Laatokka jäätyy, Natalja sanoo.


ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Karjalan Sanomat
Nuoret oppivat laulamaan joikuja
Petroskoissa maanantaina käynnistyneellä etnoleirillä tutkitaan karjalaista kansanlauluperinnettä. Tänä vuonna saatiin ennätysmäärä hakemuksia laulunharrastajilta eri puolilta Venäjää.
Oma Mua
Rohkeimmat otettih ošua talvikalaššukšeh
Kalevalašša piettih perintehellini talvikalaššukšen kilpailu.
Karjalan Sanomat
Balettitanssijat rikkoivat myytin Lumitytöstä
Nykybaletti Vertikaali ensiesitettiin Karjalan musiikkiteatterissa osana Lumityttö: myytti ja todellisuus -hanketta. Baletti esitetään myös kansainvälisellä DanceInversion-nykytanssifestivaalilla Moskovassa.
Karjalan Sanomat
Liitto yhdistää, opettaa ja valistaa
Karjalan rahvahan liitto on täyttänyt 35-vuotta. Järjestön tuella tasavallan asukkaat lukevat karjalaa, omaksuvat kulttuuria ja osallistuvat hankkeisiin.
Oma Mua
Vienan ta Repol’an Karjalan käsitöitä opaššettih Petroskoissa
Viime netälillä Petroskoissa piettih käsityökurššija. Trajektorija-fondin joukko opašti kaikkie halukkahie leikkuamah puušta ta ompelomah.
Karjalan Sanomat
Ystävyysseura aikoo lopettaa toimintansa
Karjala–Suomiystävyysseuran puheenjohtaja kutsuu jäseniä kokoukseen päättääkseen seuran kohtalosta. Järjestön toiminta lienee loppusuoralla.
Oma Mua
Vaiku pagizemal suau tiijustua, midä rahvas tahtotah
Karjalan Rahvahan Liitto täyttäy tänä vuon 35 vuottu. Vuvvennu 1989 Liitto on yhtistännyh lujii karjalazii, Karjalan muan suvaiččijoi, oman rahvahan uskottavii puolistajii, oman kielen kandajii.
Karjalan Sanomat
Kostamuksen teatteri: 66 näytelmää yleisölle
Kostamuksen draaman ja komedian kansanteatteri juhli pyöreitä vuosia aidolla italialaisella komedialla.
Karjalan Sanomat
Koirat parantavat lasten hyvinvointia
Koirat auttavat lasten fyysisessä ja psyykkisessä kuntoutuksessa Petroskoissa. Tänä vuonna koiraterapiaan on jo osallistunut yli 90 lasta.
Oma Mua
Mustu kaži Markiz
Jo tahtoin heittiä paginan meijän pienembih velleksih näh, ga uvvessah nouzi silmien edeh mustu kaži – valgei bantu kaglas da viizahat kullankarvaizet silmät.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль