Seppy da suari

12.09.2025
Tämän karjalazen suarnan kirjutti mustoh folkloristu Viktor Jevsejev Anuksen piirin Vahjärven kylän eläjäs Mihail Česnokovas vuvvennu 1936.
Häi meni rouno gu dielon peräh sepällyö hebuo ravvoittamah. Kuva: Lida Žukova
Häi meni rouno gu dielon peräh sepällyö hebuo ravvoittamah. Kuva: Lida Žukova

P'otr Pervoi enne ečči raveembua hebuo, kudai enimäl juoksis. Häi meni rouno gu dielon peräh sepällyö hebuo ravvoittamah, a sepäl oli ylen hyvä hebo. Meni seppy, potkovan valmisti i lykkäi vilustumah.

P'otr Pervoi ottau sidä potkovua, käis pyörittäy dai oijendau, sanou:

— Kiitetäh, hyvä seppy olet, ga vai aiga lahuo potkovua luajit!

Häi ei virka nimidä, luadi uvvet — dai hevon ravvoittau. Ravvoitestu andau P'otr Pervoi hobjahizen rubl’an. Seppy ottau, pyörittäy dai keskel katkuau den’gan i sanou:

— Moine i suari olet, gu lahuo den’gua tuot!

Suari kyzyy:

— Sanotah, sinul on ravei hebo?

— On kudakui.

— Etgo lähte minuu vedämäh, nengoine i nengoine matku on, kolmekymmen virstua čuasus pidäy juosta. Jeeželi et voinne vediä srokal, sit sinulles palkua ei rodei dai muite midätahto rodieu.

Seppy sanou:

— Lähten. Tol’ko anna minul aigua, hebo on lasketettu, kepit pidäy taguo.

Häi tagou kolme keppii i panou kreslah viizitostu puudua raudua. Istutahes kreslah i lähtietäh ajamah. Suari sanou:

— Onnuako hävität palkan, dai iččiedäs, hil’l’ah tämä hebo kävelöy.

Seppy ottau, ravval išköy hebuo, i hebo ravenou — juoksou.

Yksi mečikkö piästih. Lähtietäh, toine ajetah. Op'at’ suari sanou:

— Onnuako hävität sinä palkan dai iččiedäs hävität — ylen hil’l’ah menöy hebo.

Häi ottau toizen kerran, išköy toizel kepil, hebo i davai juoksemah. Piästäh toine mečikkö.

Lähtietäh jälgimästy pereleskua ajamah. Suari kaččou čuassuloih i sanou:

— Nygöi onnuako hävität palkan dai iččiedäs, ylen vähä aigua on.

Häi ottau išköy kolmanden kerran, išköy hebuo, i hebo lähtöy juoksemah i puoldu čuassuu iel tulou miärättyh stansiessah.

Suari lähtöy kreslas i kyzyy:

— Äijängo sinun hebo maksau?

Seppy sanou:

— Se ei ole myödävy.

Kirjuttau kirjuniekku prošeenijan. Käil kirjuttau, sit toizel käil kirjuttau. Ottau i varbahal podpiššihes.

Saari kyzyy toizen kerran. Tuaste vastuau seppy:

— Ei ole myödävy.

Suari kyzyy kolmanden kerran:

— N’eužeeli hindua hevol ei ole? Minä annan, ota min tahtonet.

Häi sanou:

— Ved’ kerdu on sanottu, se ei ole myödävy.

Suari sanou:

— N’eužeeli sinä nygöi suaril et myö? Ottau i hevon ambuu da palkan maksau, mi oli miärätty.

Seppy lähtöy pahas mieles linnua myö kävelemäh. Kävelöy kabakkoi myö, i kus vai nägöy ribuhizii kirjuniekkoi i vai heidy ugoščaiččou.

Sidä ruadau mondu kerdua. Eräs ravei kirjuniekku kyzyy:

— Midäbo sinä meidy nygöi juotat da olet pahas mieles?

Häi sanou:

— Vot on minul mittuine obiidu. Minä toin suarin i meil oli miärätty hindu. Moizen matkan ajoimmo i toin vie puoldu čuassuu enne sovittuu aigua. I häi kyzyi, äijängo otan hevos. Minä vastain: “Ei se ole myödävy, se on kodihebo”. Kolmandengi kerran kyzyi, minä en andanuh, häi otti da ambui hevon.

— Ole huolettah, sanou kirjuniekku, osta butilku viinua, mene osta gerbovoidu bumuagua listu.

Kirjuttau kirjuniekku prošeenijan. Käil kirjuttau, sit toizel käil kirjuttau. Ottau i varbahal podpiššihes.

— Nygöi palkua prošeenijan viejy.

Häi löydi viejän i maksoi palkan, i se lähtöy vedämäh. Jo tossupiän ečitäh händy, kučutah suudoh. A kirjuniekku sanou:

— Nygöi häi maksau hevos, ga älä vähembiä kyzy, gu mi vai hevon nahkah syndyy hobjua da kuldua.

Mennäh suudoh, i suari kyzyy:

— Äijängo otat?

Häi sanou:

— Mi hevon nahkah menöy kuldua da hobjua.

Hänel pidi maksua. Seppy otti da vie tänäpäi bohatannu eläy.


ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Oma Mua
Tahtot eliä hyvin – ga elä
Heččulankylän eläjät ei uneksita suadamattomua. Hyö hyvin tietäh: tahtonet parandua omua elaigua — pidäy ruadua.
Oma Mua
Venäjän rahvahiin kielilöin päivä pijettih Tverin Karielašša
Tänä vuodena miän šuurella Veniäjällä enžimäzičči oli Venäjän rahvahiin kielilöin päivä.
Karjalan Sanomat
Lasten museomotivaatio suurennuslasin alla
Slydarium-monitoimitiloissa järjestettiin podcast-päivä. Asiantuntijat antoi vat vinkkejä, miten saada lapset ja nuoret innostumaan museosta.
Oma Mua
Peččerin setolaiset: mitä jiäy meijän jälkeh?
Seto on pieni rahvaš, kumpani ammusista ajoista eläy Venäjän ta Viron rajalla. Jotta kuunnella seton kieltä, mie läksin Peččerin piirih (Pskovin alovehella) ta kävin Saagorja-kyläššä (venäjäkši – Mitkovitskoje Zagor’je).
Karjalan Sanomat
Vepsäläinen folklore tutuksi nuorille
Uusi hanke on omistettu vepsän kielelle ja kansanperinteelle. Eri-ikäiset ihmiset ovat tervetulleita osallistumaan.
Karjalan Sanomat
Karjalaisia maitotuotteita laajasti markkinoille
Karjalaan perustettu koordinaationeuvosto edistää maidontuottajien ja -jalostajien välistä kanssakäymistä, jotta paikallisia maitotuotteita olisi laajasti esillä tasavallassa.
Oma Mua
Iäniopaš upottau Kalevala-runoelmah ta kyläelämäh
Koštamuksen musejo on luatimašša iäniopašta, kumpani tuttavuššuttau karjalaiseh kulttuurih ta perintehih. Opaš luajitah Pohjolan hyvyš -rahašton rahotukšella.
Karjalan Sanomat
Legendaohjaaja tekee elokuvan muinaisesta Karjalasta
Historiallinen elokuva kertoo karjalaisten ja ruotsalaisten välisestä taistelusta 1100-luvulla. Vladimir Grammatikov esiintyy elokuvan tuottajana.
Kipinä
Raviet virzut
Tataroin rahvahan suarnun kiändi karjalakse L’ubov’ Baltazar.
Karjalan Sanomat
Uusia työkaluja kielitieteilijöiden avuksi
Petroskoissa pidetyn Bubrih-konferenssin pääaihe liittyi tieteidenväliseen tutkimukseen. Tietotekniikka auttaa yhä useammin pienten kielten edistämisessä.
Войти
Пожалуйста, авторизуйтесь:
Логин:
Пароль:

Забыли свой пароль?