Satuhahmot puhuvat vähemmistökieliä
Pietarilaiset aktivistit ovat toteuttamassa hanketta nimeltä Venäjän kansojen äänet: Äänitetty kartta.
— Idea syntyi työkokemuksestani. Olin teatterinäyttelijänä ja kokeilin taitojani äänikirjojen lukijana. Olen kotoisin Permin aluepiiristä. Siitä syystä päätin, että projekti fokusoi suomalais-ugrilaisiin kieliin. Se on keino säilyttää näitä kieliä, hankkeen koordinaattori Jekaterina Radosteva kertoo.
Radostevan mukaan projekti fokusoi kansallisiin satuihin, koska nämä sadut tutustuttavat perinteisiin. Hanketta varten valittiin 25 satua.
— Hankkeessa on mukana viisi suomalais-ugrilaista kieltä: vepsä, karjala, suomi, komipermjakki, ersä ja mokša. Joka kielellä lausutaan viisi satua. Etsimme satuja sekä verkosta että kirjastoista. Aineiston valinta tuntui erittäin vaikealta.
Karjalan-, vepsän- ja suomenkielisten aineiston valinnassa hankkeen toteuttajia auttoi Karjalan tutkimuskeskuksen kielen, kirjallisuuden ja historian instituutti.
— Meiltä kysyttiin, millä karjalan murteella satu on kirjoitettu. Lisäksi ratkaisimme tekijänoikeuksia koskevia kysymyksiä, instituutin työntekijä Svetlana Nagurnaja kertoo.
Projektin ominaisuutena on se, että satuja lausuvat kansallisten teattereiden näyttelijät.
— On miellyttävää, että kaikki projektiin kutsumamme ihmiset ilmaisivat halukkuutensa osallistua, Radosteva huomauttaa.
— Olemme jo käyneet Permin aluepiirissä sijaitsevassa Kudymkarissa tallentamassa satuja komipermjakin kielellä. Kun kuulimme näyttelijöiden puhuvan äidinkieltään, kävi selväksi, ettei se ollut heille eksoottinen kieli, toimikunta kirjoitti hankkeen VKontakte-sivulla.
Parisen viikkoa sitten hankkeen toteuttajat kävivät Karjalassa tallentamassa satujen äänitteitä. Satuja suomen, vepsän ja karjalan kielellä lausuivat Karjalan kansallisen teatterin näyttelijät Ronja Kinnunen, Julija Kuikka, Aleksandra Aniskina, ja Andrei Gorškov.
— Hanke on kiinnostava, sillä se tukee vähemmistökieliä ja sitä kautta niiden kulttuuria tällaisena aikana, kun maailmassa on paljon muutoksia. Usein tällaisina aikoina unohdamme herkästi niin sanotut pienet ja vähemmän tärkeät kulttuurin osat, ja sitä kautta ne saattavat kokonaan kadota, Kinnunen kertoo.
Näyttelijä on lausunut satuja suomen kielellä.
— Olin iloinen saadessani kutsun tähän projektiin, ja tukemaan kielen kulttuurijatkumoa Karjalan alueella. Olen lukenut satuja ja tehnyt äänityksiä aikaisemminkin, mutta tämä on ensimmäinen kerta, kun olen mukana tällaisessa projektissa, näyttelijä sanoo.
Kinnunen on lukenut kolme satua.
— Luin satuja, jotka eivät olleet minulle aikaisemmin tuttuja, ja oli kiinnostavaa lukea jotain hyvin tutun kuuloista mutta uutta. Työ oli minulle helppoa, sillä puhun kieltä äidinkielenäni, hän jatkaa.
Kinnusen kollega Julija Kuikka on lausunut satuja vienankarjalaksi.
— Olen kotoisin Kalevalasta ja olen kuullut vienankarjalaista puhetta lapsuudestani. Omaksuin kielen isoäidiltäni ja luin sitä koulussa. Vienankarjalan kielitaito auttoi minua suomen oppimisessa.
Äänittämisessä Kuikalle ei syntynyt vaikeuksia, koska hänellä on jo ollut kokemusta tällä alalla.
— Osallistun säännöllisesti karjalan- ja venäjänkielisten materiaalien tallentamiseen Karjalan radioyhtiössä, Kuikka sanoo.
— On hienoa, että on olemassa kantakansojen kieliä tukevia hankkeita, hän painottaa.
Projektin kohderyhmänä ovat lapsiperheet, koululaiset ja suomalaisugrilaisia kieliä lukevat opiskelijat.
— Ymmärrämme toki, että projektimme voi kiinnostaa ihmisiä, jotka eivät osaa suomalais-ugrilaisia kieliä lainkaan. Siitä syystä satuja äänitetään sekä suomalaisugrilaisilla kielillä että venäjäksi. Verkkoon ladataan 50 äänitettä, Radosteva huomauttaa.
Satujen äänitteet ladataan projektiin VKontakte-sivulle sekä erilaisiin podcast-palveluihin.
— Myöhemmin äänitteet löytyvät projektin kotisivuilta. Parhaillaan verkkosivu on työn alla. Suunnitelmien mukaan se avataan yleiskäyttöön 8. syyskuuta, kun Venäjällä juhlitaan Venäjän kansojen kielten päivää, Radosteva kertoo.
Venäjän kansojen kielten päivä on uusi juhla. Se lisättiin Venäjän juhlakalenteriin vuonna 2025 presidentin ehdotuksesta. Juhlapäivää vietetään runoilija Rasul Gamzatovin syntymäpäivänä. Tänä vuonna juhlapäivää vietetään toista kertaa.
Hankkeen toinen osa suunnitelmissa
Venäjän kansojen äänet: Äänitetty kartta -projekti toteutetaan Venäjän presidentin kulttuurialoitteiden rahaston tuella. Ideansa toteuttamiseen hankkeen toimikunta on saanut hieman yli kaksi miljoonaa ruplaa.
— Se on laajan hankkeemme ensimmäinen osa. Suunnitelmissamme on toteuttaa sen toinen osa. Arvioiden mukaan myös toinen osa koskee suomalais-ugrilaisia kieliä, joita on paljon, hakkeen koordinaattori Jekaterina Radosteva kertoo.
— Minusta hankkeen toinen osa koskisi komisyrjäänin kieltä, udmurttia, tšuvassia, mansia, hantin kieltä sekä marilaisia kieliä, koordinaattori Radosteva lisää.
Radosteva sanoo toivovansa, että hankkeen toinenkin vaihe toteutetaan apurahoituksella.
