Sie eläy Priäžän piirin milicien histourii

Sie eläy Priäžän piirin milicien histourii

Nadežda Mičurova
10.11.2023
Ven'al 10. kylmykuudu pietäh Politsiruadajien päiviä. Vuvvennu 2015 Priäžäs avai veriät Militsien histourien muzei.
Syväinazieloin ministerstvan veteruanu Aleksandr Saveljev sanelou rahvahale Priäžän piirin milicien rohkielois oman muan puolistajis. Kuva: Nadežda Mičurova
Syväinazieloin ministerstvan veteruanu Aleksandr Saveljev sanelou rahvahale Priäžän piirin milicien rohkielois oman muan puolistajis. Kuva: Nadežda Mičurova

Oraskuun 30. päivänny vuvvennu 2015 Priäžäs avai veriät Priäžän piirin milicien, OVD:n muzei, kunne yhteh pertih kerättih kogo Priäžän piirin milicien histourii. Hosgi muzei ei ole suuri, ga kačottavua sie on midä: endizien OVD:n piälikkölöin da ruadajien fotokartočkua, kudamien joukos on voinan veteruanuagi, arhiivudokumentua, al'boumua, kunnivokirjastu, milicien ruadajien vahnua, ainavoluadustu veššii da muudugi ezinehty.

Kaikkien nämmien veššilöin da histouriellizien dokumentoin vardoiččijannu da kaiččijannu on Priäžän piirin kunnivoittu ristikanzu, muuzikkumies, penziel olii milicien polkovniekku da Priäžän ROVD:n endine piälikkö Aleksandr Jakovlevič Saveljev. Oli hyvä mieli ammussah nähtyy vastavuo Aleksandr Jakovlevičanke da tarattua hänenke Priäžän piirin milicien histouries da ristikanzois, ket ruattih jygiedy da varattavua ruaduo pahanluadijoi da kriminualurikoksii vastah. Vältämättäh pidäy sanuo, gu Aleksandr Jakovlevič on yksi niilöi, kenen hyvyös rodihgi Priäžän piirin milicien muzei, kunnegi myö nygöi lähtemmö kodvazekse yhtes Aleksandr Saveljevanke da kačommo, midä sie on.

— Muzein luadimizen idei tuli mieleh meijän Karjalan syväinazieloin ministrale, milicien generual-majoral Igor Mihailovič Prohorovale. Häi enne ruadoi Priäžän milicies. Rubeimmo eččimäh kohtua, kunne vois luadie milicien muzei. Moine perti löydyi vahnas laboratouries, kunnegi rubeimmo keriämäh kaikkii materjualoi, midä tiezimmö, midä oli enne, ken ruadoi meijän Priäžän milicies, konzu se rodih. Kačo, täs on kirjutettu enzimäzet sanat, konzu muzei oli avattu: “Priäžän piirin milicien histourien perti on luajittu miliciiozaston veteruanoin nevvoston johtajan Anton Kivil'šan kannatuksel”. Enzimäi minä algain kerätä yhteh materjualoi, a sit häi otti ohjakset omih käzih da keräi meidy, veteruanoi, yhteh. Sit mugai rubeimmo ruadamah hil'l'akkazin. Vie avvutti Brynetkin Petroskoispäi.

Muzein luadimizen idei tuli mieleh Karjalan syväinazieloin ministrale Igor Mihailovič Prohorovale. Rubeimmo eččimäh kohtua, kunne vois luadie milicien muzei. Moine perti löydyi vahnas laboratouries.
Aleksandr Saveljev

Priäžän milicien histourii algavui 28. tuhukuudu vuvvennu 1930. Sinävuon rodih Priäžän piirigi. Enzimäzenny milicien piälikönny oli Matvei Aleksejevič Simanov, Kolatsellän karjalaine mies, Nehpoilan kyläspäi. Allus Priäžän milicies ruadoi kaikkiedah kymmene hengie, niilöin joukos Ivan Jakovlevič Goikin, mugaže karjalaine mies, rodivunnuh Priäžän rinnal Loginan kyläs. Sit Priäžän piirii ruvettih suurendamah da pidi enämbi ruadajua.

— Keräimmö tänne kai nenne kuvat, ken konzu sluuži, ken mittumas virras oli, midä ruadoi. Meil, kačo, oli kolme miesty, kuduat lähtiettih meijän Priäžän piirispäi da roittih Karjalan syväinazieloin ministroikse: Viktor Ivanovič Kononov, Kinelahten mies, priäžäläine Igor' Mihailovič Prohorov da Vladimir Ivanovič Sidorov Kuudamaspäi. Mittuine meil on bohattu piiri. Meijän muzeis on Ižänmuallizen voinan veteruanoin kuvua da medalii. Minun tuatto Jakov F'odorovič Saveljev oli tulihizis ärjändehis Orlovo-Kurskan rengahal. Sanou, muga ammuttih, ga kai kolmekse nedälikse korvat täppäi. Häi enzimäi Suomen voinal oli, sie händy ruanittih, virui gospitalis, a sit meni Ukrainale. Voinan loppi Čehoslovuakies. Siepäi tuli jo kodih. Voinalpäi tulduu tuatto kodvazen ruadoi miliciimiehenny. Sit händy pandih milicien arhiivanhoidajakse, gu loppi nelli kluassua da kudakui maltoi kirjah. Minuugi tata nevvoi mennä ruadamah miliciimiehekse. Täs on kaksi vellesty, voinan veteruanua Jakov Ivanovič da Ivan Ivanovič  Zaicevat. Yksi meni Berlinassah. Minä konzu tulin milicieh, vie Jakov Ivanovič ruadoi.

Meil oli kolme miesty, kuduat lähtiettih Priäžän piirispäi da roittih Karjalan syväinazieloin ministroikse: Viktor Ivanovič Kononov, Kinelahten mies, priäžäläine Igor' Mihailovič Prohorov da Vladimir Ivanovič Sidorov Kuudamaspäi.
Aleksandr Saveljev

Priäžän piirin milicien muzeih rahvastu tulou puaksuh. Ylen suvaijah kävvä sinne päivykoin da školan lapset. Aleksandr Saveljev sanelou heile milicien histouries da ozuttau vahnoi fotokuvii da veššilöi, kudamii tuodih muzeih milicien endizet ruadat.

— Meil on kniigu, kunne on kirjutettu ken konzu oli muzeis da kiitetty meijän ruavot. Lapset mielihyväl tänne kävväh. Hyö ylen tarkah kuunellah, kačotah da viegi opastutah. Meil on vahnu bronežilietty, pannah sidä piäle da sit odva seizotah. Kummu on kaččuo. Se on ylen jygei, painau kaksitostu kiluo raudulaudazien täh. A nygöihäi net ollah toizet, kebjiembät. Muzeis on vahnu luzikku, fl'uagu, kattilan kanzi, vahnat telefonat, endizet fotoaparuatat, käzil luajittu vahnu pistoliettu, voinanaigazet granuatat. Net lapset löyttih da tänne tuodih. On muzeis veššii, kuduat oldih kriminualudielolois. Nunčaki on otettu rikkomiehil, kuduat torattih nennil ezinehil da sit on bulova, kudual oli tapettu mies. Se meile tuodih Petroskoispäi. Sit ollah ruskiet käzivarzikangaspalazet, kudamis družinniekat käveltih, konzu avvutettih meile ruadua, ollah heijän tovestusdokumentat. Kolmekymmen kaksi družinua oli meijän Priäžän piiris da seiččie sadua družinniekkua. Hyö kaittih rauhuttu meijän piiris. Joga kyläs oli družinniekku. Yhtes ruavoimmo rahvahan kel. Milicieh ruadoh ottajes valličimmo ristikanzua ruadajua, kudai kunnolleh eli, hyvä oli hänen pereh. Kačoimmogi sih, oligo mies priäžäläine vai ei. Joga sijaspäi: Kolatselläs, Vieljärves, Kinelahtes, D'essoilaspäi miehet ruattih. Nygöi otetah ruadoh petroskoilazii enämbi. En tiijä mikse, ga yhtekse, kačo, pidäy, gu policien opatus olis. A meil täs ei ole mostu opastustu. Veteruanoin žurnualoi tiä piemmö. Ken konzu ruadoi, kus ruadoi, kirjutettu kai, kniigat, mustokniigu, rindumerkit, palkindot, sportukunnivokirjazet. Täs on minun iččeni kunnivokirjaine, konzu vie en olluh polkovniekannu. Kirkei mies olin. Sit juoksendelin, ammuin, uidelin da toizii miehii ainos potakoičin sih.

Priäžän piirin milicien muzeih rahvastu tulou puaksuh. Ylen suvaijah kävvä sinne päivykoin da školan lapset.

Priäžän piirin milicien muzeis on endizien ruadajien kirjutettuu kniigua, kirjutustu da kogomustu. Sie on Aleksandr Saveljevan pajokniigastugi. Vie nuorete Aleksandr Jakovlevič suvaicci pajattua. Häi pajatti pajojoukkolois da soitti puhunduorkestras. Priäžän agitbriguadan joukonke häi ristin-rästin ajeli kaiken oman piirin. Vuvvennu 1991 karjalazet lujah otettihes muamankielen elavuttamizeh. Sil aigua Priäžän čupul jo pajatettih kuulužat Vieljärven da Pyhärven horat. Karjalazil vie enämbäl rodih himo pajattua pajoloi omal muamankielel. Muga kerävyi pajojoukko čoman nimenke “Meijän pajo” da sen johtajakse rodih Marija Matrosova. Suuren avun pajosanoin da muuzikan kirjuttamizes Meijän pajo -joukko sai Aleksandr Saveljevas. Hänen enzimäzet pajot kerras mielytettih rahvastu, gu oldih syväimele armahat da tuttavat. Ei mennyh ni hätkie, kui Aleksandr Jakovlevičal suitui pajuo enzimäzeh pajokogomukseh, kudai nägi päivänvalgien vuvvennu 1997. Toine Aleksandr Saveljevan pajokogomus piäzi ilmah vuvvennu 2002. Jälgimäine oli painettu vuvevnnu 2017 da se on omistettu kirjuttajan 70-vuozipäiväle. Sit kogomukses löydyy pajuo voinas, frontoviekois da Priäžän milicien veteruanois.

Jo enämbi kahtukymmendy vuottu kaksi kerdua vuvves Priäžän milicien veteruanat kerävytäh yhteh, gu mustella kuolluzii milicien endizii ruadajii, kävvä heijän kalmoin piäle da heittiä kukkazii. Kallehennu pruazniekannu, Voitonpäivänny, milicien endizet ruadajat ei olla mustelemattah voinien veteruanoigi, kuduat elettih da ruattih Priäžän piiris. Aleksandr Saveljev toivou, gu Priäžän piirin milicien, OVD:n muzei suurenou da sinne tulou käymäh vie enämbän rahvastu, nuordu. Nuoril pidäy tiediä oman muan histouriedu da rauhueloksen kaiččijoi.


ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Karjalan Sanomat
Vadelmantuotanto siirtyy tunneleihin
Valtion tuki vauhdittaa aunukselaisen yrittäjän vadelmantuotannon siirtymistä muovin alle.
Oma Mua
Runot jiähäh nykytärkeiksi täh päiväh šuaten
Karjalan kanšojen yštävyštaloššä mäni Karjalaiset runot – rahvahan kulttuurikoodin pohja -seminari. Šemmosie seminarija vietetäh jo nellä vuotta, ta käsiteltävie aiheita aina löytyy.
Oma Mua
Paasonvuaru – Spuasanvuaru
Paaso, Helylän rinnal olii aiga korgei mägi on tulluh kuulužakse turistukohtakse. Sen nimi toven on aiga vaigei arbaitus.
Karjalan Sanomat
Tutkimusmatka rikastuttaa murrekarttaa
Karjalan tutkimuskeskuksen tutkijat lähtivät Tverin alueelle keräämään karjalankielistä aineistoa VepKar-korpusta ja äänitearkistoa varten. Matka on järjestetty Venäjän maantieteellisen seuran tuella.
Kipinä
Tilkuine
Kerdomuksen personuažu sanelou omas matkas buabanke meččäh.
Karjalan Sanomat
Itsenäinen Itä-Karjala oli Suomen projekti
Historiantutkija Denis Popovin mielestä separatistisen Karjalan väliaikaisen hallituksen perustaminen oli osa valkosuomalaisten interventiota Itä-Karjalaan. ”Itsenäisellä” Karjalalla Suomi halusi toteuttaa aluevaatimuksensa Venäjälle.
Oma Mua
Kanšallisien kirjallisukšien kehityštä käsiteltih Moskovašša
Moskovan Ruškiella aukivolla X kirjafestivalin rajoissa oli pietty Kanšallisien kirjallisukšien festivali. Kirjailijat ta runoilijat šekä kielen ta kulttuurin aktiiviset šäilyttäjät tultih festivalih, jotta tutuštuo toini toiseh.
Karjalan Sanomat
Runolauluista pohja luoville toimijoille
Vanhat karjalaiset runolaulut ovat innostuksen lähde säveltäjille, laulajille, tutkijoille ja muille luoville ihmisille. Esimerkkejä siitä kerrottiin seminaarissa.
Karjalan Sanomat
Yöttömät yöt valoisaksi aluksi
Karjalassa pidettiin ensimmäiset mönkijäcrossin mestaruuskisat. Kilpailemaan saapui lapsia ja nuoria Karjalasta, Pietarista ja Belgorodista.
Karjalan Sanomat
Elämäni polku on merkkiteos Karjalan kirjallisuudessa
Se edustaa tuoretta 2000-luvulla esiinnoussutta autoetnografista tutkimustapaa, jossa tutkijan omat kokemukset ja niistä kirjoitetut muistiinpanot muodostavat keskeisen aineiston.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль