Sanotah, ku Karjalas nimidä ei kazva. Se ei ole tottu

Sanotah, ku Karjalas nimidä ei kazva. Se ei ole tottu

Ol’ga Smotrova
09.04.2021
Nižnii Besovets -kyläs kazvatetah Karjalan ilmastoh pättävii taimenii da vezoi. Ostua viišn’u-, juablokkupuun, viinumuarjan da toizien kazviloin vezoi da ouveššiloin taimenii voibi jo tänäpäi.
Marijan muapalal kazvau 22 juablokkulajii. Kuva on otettu Marija Sem’onovan arhiivastäi.
Marijan muapalal kazvau 22 juablokkulajii. Kuva on otettu Marija Sem’onovan arhiivastäi.

Parahite sulakuus kylän rahvas da duaččuniekat täytty vägie varustutah ogrodoin aigah. Erähil jo tuhukuus ikkunpielizet ollah tävvet taimenii, toizil ei ole aigua, tilua libo himuo kazvattua taimenii ičeväil siemenis. Sendäh hyö ostetah jo valmehekse kazvatettuloi taimenii laukas libo kazviloin kazvattajil. Ku vie erähät kazvatetah pippuriloi, tomuattoi, ogurčoi da kukkii iče, ga vot puuloin, tuhjoloin da dekoratiivizien kazvoksien kazvattamizeh niškoi pidäy jo syvembiä tieduo da monien vuozien aigah suaduu neruo. Nämmien vezoi tavan mugah ostetah laukas, tilatah internet-laukoispäi poštan kauti libo ostetah kazvattajil. Moizii kazvattajii on Marija Sem’onova. Omua talovuttu häi pidäy Nižnii Besovets -kyläs vuvves 2008 algajen. Hänel on oma internet-laukkugi. Minä tuttavuin häneh, konzu tattavan nevvol lähtin ostamah hänel vagoidu. Se terväh juurdui, da puolen vuvven jälles toin Besovtsaspäi da sliivu-, juablokku- da aličapuut.

Marijan muapalal ei ole kunne jalgua polgie, joga kohtas on vago libo parniekku. Marijan ruadokauzi algavuu tuhukuus da jatkuu kylmykuun loppussah. Neidizel on abuniekkoi, konzu ruaduo on yllin kyllin, häi ottau ruadoh kymmenessäh hengie. Marijan ruadoh nähte monet tiijustetah VK-sotsiuallizes verkos, sie löydyy tavaroi, uudizii, nevvoloi da ohjavoloi.

– Marija, kusbo sinä opastuit kazvattamah eri kazviloi? Joga kazviihäi pidäy maltua hoidua pohjazen ololois.

– Opastuin iče. Minä olen opastunnuh fermerakse, vie minä ainos opastun toizis kazviloin kazvattajis, kudamat ruatah toizilgi alovehil. Meijän ololois joga kazvii pidäy kazvattua omah tabah – opastut oppimal eri lajiloi, hairahtuksien kauti. Joga ruavos on vaigevuksii, ga konzu ruado on mieldy myöte, kai vaigevukset roitah šeikkailuloikse, sanou Marija.

Ylen äijäl miellytäy kazvattua viinumuarjua, sih niškoi minul on kaheksa metrii piduhuttu da kolme metrii levevytty parniekku. Pien silmäl viinumuarjan kazvamistu da omii silmii en usko – voibigo sen verdu viinumuarjua kazvua meijän ololois.
Marija Sem’onova

Dačakarelii-laukan ostajat ollah Karjalan eläjii. Marijan piälimäzii tarkoituksii on kazvattua taimenii juuri Karjalan muah pättävii. Toiči rahvas ei uskota, ku midätahto kazvii, kudai löydyy internet-laukas, Marija kazvattau Omal muapalal Petroskoin lähäl.

– Monet ollah pahas mieles Ven’an suvialovehilpäi tuoduloin vezoi ostettuu. Net ei voija eliä meijän alovehel. Sendäh rahvas duumaijah, ku meil nimidä ei kazva. Se ei ole tottu. Omil internet-sivuloil minä sanelen, kui minä kazvatan eri kazviloi, ozutan oman ruavon tuloksii, nevvon, vastuan kyzymyksih, sanelou Marija.

Tänäpäi Marijal hyvin kazvau viinumuarju, eževiikku, aktinidii, gruuššu, viišn’u, čerešn’u, sliivu, gortenzii. Marija ainos oppiu suurendua nämmien kazviloin lajiloin joukkuo. Neidizel jo on neruogi persiekan kazvattamizes. Pluanois on suurendua muapala ruadoh niškoi, ga se on hommakas dielo.

– Midä suvaičet kazvattua enämbi kaikkie?

– Suvaičen kazvattua fruktoi da muarjoi, net ollah piälimäzii minun ruavos. Kaikis “kiitollizimat” da helpot kazvattajes ollah juablokkupuut, čihoit da mandžoit. Minun muapalal kazvau 22 lajii juablokkua, 20 lajii mandžoidu da läs 30 lajii čihoidu. Ylen äijäl miellyttäy kazvattua viinumuarjua, sih niškoi minul on kaheksa metrii piduhuttu da kolme metrii levevytty parniekku. Pien silmäl viinumuarjan kazvamistu da omii silmii en usko – voibigo sen verdu viinumuarjua kazvua meijän ololois! Minuu miellyttäygi kazvattua tavallizii ouveššiloi: tomuattoi, pippuriloi, ogurčoi, kabačkoi, suurigurbiččoi, sanelou Marija.


ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Oma Mua
Mie toivon myöštyö
Kanšallisešša musejošša esitettih kirja liäkäristä Anatolii Martinovista. Kirjan luatijana on Valentina Sukotova, Oneganiemi-kanšalaisjärještön johtaja, ihmisoikevukšien puoluštaja, Anatolii Martinovin yštävä ta apulaini.
Kodima
Muštsijad, kuti voinan jäl’ged
Kalages om völ kaičenus sijoid, miččed starinoičeba voinan aigoiš da kaičeba istorijad. Suomalaižed batarejad Kalag’-posadas vahvištoitaba ristituiden starinoid. Nügüd’ nece azegsija tuleb Kalag’-külän melentartuisijaks, no vähän, ken tedab, mikš nece batarei sijadase ani mägel i min täht se oli tehtud.
Karjalan Sanomat
Lahdenpohja: Suomalaisesta kartanosta museoalue
Kesämökiksi vuosikymmeniä sitten muuttunut suomalainen kartano on nyt tarkoitus peruskorjata. Omistajat suunnittelevat taloon museota ja pihapiiriin kivirakennelmien puistoa.
Karjalan Sanomat
Ei tullutkaan äänettömyys
Uudessa Äänettömyys-ohjauksessaan Sergei Pronin nostaa esiin vähemmistökielen säilyttämisen ongelmaa. Esityksessä ei puhuta, mistä kielestä kyse on.
Oma Mua
Henna Massinen: Kai karjalan kielen murdehet ollah armahat
Henna Massinen ruadau Päivännouzu-Suomen yliopistos suomen kielen da kiändämizen opastajannu. Yhteltiedy häi on loppemas omassah väitöskirjua rajakarjalazien murdehien suomelastumizeh näh. Ližäkse Henna kirjuttau karjalan kielen syvendäjien opindoloin tutkielmua karjalazis žiivatoin nimis.
Karjalan Sanomat
Nukketeatteri voitti Kultaisen naamion
Karjalan nukketeatterin esitys Kalastajasta ja kalasta sai Venäjän ylimmän teatteripalkinnon Paras esitys nukketeatterissa -sarjassa.
Kodima
Endevanhan vepsläižen naižen sädod
Tedat-ik tö, mitte irdnägo oli vepsläižel naižel äi vozid tagaze? Miččed sädod oliba da miččes kanghaspäi ned oli tehtud? Sen polhe mö pagižem Natalja Denisovanke, Karjalaižiden, vepsläižiden da suomalaižiden mediakeskusen radnikanke.
Oma Mua
El’vira Derevl’ova: oma kieli da pajot ollah ainos sydämes
Karjalaine El’vira Derevl’ova on rodužin Veškelyksespäi, ga äijän vuottu eläy Petroskois. Vastavuimmo El’vira Derevl’ovan kel Petroskois Belije kl’uči -sanatouries, kus naine ruadau – järjestäy pidoloi gostile.
Kodima
Vepsläine delegacii ajoi Salehard-lidnaha
Sulakun 4.-8. päivil vepsläine delegacii Karjalaspäi radoi Salehard-lidnas. Sigä mäni Venäman Pohjoižen, Sibirin da Edahaižen Päivnouzman igähižiden rahvahiden toine forum.
Karjalan Sanomat
Sota naisen silmin
Karjalan laulu- ja tanssiyhtye Kanteleen uusi musiikkiesitys Heijastus esitettiin suurella menestyksellä Petroskoissa maanantaina. Vuoden päästä esitys pääsi lopultakin ensi-iltaan.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль