Sisäsoutua harjoitellaan liikuntatunneilla

Sisäsoutua harjoitellaan liikuntatunneilla

Margarita Pehkonen
23.10.2023
Sortavalan 6. koulu on mukana yleisvenäläisessä Sisäsoutukoulu-hankkeessa. Lukuvuoden aikana koululaiset osallistuvat sisäsoudun online-kilpailuihin.
Sisäsoutukoulu-hankkeeseen osallistuvat koulun 6.—9.-luokkalaiset. Kuva: Sisäsoutukoulu-hankkeen VKontakte-sivu
Sisäsoutukoulu-hankkeeseen osallistuvat koulun 6.—9.-luokkalaiset. Kuva: Sisäsoutukoulu-hankkeen VKontakte-sivu

Sortavalan 6. koulun kuudesluokkalaiset odottavat innolla liikuntatunnin alkua. Nyt heillä on mahdollisuus oppia liikuntatunneilla sisäsoudun alkeita. Tänä vuonna koulu on mukana yleisvenäläisessä Sisäsoutukoulu-hankkeessa.

— Soutu on tunnettu urheilulaji Sortavalassa. Kaupungissamme on hyvä soutukoulu. Siitä syystä päätimme osallistua Sisäsoutukoulu-hankkeeseen ja opettaa tämän urheilulajin elementtejä liikuntatunneilla, 6. koulun rehtori Ivan Pravdin kertoo.

Koulu on toteuttamassa hanketta yhteistyössä Sortavalan olympiareservin urheilukoulun kanssa.

— Hanke auttaa populaaristamaan urheilua ja terveellisiä elämäntapoja nuorten keskuudessa sekä monipuolistamaan liikuntatunteja, urheilukoulun johtaja Artemi Jevsejev sanoo.

Hanke auttaa populaaristamaan urheilua ja terveellisiä elämäntapoja nuorten keskuudessa sekä monipuolistamaan liikuntatunteja.
Artemi Jevsejev, Sortavalan urheilukoulun johtaja

Viime lukuvuonna Sisäsoutu-hanke toteutettiin pilottina kahdella Venäjän alueella. Tänä lukuvuonna hankkeessa on mukana koululaisia 17 Venäjän alueelta.

— Sisäsoutu-urheilijoina kokeilee 244 Sortavalan koulun oppilasta, Jevsejev raportoi. 

Hankkeeseen osallistuvat koulun 6.—9.-luokkalaiset.

— Päätimme kutsua projektiin keskikoulun oppilaita, koska tässä iässä lapset voivat saavuttaa erinomaisia tuloksia. Koulussamme opiskelee yhteensä 855 lasta. Meillä ei ole tarpeeksi soutulaitteita, että kaikki koulun oppilaat voisivat harjoitella, Pravdin selittää.

— Jos projekti onnistuu, tutkimme mahdollisuutta toteuttaa se myös ala- ja yliluokissa, hän lupaa.

Koulun rehtorin mukaan hanke on jo saanut hyvää palautetta koululaisilta. Toisaalta on lapsia, jotka eivät osallistu hankkeeseen urheilijoina.

— Nämä ovat soutua urheilukoulussa harrastavat lapset. Sääntöjen mukaan heillä ei ole oikeutta osallistua urheilijoina, mutta he ovat kuitenkin mukana projektissa ja auttavat opettajia, Pravdin kertoo.

Hanke toteutetaan Venäjän soutuliiton tuella. Jos projekti onnistuu, keskustelemme liiton kanssa sen jatkamisesta ensi vuonnakin. Ensi vuonna hankkeeseen voisivat liittyä koulut numero 1, 3, ja 4.
Artemi Jevsejev, Sortavalan urheilukoulun johtaja

Sisäsoudussa käytetään erityisiä soutulaitteita, jotka simuloivat vesillä soudun liikettä. Soutuvälineitä hanketta varten on myöntänyt Sortavalan urheilukoulu. Lapset harjoittelevat 6. koulun urheilusalissa. 

Soutuhanke sai alkunsa tämän lukuvuoden alussa. Nyt koululaiset valmistautuvat ensimmäisiin kilpailuihin.

— Kilpailut alkavat tällä viikolla. Lapset osallistuvat yksilö- ja viestikilpailuihin. Yksilökilpailuissa osallistujan pitää soutaa 250 metriä. Viestintäkilpailuun osallistuu kuusi lasta. Jokainen heistä soutaa 250 metrin pituisen matkan, Jevsejev kertoo.

Kyseessä on koulun sisäiset kilpailut. Sitten oppilaat osallistuvat yleisvenäläisiin kilpailuihin.

— Suunnitelmien mukaan osakilpailut pidetään kerran kuukaudessa, Jevsejev sanoo.

Yleisvenäläisten kilpailujen pääominaisuus on se, että ne järjestetään etänä.

— Soutulaitteet kytketään Internetiin, mikä mahdollistaa kilpailujen samanaikaisen järjestämisen Venäjän eri osissa.

Hankkeen aikataulun mukaan tänä lukuvuonna järjestetään viisi etäkilpailua. Etäkilpailut päättyvät ensi maaliskuussa.

— Etäkilpailuissa parhaat tulokset saavuttaneet lapset osallistuvat fi naalikilpailuihin, jotka pidetään offl ine-muodossa Moskovan alueella, Jevsejev kertoo.

Sisäsoutukoulu-hankkeen finaalikilpailut järjestetään huhtikuussa.

Muut koulut voivat liittyä hankkeeseen ensi vuonna

Syyskuussa alkanut Sisäsoutukoulu-hanke päättyy ensi keväänä.

— Hanke toteutetaan Venäjän soutuliiton tuella. Jos projekti onnistuu, keskustelemme liiton kanssa sen jatkamisesta ensi vuonnakin, Sortavalan urheilukoulun johtaja Artemi Jevsejev sanoo.

Sortavalan 6. koulusta on tullut kaupungin ensimmäinen Sisäsoutukoulu-hankkeeseen liittynyt koulu. Jevsejevin mukaan ensi lukuvuonna projektiin voivat liittyä Sortavalan muutkin koulut.

— Ensi vuonna hankkeeseen voisivat liittyä koulut numero 1, 3, ja 4, Jevsejev sanoo.


ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Karjalan Sanomat
Kuusi penkeillä: tytöstä kuuden lapsen äidiksi
Rakkaus lapsiinsa antaa petroskoilaiselle Jelena Feniksille voimaa elää.
Oma Mua
Komin runoloi nygöi lyydikse
Komin tazavallan kuulužan runoniekan Al’ona Jel’tsovan runoloi on kiännetty nygöi karjalan kielelegi.
Karjalan Sanomat
Puškinin kieli yhdistää kansoja ja maita
Runousteatteri Kredo -järjestö on edistänyt vuosia venäjän kieltä ja kulttuuria maailmassa. Nyt yhteistyökumppanit ovat Kirgisiasta ja Uzbekistanista.
Oma Mua
Luguperis nygyaigazeh kirjastossah
Veškelyksen kylä on ainavo Suojärven piiris, kudamal on kanzalline stuatussu. Moizennu kohtannu, kus eläy Veškelyksen istourii on paikalline kirjasto, kudai tänä vuon täytti 120 vuottu.
Karjalan Sanomat
Humanistiset opintolinjat kiinnostavat eniten
Suurin osa hakijoista eli 90 prosenttia hakee Petroskoin yliopistoon sähköisesti. Yhteishaku päättyy 25. heinäkuuta.
Karjalan Sanomat
Taimituotanto on kasvamassa Karjalassa
Taimitarhojen kasvihuoneet varustetaan lämmityslaitteilla. Niiden ansiosta havupuiden siemeniä kylvetään kaksi kertaa vuodessa.
Oma Mua
Šankarit vuaralla
II Karjalan iäremmäini parijuokšu “TeräšVuara” mäni Koštamukšen kaupunkipiirin Ponkkalahešša. Tänä vuotena kuot’ella omie voimie tuli 34 henkie.
Karjalan Sanomat
Salaatin tuottaja laajentaa tuotantoa
Uudessa kasvihuoneessa salaattia kasvatetaan ajanmukaisella ympäristöystävällisellä menetelmällä ilman maaperää.
Karjalan Sanomat
Karjala ja Kuolan niemimaa kameran takaa
Karjalan kansallismuseon uusi näyttely kertoo Muurmannin radan rakentamisesta rautatieinsinööri Aleksandr Azantšejevin ottamin valokuvin. Useimmat kuvista on julkaistu ensi kertaa.
Kipinä
Minun baban sarnad. Lahj jänišalpäi
Maria Aleksejeva johtutab sarnoid, miččid hänele staronoiči laps’aigal hänen baboi. Necil kerdal penikaine Mašoi lähteb ičeze vanhembidenke heinäntegole. Nece sarn starinoičeb, kut mäni emäine radpäiv nitul.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль